”Tärkein suomalainen” ja "luterilainen ateisti"
Suomalaisen Klubin Kirjanmerkki-kerho järjesti iltatilaisuuden, jossa pohdittiin Martti Lutherin vaikutuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Luennoitsijoina olivat Matti Repo, Simo Koho, Risto Takkinen ja Risto A. Ahonen.
Miksi Martti Lutheria on sanottu ”tärkeimmäksi suomalaiseksi”, piispa Matti Repo?
Hänen välillinen vaikutuksensa on ollut niin tuntuva Suomen kehityksessä. Se näkyy niin kirkossa, kulttuurissa kuin talouselämässä.
Miten reformaatio loi perustaa demokratialle ja kansalaisyhteiskunnalle?
Saksan luterilaisissa kaupungeissa perustettiin yhteisiä kassoja, joista avustettiin niitä, jotka eivät voineet itseään työllä elättää. Niitä voi pitää pohjoiseurooppalaisen yhteisvastuullisuuden esikuvana.
Lutherin oppilas Mikael Agricola loi suomalaisen kirjakielen, joka mahdollisti kansallisen kulttuurin synnyn ja ylipäätään suomalaisten tietoisuuden itsestään kansakuntana. Lukutaito sekä koulutuksen arvostaminen ja sivistyksen hankkiminen tekivät ihmisistä kansalaisia, jotka kantavat vastuuta yhteisistä asioista.
Mitkä olivat piispa Mikael Agricolan tärkeimmät tavoitteet, rovasti Simo Koho?
Tärkein tavoite piispana selkeytyi jo hänen ollessaan Wittenbergissä opiskelemassa Martti Lutherin johdolla. Uskonpudistuksen pääperiaate on, että ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Agricola katsoi tämän iskostamisen suomalaisten mieliin tärkeimmäksi tavoitteekseen.
Uskonpudistuksen periaatteiden mukaan jokaisen täytyi saada lukea Jumalan sanaa omalla kielellään. Sen tekemiseksi todeksi Agricolan täytyi kääntää Uusi Testamentti suomeksi. Vielä sitä ennen hänen oli luotava kirjoitettu Suomen kieli. Ensimmäinen tavoiteporras päätavoitteen saavuttamiseksi oli sitten luku- ja kirjoitustaidon opettaminen suomalaisille.
Mikael Agricola aloitti työn näiden tavoitteiden saavuttamiseksi jo ollessaan Turun kanunki, tuomiokapitulin jäsen. Piispana hän ehti olla vain neljä vuotta. Vaikka hän kuoli ennen kuin oli täyttänyt 50 vuotta, hän pani alkuun suuret unelmansa, joiden toteuttamista seuraajat jatkoivat.
Miksi Agricolan kieli oli niin lyhyttä?
Mikael Agricola syntyi Pernajassa ja asui ja toimi suurimman ajan elämästään Turun seuduilla. Turun murre oli hänen äidinkielensä. Kun hän alkoi kirjoittaa puhuttuja sanoja paperille, kielikorvassa soi lyhyt Turun murre.
Mihin perustuu sanonta ”Suomessa ateistikin on luterilainen ateisti”, rovasti Risto Takkinen?
Luterilainen uskonto on vuosisatoja vaikuttanut suomalaisen kulttuurin syvärakenteissa. Kulttuurihistorian emeritusprofessori Kari Immosen mukaan se tällaisena syvärakenteena vaikuttaa lukemattomin tavoin siinä, mitä me arjessa teemme tai valitsemme. Hänen mukaansa se ei juurikaan riipu siitä, mikä on suhteemme kirkkoon tai uskontoon.
Käytännössä siis hieman yleistäen voi sanoa, että luterilaiset arvot hyvin pitkälle ohjaavat myös suomalaisessa yhteiskunnassa kasvaneiden ateistien eettisiä ratkaisuja, vaikka he itse eivät niitä millään tavoin kristillisiksi tunnistaisikaan.
Millainen on ”perusluterilainen ihminen”?
Uskonpuhdistuksen pääperiaatteiden mukaisesti ihmisen jumalasuhde perustuu yksinomaan Kristuksen sovitustyöhön ja Jumalan armoon. Sanan ja sakramenttien kautta ihminen tulee tästä armosta osalliseksi. Tällaisen uskon varassa ei tarvitse pingottaa, vaan voi elää iloista ja vapaata elämää. Tälle perustalle rakentuu elämäntapa, jossa Jumalaa kunnioitetaan ja lähimmäistä palvellaan iloisin ja vapain mielin. Luterilaiselle kristitylle tyypillistä on vastuullinen ja lojaali suhde yhteiskuntaan. Lähimmäisen auttaminen ja arkisen työn tekeminen on samalla Jumalan palvelemista.
Miksi meillä on vahva sinuttelukulttuuri?
