Uskonpuhdistuksen juhla täyttää kirkot sävelin
Tampereen seurakunnat juhlistavat reformaatiota kanttoreidensa luotsaamina koskettavalla ja kauniilla kulttuuriperinnöllä. Kanttorit kutsuvat mukaan usean tilaisuuden kera, kun Valon ääniä -musiikkiviikko levittäytyy eri puolille Tamperetta.
− Mielestäni Valon ääniä on upea mahdollisuus päästä kokemaan, mitä reformaatio tarkoittaa kirkkomusiikissa. Monipuoliset musiikkitilaisuudet tuovat marraskuun pimeyteen virkistystä, iloitsee vs. musiikkisihteeri Maiju Häyrynen.
Erityisen iloinen hän on Martin synttärijuhlien ympärille rakennetusta draamasta, joka valottaa, millaista elämä ja musiikki oli tuohon aikaan.
Kuoromusiikki on lähellä hänen sydäntään.
− Mozartin Requemia kuuntelin jo lapsena niin paljon, että edelleen osaan siitä katkelmia.
Tapahtuma alkaa perjantaina 3. marraskuuta Aleksanterin kirkossa kamarikuoro Cantilenen ja Cantionalen sekä Tuomiokirkkoseurakunnan kuoron kanssa ja yhteislauluinkin. Kuorot laulavat pyhäinpäivään liittyviä lauluja yhdessä ja erikseen.
Häyrynen on laskenut, että pelkästään muusikoita on viikkoa toteuttamassa yli 250, ja lisäksi vielä muita viikon mahdollistaneita tahoja. Musiikkiviikolla on kymmenen musiikkitilaisuutta ja lisäksi reformaation juhlamessu 5.11. Aleksanterin kirkossa.
Juhlamessun musiikista vastaavat Tampereen akateemisen sinfoniaorkesterin soitinyhtye ja Aleksanterin kirkon lauluryhmä. Emerituspiispa Juha Pihkala saarnaa.
Kantaesitys kiteyttää kristinuskon
Messukylässä on ahkeroitu juhlaviikolle reilun tunnin mittainen konsertti. Oi iloitkaa, te kristityt on Petri Karakselan säveltämä kantaatti kuorolle, solisteille ja orkesterille ja se kuullaan 11. marraskuuta.
Kantaatin teksteinä ovat Martti Lutherin samanniminen virsi ja virsitekstiin liittyviä Raamatun kohtia. Yksi virsikirjamme pisimmistä Luther-virsistä näyttäytyy säveltäjälle perussanoman kautta.
− Siinä on yhdessä samassa virressä kaikki kristinuskon perusteet: synnin kauheutta, synnin orjuutta sekä vapautta, mitä Jeesus Kristus tuo. Se virsi on täysi paketti, Karaksela kuvailee.
Projekti lähti liikkeelle työnantajan aloitteesta.
− Olen koko ajan säveltänyt työssäni ja silloinen lähiesimieheni ehdotti, että tekisin jotain reformaation juhlavuoteen liittyen. Siitä tuli sitten koko konsertin mittainen teos, kertoo Messukylän kanttorina vuodesta 2011 toiminut Karaksela.
Viisiääninen kokonaisuus haastaa laulajaa.
− Pidän polyfoniasta. Kuoroäänet ovat itsenäisiä. Kuoro on teoksen pääosassa ja laulajille tämä vaativampaa kuin soittajille, kertoo kuoroa ja solisteja esitykseen harjoittava kanttori.
− Olen säveltänyt tässä hyvin monella tyylillä. Tätä ei voi sanoa populaarimusiikin teokseksi, eikä ultramoderniksi, mutta tyylipiirteitä on monenlaisesta musiikista Bachista alkaen. Virressä on 11 säkeistöä ja teoksessa on saman verran osia, hän kuvailee.
Ainoastaan ensimmäisessä säkeistössä virsimelodia kuullaan alkuperäisenä, jonka jälkeen se varioituu matkan varrella.
− Melodia on milloin missäkin äänessä, ja muuntuu, Karaksela sanoo.
Kuoronjohtaja Visa Yrjölä iloitsee saadessaan johtaa kantaesityksen ja pitää sitä tervetulleena lisänä juhlaviikkoon.
− Tämä laaja teos tarjoaa jokaiselle kuulijalle jotakin, ei kannata missata, hän uskoo.
− Karaksela yhdistelee teoksessa taitavasti eri sävellystyylejä protestanttis-bachilaisesta koraalitraditiosta ja virsikirjamme virsimelodioista nykymusiikin harmonisiin, melodisiin ja rytmisiin elementteihin. Huilusta, fagotista ja jousista koostuva orkestrointi luo hyvän pohjan musiikille, Visa Yrjölä kertoo.
Solistit ovat Linda Urbanski, Sanna Ketola-Laine, Pekka Arola ja Heikki Hinssa. Mukana on 12 muusikkoa ja 40 kuorolaista. Messukylän kantaattikuoro harjoitteli teosta ensi kerran toukokuussa.
− Jatkossa tällä isommalla kuorolla voisi esittää isompia teoksia, Karaksela toivoo.
Eilisestä tähän
Helsingin filharmoninen kuoro tuo Tampereelle Mieskuoro Manifestumin ja Ylioppilaskunnan soittajien kanssa sekä vanhaa että uutta musiikkia. Kuoron vierailu Kalevan kirkossa on niin ikään osa sen kymmenvuotisjuhlavuotta.
Konsertissa kaksi teosta on saatettu yhteen. Aluksi kuullaan W. A. Mozartin Requiem Lacrimosa-osaan asti ja sen jälkeen Morten Lauridsenin tunnetuimpiin kuoroteoksiin kuuluva Lux Aeterna vuodelta 1997.
Yhdysvaltalaisen Lauridsenin huippukaunis musiikki sai kiitosta muun muassa kymmenen vuotta sitten, kun hänelle myönnettiin kotimaan kansallinen taidemitali Valkoisessa talossa. Palkintoperusteluissa todettiin, että Lauridsenin säteilevissä kuoroteoksissa yhdistyvät musiikin kauneus, voima ja hengellinen syvyys, ja ne ovat innoittaneet yleisöä maailmanlaajuisesti.
Sielunmessu ja ikuinen valo kohtaavat molempien kuorojen taiteellisen johtajan Jonas Rannilan johdolla. Solisteina laulavat Johanna Rusanen-Kartano, Erika Back, Heikki Halinen ja Nicholas Söderlund.
Laajasti perinnöstä
Tuomiokirkon kanttorikonsertissa pyhiä säveliä kajautetaan viideltä vuosisadalta. Pyhäinpäivän iltana Harjun Kamarikuoro esittää puolestaan Jaakko Mäntyjärven virsidraaman Salvat 1701, ja vie sen myöhemmin Tampereen herättäjäjuhlillekin.
Lutheria tehdään tutuksi myös muiden harjulaisten ja messukyläläisten toimesta. Harjun Kanttorikvartetti on valmistanut Kirkkomusikanttien kanssa Martin 534-vuotispäivät Tesomalle ja Finlaysonille. Lapsille suunnattuja draamallisia synttärikonsertteja 1500-luvun hengessä on kolme.
Hervannassa päästään tekemään yhdessä, kun virsikirjan lisävihko lauletaan läpi paikallisen gospelkuoron kanssa. Viinikassa Lutherin työtä tehdään tutuksi suomeksi julkaistun tuoreen niteen kera. Kokoelmassa on noin 40 Luther-virttä nuottisovituksineen.
− Lutherin virsiperintö vyöryy täydellisenä eteemme. Tätä aarteistoa pääsemme yhdessä laulamaan tamperelaisten kanttoreiden voimin, kutsuu kanttori Martti Syrjäniemi.
Musiikkiviikon lopulla tarjolla on Organ Happy Hour, ja silloin Vanhassa kirkossa soivat Bachin lahjat Liisa Aaltolan käsissä. Bach myös päättää viikon Pirkanpoikien ja TASOn Tuomiokirkko-konsertissa.
Teksti: Elisa af Hällström
Konsertit ja lisätietoa: valonaania.fi
