Lukiolaiset työstivät sisällön pyhiinvaellusvärityskirjaan
PyhiinvaellusTampere-värityskirja vie katselemaan sekä Tampereen kaupunkiympäristöä että omaa elämää uusin silmin. Piirrokset ovat syntyneet Tammerkosken lukion opiskelijoiden kynästä ja havainnoinnista.
Kuvien
tekemiseen osallistui viime lukuvuoden 1. ja 2. luokkien oppilaita, joista osa
oli kuvataidelinjalaisia. Työskentelyyn osallistui neljä ryhmää, yhteensä noin
sata opiskelijaa. Kirjaan päätyi 45 työtä.
Aiheet ovat peräisin ympäristöistä, joissa reitit kulkevat, mutta eivät välttämättä niiden varrelta. Kirkoista mukana ovat Finlayson, Kaleva ja Tuomiokirkko.
Lähetyssihteeri Sanna Kramer kertoo, että ajatus värityskirjasta syntyi, kun PyhiinvaellusTampere -kokonaisuuden rakentaminen oli vauhdissa. Samaan aikaan lähetykselle ja kansainvälisen diakonialle on etsitty uusia ideoita.
– Olimme huomioineet eri teemojen ympärille tehtyjen värityskirjojen suosion.
– Huomasimme innostuvamme ajatuksesta yhdistää hiljentymismahdollisuuden, opiskelijoiden kirjaa varten piirtämät kuvat kauniista kaupungistamme ja mahdollisuuden tukea lukutaitotyötä eri puolilla maailmaa.
Kädet kohmeessa
Oppilaat saivat evästyksekseen kartan pyhiinvaellusalueesta. Ulkotyöhön valikoitui jakson ainoa kylmä viikko heti hiihtoloman jälkeen. Oppilaat suuntasivat seikkailemaan ja luonnostelemaan sormet jäässä.
Moni opiskelija piti karttaa hieman rajoittavana. Hyvänä puolena pidettiin tutustumista Tampereeseen, ovathan monet kotoisin muualta.
Kuvataideopettajat Tuukka Seppälä ja Silja Saarikko ohjeistivat valitsemaan itseä kiinnostavan kohteen, jota ei ehkä heti huomaa, tai miettimään, minkä ohi kulkee.
– Herättääkö ajatuksia tai tunteita, havahduttaako, onko kiinnostavia elementtejä, Seppälä kertoo.
Opettaja kannusti miettimään, saako kohteen tyyliteltyä niin, että siitä saa kiinnostavan kuvan väritettäväksi. Lisäksi tutustuttiin pyhiinvaeltamisen perusideaan.
Roosa Saarinen tarttuikin Hämeenkadun Ålandsbankeniin, jonka muoto on aika yksinkertainen:
– Värittäjä voi leikitellä tumman ja vaalean sävyillä, ja tietysti käyttää muitakin värejä, hän miettii.
– Hervannassa veistos kirjaston puolella oli mielestäni kiinnostavan näköinen ja siinä on eri metallien kuvioita. Halusin tehdä jostain kiinnostavasta, jonka voisi tyylitellä, kertoo Phi Khanh Tran.
Aapo Johansson kiinnostui Pyynikin synnytyssairaalasta.
– Se on hieno rakennus, olen kävellyt siitä ohi yli kymmenen vuotta. Valitsin sen, koska arkkitehtuuri ylipäätään kiinnostaa. Siinä näkyy sitä historiaa. Ja mikäs sen tamperelaisempaa olisi kuin tiiliseinä!
– Kuvasin hautausmaalla hienoja maisemia ja hautakiviä, joista sai hyviä väritysalueita. Silloin oli luntakin. Paikka oli tosi rauhallinen ja kaunis, ja siitä löysi oikeasti inspiraatiota työhön, kuvaa Kiia Meskanen.
Sara Soimasuota olivat puolestaan inspiroineet Laukontorin ja Kehräsaaren käytävät.
– Kiertelin etsimässä Tallipihan ja Kehräsaaren alueella. halusin löytää kaikessa yksinkertaisuudessaan. harva katselee sillä silmällä, tulee porttimainen olo, tykkään siitä ideasta.
Myös seinään tehty graffiti innosti viemään aihetta eteenpäin.
– Lisäsin graafisia kuvioita ja pieniä ukkeleita kurkkimaan ikkunoista. Tämä on aika pikkutarkka työ, että onnea vaan sille, joka sitä alkaa värittää, hän nauraa.
Soimasuo kertoo joskus värittäneensä muidenkin töitä. Hän tekee aika paljon hahmotelmia tietokoneella.
– Haluaisin tehdä työkseni kuvituksia peleihin tai ehkä kirjoihinkin.
Tekniikoita on monia, ja jokaisen oma kädenjälki näkyy.
– Jokaisella on omanlaisensa viiva, tapa nähdä ja havainnoida ympäristöä, Seppälä muistuttaa.
Lyijykynäversiot tussattiin valopöydän avulla ja skannattiin sähköiseen muotoon.
– Kun sai luonnokset tehtyä, kaikki tekivät ihan mielellään, ja monista oli hienoa käyttää valopöytää, Soimasuo kertoo.
Kaveri sanoi, että ”taide on viime kädessä vain aivan liikaa aikaa”, filosofoi Tuomas Särkilä, jota graafinen suunnittelu kiinnostaa.
– Tähtään kuvataiteen opettajaksi, ja siinä sivussa voisin opettaa matematiikkaa ja filosofiaa. Ehkä viimeinen päämäärä on tuottaa hyvää sarjakuvaa, hän haaveksii.
Japanilainen sarjakuva vetoaa, suomalaisista tekijöistä vetoaa J.P. Ahosen pelkistetty tyyli ja suomalainen huumorintaju.
Aiheeksi valikoituivat Paimenpoika-patsas ja eläimet Verkatehtaan puistossa.
– Ajattelin, että taustan pitäisi muuttua. En tykkää tehdä rakennuksia, vaikka olisihan niitäkin tosi hyödyllistä jossain vaiheessa tehdä. Itse olen eniten kiinnostunut humaaneista hahmoista.
Miksikäs ei...
Soimansuo pitää ajatusta pyhiinvaeltamaan lähtemisestä ihan mahdollisena – ainakin Tampereen mittakaavassa. Hän on käynyt yhdessä Santiago De Compostela -pyhiinvaelluksen aloituspaikoista, ranskalaisessa Le Puy-en-Velay:ssa.
– Kaupungista näkee, että se on pyhiinvaelluksen alkupaikka. Viisi vuotta sitten puhuttiin kaverin kanssa, että lähdetään pyhiinvaellukselle. Jos vielä muutaman vuoden kehittelisi sitä ideaa.
Myös Särkilä pitää Tampere-pyhiinvaellusta mielenkiintoisena:
– Mummu ja pappa ovat aikoneet viedä minut Golgatalle. Tykkään reissata, mutta olen tosi kotimaa-orientoitunut.
Kaupungin hälinän sijaan Särkilä suuntaa usein Pohjanmaalle: siellä voi hiljentyä.
Värittäminen auttaa olemaan läsnä itselle.
– Kirjaa värittämällä voi tehdä samaa kuin reiteilläkin. Se voi olla oman elämänmatkan äärellä pysähtymistä ja mietiskelyn harjoittamista, havainnointia, oman itsen kohtaamista, hiljentymistä, huokailua tai rukousta, kuvailee hengellisen ohjauksen pastori Jussi Holopainen.
Värityskirja on osa tavoitetta nostaa Tampere pyhiinvaelluskaupungiksi vuoteen 2020 mennessä. Sen tuotto ohjataan edistämään lasten lukutaitoa Suomen Lähetysseuran kautta.
Teksti: Asta Kettunen
Kiinnostuitko kaupunkipyhiinvaelluksesta? Tutustu aiheeseen:
Muuta:
Ajatus PyhiinvaellusTampere -värityskirjan esittelytekstissä: Piirrosten värittäminen hiljaisuudessa auttaa sinua pois ”ajatusten kehältä”…
Tuija Wetterstrandin sivu Pyhiinvaellus Santiago de Compostelaan
Tampereen päivä Tuomiokirkossa:
Värityskirja julkaistaan Tampereen päivänä 1.10. Sitä on saatavilla muun muassa Tuomiokirkon alakerran Lähetysvakasta ja Seurakuntien talon 5. kerroksen kirjastosta kymmenen euron hintaan myöhemminkin.
Tampereen päivä Tuomiokirkossa alkaa messulla kello 10; Riikka Sydänmaa saarnaa ja liturgina on Antero Niemi.
Messun jälkeen on mahdollisuus etsiä karanneita kirkonrottia ja käydä opastetulla kierroksella Tuomiokirkon tornissa noin kello 12.15 alkaen.
Lisäksi Toisenlainen Lahja auttaa kehitysmaissa ja katastrofialueilla -näyttelyn avajaisia vietetään kirkon alasalissa. Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen Lahja on ekologinen ja eettinen lahja, jolla ilahdutat ystävääsi ja autat samalla kehitysmaiden ja katastrofialueiden ihmisiä.
Kirkko
on avoinna kello 15:een saakka.