Tutkittaessa reformaation yhteiskunnallisia vaikutuksia on viime aikoina nostettu esille termi ”valtaetäisyys”. Sillä tarkoitetaan sitä tunteenomaista etäisyyttä, joka kansalla ja johtajilla on toisiinsa.
Suomalaisia arvoja tutkineen professori Klaus Helkaman mukaan valtaetäisyys on Suomessa huomattavan lyhyt. Taustalla on hänen mukaansa nimenomaan luterilaisuuden pitkäaikainen vaikutus suomalaiseen arvojärjestelmään.
Tästä yhtenä arkielämän esimerkkinä on pidetty Ruotsissa ja Suomessa vallitsevaa vahvaa sinuttelukulttuuria, joka hämmentää muualta tulevaa. Samaa perua lienee sekin, että Suomessa ei herroja pokkuroida.
Millainen on luterilainen työmoraali?
Luterilainen työmoraali on yleisesti ymmärretty väärin, koska siihen on usein päälle liimattu raadantaa ihannoivia Jean Calvinin ajatuksia. Luterilaisuudessa työ ja ahkeruus kuuluvat osana Jumalan luomaan elämänjärjestykseen.
Luther sanoi, että ”ihminen on luotu tekemään työtä, niin kuin lintu on luotu lentämään”. Työn tarkoitus on hankkia ”jokapäiväinen leipä” eli elanto ja muut elämän tarpeet itselle ja läheisille.
Kaikki rehellinen työ on Lutherin mukaan arvokasta ja samanarvoista. Hoitamalla hyvin maallisen työnsä ihminen toteuttaa omaa kutsumustaan.
Samalla korostetaan, että ihminen tarvitsee työn vastapainoksi lepoa ja virkistystä. Tärkeä näkökohta on myös, että jokainen palvelee työllään lähimmäistään ja yhteistä hyvää. Näillä periaatteilla on luotu hyvinvointiyhteiskunta.
Millainen on marxilaisuuden Luther-kuva, TT Risto A. Ahonen
Lutherin laaja tuotanto sekä värikäs ja rönsyilevä kieli on aiheuttanut tulkintaongelmia, mikä on tehnyt mahdolliseksi myös Lurherin hyväksikäytön oman ideologian pönkittämisessä. Näin tapahtui muun muassa entisessä DDR:ssä, jossa Lutheriin suhtauduttiin aluksi viileästi.
Asennoituminen kuitenkin muuttui ennen Augsburgin tunnustuksen juhlavuotta 1980, jolloin Lutherin korostettiin olevan Saksan kansan suuri poika, ja työläisten sankari taistelussa riistäjiä vastaan.
Mitä annettavaa Lutherilla on nykyihmiselle?
Länsimaisen ihmisen perusarvoja on yksilön vapaus. Nykyään tuntuu kuitenkin usein siltä kuin tästä vapaudesta olisi tullut itseisarvo ja se olisi kääntynyt vastakohdakseen. Vapaus ilman rajoja johtaa tyhjyyteen.
Luther kiteytti erään ihmiselämän lainalaisuuden sanoessaan, että todelliseen vapauteen kuuluu kaksi asiaa, omantunnon vapaus ja lähimmäisenrakkaus. Hänen mukaansa ei kukaan eikä mikään voi riistää ihmiseltä omantunnon vapautta, samalla hän on kuitenkin kaikkien palvelija.
Missä luterilaisuuden painopiste on nykyään?
Luterilaisia on eniten Etiopiassa ja
Tansaniassa, suurimmat koulutukselliset ja aineelliset resurssit ovat kuitenkin
vielä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Kysymykset ja kuva: Asta Kettunen
(Simo Kohon kuva: Jussi Laitinen)
Turun Mikael seikkailee jatkossakin
Sarjakuvapiirtäjä Pekka Rahkosen luoma hahmo, Turun Mikael, "Mikael Agricola" oli näkyvästi esillä, kun reformaation merkkivuotta vietettiin Turussa.
Valtakunnallisten päätapahtumien lisäksi merkkivuosi näkyi lukuisina muina tapahtumina. Turun seudulla oli satoja tapahtumia ja hankkeita, joita kaupunki, seurakunnat, yliopistot ja lukuisat toimijat järjestivät yhdessä.
Esimerkiksi lapsille ja lapsiperheille järjestetyt Suuri ankkajahti, Missä Mikael? -kaupunkiseikkailut ja Kirkonrotta muistelee -näyttelyn opastukset keräsivät yksistään satoja osallistujia.
Turun Mikael jää eloon merkkivuoden jälkeenkin, kertoo projektikoordinaattori Katariina Ylikännö.
- Sehän on muun muassa Agricolan ajan Turku -sovelluksen ja Agricola-mobiilipelin hahmo sekä Lasten Keskuksen kustantaman A sanoi Agricola -kirjan hahmo.
Merkkivuoden sivut säilyvät netissä toistaiseksi, ja sinne päivittyy uusiakin blogitekstejä.
Teksti: Asta Kettunen
