Seurakuntavaaleihin osallistuminen varmistaa demokratian toimivuutta
Kampanjapäällikkö Hanna Piira muistuttaa demokratian toimivan kirkossakin niin, että ne, jotka käyttävät ääntään, saavat sen kuuluviin. Siksi on tärkeää, että ihmiset käyvät äänestämässä tärkeinä pitämiensä ajatusten puolesta.
Syksyn seurakuntavaalit lähestyvät ja järjestelyt ovat hyvässä vauhdissa. Ehdokasasettelu päättyy 17.9. ja vaalikone avautuu 8.10. osoitteessa seurakuntavaalit.fi/vaalikone.
Vaalikoneeseen on laadittu teologisten teemojen lisäksi ajankohtaiset kysymykset esimerkiksi eutanasiasta, ilmastonmuutoksesta ja seurakuntien taloustilanteesta, joiden työryhmä arveli nousevan keskusteluun
– Lisäksi paikallistasolla saattaa nousta esille erilaisia ajankohtaisia kysymyksiä kuten henkilövalintoja ja seurakuntaliitoksia, Piira lisää.
Viime vuonna tehdyn tunnettuustutkimuksen perusteella tamperelaiset toivovat seurakunnilta erityisesti auttamista ja toimimista lasten, nuorten ja ikäihmisten kanssa. Toisaalta koko kirkkoa on kritisoitu sisäänpäin lämpiäväksi, byrokraattiseksi ja etäiseksi. Piira muistuttaa seurakuntavaalien olevan nimenomaan paikallisvaalit.
Valtakunnallisesti kampanjoidaan ”Minun kirkkoni uskoo, toivoo, rakastaa, on lähellä ja uudistuu” -ajatuksen ympärillä. Ajatus antaa seurakunnille, ehdokkaille ja ryhmille mahdollisuuden kertoa itse tavoitteistaan ja ajatuksistaan.
– Tällä kertaa vaalien viestintään haluttiin konsepti, joka antaa runsaasti tilaa myös paikallisille teemoille liittäen ne yhteiseen Minun kirkkoni -viestiin. On tarkoitus, että paikallistasolla otetaan kantaa näihin viiteen valtakunnalliseen aiheeseen – mitä ”minun kirkkoni uudistuu” tässä seurakunnassa tarkoittaa?
– Seurakunnat ja ryhmät ovat voineet alueellisesti tuoda esiin myös kokonaan omia teemoja näiden rinnalle tai sijasta, mikäli se on tuntunut paikallisesti luontevimmalta, ja näin jossain on toimittukin.
Nuorten tavoittaminen kärkeen?
Nuorten vaikuttajien NAVI-ryhmän puheenjohtajana toimii 24-vuotias Helsingissä asuva Katri Malmi. Hän pitää äärimmäisen tärkeänä, että nuorten aikuisten tavoittaminen nousisi isoksi valtakunnalliseksi keskustelunaiheeksi.
– Kirkon tulevaisuuden kannalta isoimpia kysymyksiä on se, kokevatko nuoret ja nuoret aikuiset kirkon mielekkääksi yhteisöksi.
– Kampanjassa auttaa tietysti, jos on paljon erilaisia hyviä ehdokkaita, jotka voivat omalla toiminnallaan ja puheillaan tuoda kirkon päätöksenteon lähelle arkea. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin siitä, onko kirkko ihmisille merkityksellinen ja mielekäs yhteisö. Jos kirkko ei tunnu merkitykselliseltä, mikään yksittäinen kampanja ei voi muuttaa etäistä ja byrokraattista kuvaa.
Jaakko Heinimäki ihmetteli pääkirjoituksessaan Kirkko ja kaupunki -lehdessä 16.8., ettei kirkkoa ole vielä vallattu. ”Joku hämäräperäinen porukka voisi koota joukkonsa, keskittää äänensä ja saada melko kätevästi edustajansa kirkon päättäviin elimiin.”
Katri Malmi ei näe tällaista mahdollisuutta todennäköisenä.
– Sen sijaan seurakuntavaalien matalassa äänestysprosentissa on se hyvä puoli, että ehdolle asettumisen ja äänestämisen vaikutus on hyvin konkreettinen. Innostuneilla nuorilla ehdokkailla on erittäin hyvät mahdollisuudet päästä läpi.
