Luottamustoimi on näköalapaikka
Seurakuntien luottamustoimi vaatii runsaasti perehtymistä ja sitoutumista. Toisaalta tehtävä on arvokas luottamuksenosoitus seurakuntalaisilta sekä hieno näköalapaikka seurakuntien toimintaan. Tätä mieltä ovat kokeneet Tampereen seurakuntien luottamushenkilöt Elina Karttunen ja Mauri Poussa.
Elina Karttunen on toiminut Messukylän seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsenenä 24 vuoden ajan. Luottamustoimien hoitaminen on vaatinut perusteellista asioihin perehtymistä:
– Pelkät kokouspaperit eivät ole riittäneet. Usein olen taustoittanut asioita ottamalla yhteyttä muihin luottamushenkilöihin ja seurakuntien työntekijöihin ennen kokouksia. Siten olen saanut monipuolista tietoa käsiteltävistä aiheista sekä saanut varmuutta keskusteluun ja omien ideoiden esittämiseen.
Mauri Poussa on toiminut kaksi kautta muun muassa Harjun seurakuntaneuvostossa, yhteisessä kirkkoneuvostossa sekä yhteisessä kirkkovaltuustossa. Hänkin kertoo perehtyneensä asioihin perinpohjaisesti luottamustoimissaan.
– Etukäteistyötä on ollut aika paljon, mutta asioiden taustoittamisen ansiosta olen pysynyt ajan tasalla. Se auttaa päätöksenteossa. Viime vuosina myös strategiatyö, hallinnon tuottama data ja tukipalvelut ovat auttaneet linjauksissa.
Luottamustoimi on antanut Poussalle hienon mahdollisuuden tutustua suureen joukkoon ihmisiä.
– Erilaiset mielipiteet usein valottavat omaakin katsantokantaa. Kysymys on ennen kaikkea yhteistyöstä: on turha kuvitella, että kukaan yksin saa mitään aikaan. Yhdessä tekemistä tulee edelleen kehittää seurakunnissa.
Elina Karttuselle on kertynyt hienoja ihmissuhteita seurakuntalaisten, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kanssa. Hän on kiitollinen yhteisistä vuosista.
– Yhteyksiäni ja linkkejä tarvitsen edelleen edustajatehtävässäni kirkolliskokouksessa ja sen hallintovaliokunnassa, kertoo Karttunen, jolla on jäljellä vielä kaksi vuotta kirkon ylimmässä päätöksentekoelimessä.
– Seurakuntaan kuuluminen, vastuu ja sitoutuminen ovat antaneet hengellisesti paljon ja ovat itselleni merkityksellisiä, hän lisää.
Toimintakulttuuri muutoksessa
Mauri Poussan mukaan kirkolla on aina ollut haasteita. Toisaalta kirkko on selvinnyt monista kysymyksistä, ja asioita on viety eteenpäin.
– Tänä päivänä huolenaiheita ovat muun muassa jäsenten väheneminen ja kastettavien lasten määrän pieneneminen. Monet ilmiöt ja asiat myös jakavat ihmisiä. Kaupunkilaisten osallisuuden mahdollistaminen on iso haaste kirkolle tulevina vuosina.
Paikallisesti iso asia oli Tampereen seurakuntien rakennemuutos neljä vuotta sitten.
– Uutta toimintakulttuuria on nyt opeteltu muutama vuosi, ja prosessi jatkuu edelleen. Nyt kannattaisi pian tutkia, miten uusi rakenne on muuttanut toimintakulttuuria, ja mitä hyötyjä uudistus on tuonut seurakunnille.
Poussa näkee, että paikallisseurakuntien itsenäisyys ja oma päätöksenteko ovat vahvistuneet rakenneuudistuksen myötä. Se näkyy muun muassa moniammatillisten tiimien toimintamahdollisuuksien parantumisena lähikirkoissa.
Elina Karttunen näkee hänkin toimintakulttuurin edistymisen seurakunnissa. Keskenään liittyneet seurakunnat ovat rakentuneet yhteen neljän viime vuoden aikana.
– Taloudessa seurakunnilla on nyt itsenäistä päätäntävaltaa. Seurakuntien lausuntoja asioista arvostetaan. Seurakuntayhtymän keskittämistä on purettu viisaasti. Tärkeätä on edelleen säilyttää erityistyö kuten erityisdiakonia, perheneuvonta ja sairaalasielunhoito sekä rippikoulutyö ja osa lapsityötä yhteisenä.
Karttunen toivoo, että avointa valmistelu- ja päätöksentekokulttuuria edelleen edistettäisiin seurakunnissa.
– Tämä vaatii myös viranhaltijoilta ja luottamushenkilöiltä nykyistä enemmän avautumista ja viestintää seurakuntalaisille ja luottamushenkilöille.
Samaa mieltä on Poussa. Hyvä valmistelu ja tiedonkulku alusta asti helpottavat työtä ja päätöksentekoa.
Lahjat ja kokemus käyttöön
Elina Karttunen ja Mauri Poussa eivät enää ole ehdokkaina marraskuun seurakuntavaaleissa. Kokeneet, eläkkeellä olevat luottamushenkilöt haluavat jo antaa tilaa nuoremmille ehdokkaille sekä viettää enemmän aikaa omien läheistensä ja harrastustensa parissa.
– Toivon tulevien luottamushenkilöiden rohkeasti tutkivan asioita ja kysyvän niistä, joista ei tiedä. Asioista voi kysellä myös kirkkovaltuustossa ja seurakuntaneuvostossa. Omat lahjat, elämäkokemus ja taito kannattaa tuoda esiin luottamustoimessa ja rakentaa yhteistyötä, kannustaa Karttunen.
Samoilla linjoilla on Poussakin.
– Luottamustoimi edellyttää perehtymistä ja sitoutumista. On oltava näkemystä siitä, mikä on koko yhteisön etu. Se taas edellyttää, että hahmottaa kokonaisuuden sekä käytettävissä olevat voimavarat. Kannattaa myös muistaa, että suunnitteluprosessit ja strategiatyöskentely vievät aikaa.
Elina Karttusen mukaan mukanaolo seurakunnan elämässä ja tutustuminen ihmisiin lähentää sekä lisää ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta seurakunnan päättäjänä.
– Erilaisia vakaumuksia ja arvoja on syytä kohdata sekä arvioida kunnioittavasti.
Molemmat aikovat olla edelleen aktiivisesti mukana seurakuntien toiminnassa.
– Laulan Messukylän Kirkkokuorossa sekä Tuomiokirkon kamarikuoro Cantionalessa. Messukylän messuissa olen seurakuntalaisena mukana sekä vuorollani ehtoollista jakamassa. Ehkä pääsen mukaan esimerkiksi senioripäivien vapaaehtoiseksi vaikkapa laulattamaan hengellisiä lauluryhmiä. Läheisiä minulle ovat edelleen herätysliikkeet, ystävien virsilauluillat ja raamattupiiri, kaavailee Karttunen.
Mauri Poussa on toiminut aktiivisena muun muassa Tuomasmessuissa sekä Harjun seurakunnan tilaisuuksissa.
– Nyt olen lupautunut mukaan myös Tesoman kirkon Missioklubiin. Miesporukka käy lenkillä ja saunassa sekä keskustelee elämästä teekupposen ääressä.
Äänestäminen on kannanotto
Mauri Poussa on huolissaan nuorten ja nuorten aikuisten edustuksesta seurakuntavaaleissa. Seurakuntien jäsenistä noin viidennes on 20–29-vuotiaita ja noin joka kymmenes 30–39-vuotias. Seurakuntavaalien ehdokkaina heitä on kuitenkin suhteellisesti vähemmän.
– Nuorten ja nuorten aikuisten tulisi ottaa enemmän vastuuta seurakuntien päätöksenteosta ja yhteisön tulevaisuudesta. Jos luottamustoimi ei syystä tai toisesta innosta, kannustaisin edes äänestämään. Äänestäminen on tärkeä kannanotto, jolla ilmaisee tukensa ja kiinnostuksensa seurakuntien toiminnalle.
– Ihmisten kokemus seurakunnista tulisi olla, että arvoyhteisönä se on erityisesti armonyhteisö, hengellinen keidas, joka huolehtii myös lähimmäisistään. Erityisesti on pidettävä huolta diakoniatyöstä, vanhuksista sekä lapsista ja heidän perheistään, korostaa Poussa.
Elina Karttunen kannustaa äänestämään ihmistä, jonka kanssa voi olla yhteyksissä seuraavan neljän vuoden ajan sekä välittää hänelle omia toiveitaan kirkosta. Hän toivoo äänestäjän luottavan siihen, että luottamushenkilö arvostaa ja haluaa kuulla seurakuntalaisia sekä edistää seurakuntaisten ja kaupunkilaisten osallisuutta ja yhteyttä.
– Kirkon ei tulisi
jäädä vain aktiivisille toimijoille, se on tarkoitettu jokaiselle. Armo kuuluu
kaikille.
Teksti: Kirsi Airikka
Kuva: Hannu Jukola
Tampereen vaalifaktat
- Seurakuntavaalien
ennakkoäänestys meneillään, viimeinen äänestyspäivä 10.11.
- Varsinainen vaalipäivä sunnuntai 18.11. Voit halutessasi tuoda kahvipaketin
annettavaksi ruoka-avun asiakkaille.
- Vaaleissa
valitaan seurakuntapäättäjät seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Tampereella
valitaan jokaiselle seurakunnalle seurakuntaneuvosto ja lisäksi yhteinen
kirkkovaltuusto, joka on Tampereen seurakuntayhtymän ylin päättävä elin.
- Vaaleissa
saavat äänestää kaikki 16 vuotta täyttäneet kirkon jäsenet.
- Ehdokkaiden
vastauksia voi vertailla omiin mielipiteisiin vaalikoneen avulla. Oman
seurakunnan ehdokkaat esitellään kirkon jäsenille postitetussa vaalikirjeessä
sekä Vaalilehdessä, joka on jaettu koteihin ilmaisjakelun mukana lokakuun
lopussa.
Lisätietoa:
http://tampereenseurakunnat.fi/sivustot/seurakuntavaalit