Vaaleissa nousee varmasti esiin sekä yleisiä kirkkopoliittisia erimielisyyksiä että paikallisia kysymyksiä.
Viime seurakuntavaaleissa valittiin 520 nuorta luottamushenkilöä. Malmi pitää tuhannen nuoren tavoitetta kunnianhimoisena mutta täysin mahdollisena, jos seurakuntien työntekijät ja valitsijayhdistykset ottavat asiakseen rekrytoida nuoria ehdokkaita.
– Nuorten luottamushenkilöiden vähäinen määrä tällä hetkellä on sekä nuorten että koko kirkon kannalta katastrofi. Minusta on ilmeistä, että joka ikisessä seurakunnassa pitäisi olla nuoria luottamushenkilöitä.
Viime vaaleissa Navi kampanjoi sen puolesta, että ennakkoäänestyspaikat vietäisiin lähelle nuoria esimerkiksi kauppakeskuksiin, nuorisotiloihin ja kouluille.
– Emme ole vielä keränneet tietoja siitä, miten tämä tavoite on toteutunut. Onneksi koko kirkossa pyritään enemmän ja enemmän siihen suuntaan, että äänestyspaikat olisivat yleisiä paikkoja, joissa ihmiset ja myös nuoret liikkuvat. Tänä syksynä aiomme kampanjoida sen puolesta, että nuorisotyönohjaajat ja koulujen opettajat kannustaisivat nuoria äänestämään. Hyvä tapa on esimerkiksi järjestää yhteinen vaalitapahtuma ja käydä porukalla äänestämässä.
Ryhmä tavoittelee myös luottamustoimen irrottamista seurakunnan jäsenyydestä.
– Tämä on meidän tärkeimpiä yksittäisiä kirkkopoliittisia tavoitteitamme. Nuoret aikuiset muuttavat huomattavasti muita ikäryhmiä enemmän. Se on elämänvaiheeseen kuuluva asia, ja tällä hetkellä kirkon järjestelmä käytännössä estää nuoria aikuisia sitoutumaan seurakunnan päätöksentekoon.
Myös kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunta ymmärsi Malmin mukaan asian tärkeyden ja ehdotti keväällä 2017, että seurakuntayhtymän sisällä muuttava luottamushenkilö saisi säilyttää vanhan seurakunnan jäsenyyden.
– Kirkolliskokous muutti ehdotusta ja lähetti kirkkohallituksen valmisteltavaksi esityksen siitä, että kuka tahansa seurakuntayhtymän sisällä muuttava seurakuntalainen saisi säilyttää seurakunnan jäsenyyden. Asia tulee valmisteluun vaalien jälkeen ja NAVI tulee ehdottomasti pitämään kovaa meteliä siitä, kuinka tärkeä tämä asia on nuorten kannalta.
Jakautuminen näkyy kirkossakin
Kirkossa vaikuttaa monenlaisia kuppikuntia. Malmi pitää yhteiskunnallista polarisoitumista ongelmana, jonka ratkaiseminen on äärimmäisen haastava.
– Yksi tie on se, että eri tavoin ajattelevat ihmiset tutustuisivat toisiinsa henkilökohtaisesti ja näin syntyisi luottamusta, josta käsin myös aito vuoropuhelu olisi mahdollista.
– NAVI-ryhmän puheenjohtajana olen ollut todella onnellinen ja ylpeä siitä, että meidän ryhmässämme on aidosti hyvin eri tavoilla ajattelevia nuoria aikuisia eri kirkkopoliittisista leireistä. Silti kaikki työskentelevät yhdessä yhteisten tavoitteiden eteen. Ajattelen, että ehkä nuorilla on potentiaalia etsiä yhteyttä ja vuorovaikutusta.
Myös Hanna Piira pitää kysymystä tärkeänä:
– Valintavaiheessa toivotaan näkemyserojen selkeyttämistä eri ryhmien välillä, mutta vaalien jälkeen valittujen pitäisi kyetä rakentamaan yhdessä kirkkoa.
Vuoropuhelun edistämisen eteen on tehty töitä kirkkohallituksessa muun muassa kehittämällä Kunnioittavan keskustelun mallia.
Teksti: Asta Kettunen
Tampereen seurakuntien vaalisivut:
