Monenlaisia isosia tarvitaan

Kuluneena kesänä Messukylän tuplakesäriparilla Aito-keskuksessa isosina toimineet Antti Järvinen ja Sini Virkki ovat sitä mieltä, että isosia on monenlaisia, mikä on hyvä asia.

– Hyvä isonen osaa ottaa kaikki huomioon, ja osaa pitää hauskaa, mutta osaa myös rauhoittua ja olla esimerkkinä, kun sitä tarvitaan, Järvinen miettii.

– Vaikka pitää olla rento tyyppi, täytyy alusta asti myös pystyä komentamaan ja ottamaan auktoriteettia. Ei tietenkään pidä olla ilkeä eikä komentaa koko ajan.

Sini Virkki ja Antti Järvinen ovat ottaneet ilon irti toisesta eli viimeisestä isoskesästä. Molemmat aikovat ensi vuonna osallistua vapareiden eli vapaa-ajanohjaajien koulutukseen.

Virkki muistuttaa, että leirillä saa ja täytyy olla oma itsensä.

– Itse tykkään ehkä eniten hauskuttamisesta, mutta kaikkien ei tarvitse olla esiintyjiä. Toiset osaavat ottaa huomioon isossa joukossa ehkä vähemmälle huomiolle jäävät hiljaisemmat. Siksi on hyvä, että isosina on paljon erilaisia tyyppejä.

– En usko, että osaan hyvin Raamattua, mutta mielestäni myös se, että osata tulkita kristinuskon asioita, on tärkeää isoselle, Järvinen lisää.

Jos hän on huomannut jonkin painavan leiriläisen mieltä, hän on mennyt kysymään, voiko auttaa. Hän on myös maininnut asiasta ohjaajalle, joka ehkä pystyi tarvittaessa tekemään asialle enemmän.

– Tästä ehkä on kaikkein eniten puhuttu koulutuksessa, ja totta kai myös isoskaveruudesta.

Kavereita ja leirimuistoja

Nuoret olivat isosina toista kertaa.

– Oma leiri oli niin kiva, etten halunnut jättää sitä siihen, Järvinen perustelee isoseksi lähtemistään.

– Tykkään esiintyä, ja leireillä myös saa paljon uusia kavereita.

Virkillä tilanne oli päinvastainen: oma ripari ei innostanut varsinkin, kun korona-aikana ei oikein päässyt tutustumaan ihmisiin. Hän lähtikin hakemaan parempaa leirimuistoa.

– Nyt olen ollut kahdella leirillä isosena, ja on ollut paljon hauskempaa. Olen tietenkin ollut eri roolissakin.

Isoseksi lähtevillä ei välttämättä ole kovin uskonnollista taustaa, vaan syynä voi olla halu olla kavereiden kanssa tai saada todistus, josta voi olla hyötyä myöhemmin.

– Paljon on sellaisia, jotka miettivät, että ”voisi kiinnostaa, jos kaveritkin lähtevät”, Antti Järvinen miettii.

Hänen mukaansa kesän leiri oli ihan hyvä kokemus.

– Edelliseen leiriin verrattuna tämä lähti ehkä paremmin liikkeelle. Riparilaiset ovat olleet tosi villejä, mutta on ollut tosi hyvä fiilis, hän hymyilee.

Sini Virkistä alku oli hidas.

– Mietin, että jaksanko olla täällä, mutta oli hyvä, etten lähtenyt kesken kotiin.

Teksti: Asta Kettunen

Kuvat: Tuula Vartiainen

Messukylän isostoiminta on vilkasta

Isostoiminta pitää sisällään koulutusta, leirejä, erilaisia kouluikäisten tapahtumia ja leirejä, nuorten messuja, ripareita ja paljon muuta.

Isos-, vapari- ja aparikoulutukset alkavat syyskuussa ja päättyvät maaliskuun koulutusleiriin. Sen jälkeen keväällä tapaamiset ovat ripari- ja lastenleiritiimien kesken.

Kaikista koulutuksista saa todistuksen ja kaikkiin koulutuksiin kuuluu kaksi (isoset) tai kolme (vaparit ja aparit) viikonloppuleiriä. Lisäksi on muita leirejä, tapahtumia ja viikkotoimintaa, johon voi halutessaan osallistua.

Ekavuotiset isoset:

• Iskoiltoja on 18. Joka viikko kokoontuu neljä ryhmää, joista jokainen valitsee itselleen sopivan ajankohdan.

Tokavuotiset isoset:

• kahdeksan koulutuspäivää
• kaksi palvelutehtävää

Vaparit eli vapaa-ajanohjaajat:

• kahdeksan koulutuspäivää

Aparit eli apuopettajat:

• kuusi koulutuspäivää
• itsenäistä työskentelyä, mm. riparioppituntien valmistelua

Messukylän tuplakesäriparilla AitO Toimintakeskuksessa oli mukava meno.

Nuoria vastuunkantajia

• Keväällä 2023 Messukylän seurakunnassa oli ensimmäisen vuoden isosia 260, tokavuotisia 120, vapareita 56 ja apareita 31.
• Keväällä 2022 Messukylän seurakunnassa oli ekavuotisia isosia 240, tokavuotisia 105, vapareita 60 ja apareita 27.
• Kokonaismäärä nuorissa vastuunkantajissa on kasvanut viime vuosina joka vuosi. Messukylän tämän vuoden Jatkis-leirille eli riparijatkoille on ilmoittautunut yli 400 nuorta eli kasvua on odotettavissa tällekin syksylle myös isostoimintaan osallistuvien määrässä.
• Isoskoulutus pitää sisällään ryhmänohjaajan taitojen opettelemista, kristinuskon perusasioihin tutustumista ja oman hengellisyyden hoitamista, tunne- ja vuorovaikutustaitojen kartuttamista, hartauksien ja raamattupiirien eli raamisten pitämistä, leikkien ohjaamista ja paljon muuta.
• Vaparikoulutuksessa keskitytään isostiimien ohjaamiseen, laadukkaiden ja turvallisten ohjelmanumeroiden valmisteluun ja syvennetään isosvuosina opittuja taitoja.
• Aparikoulutuksessa harjoitellaan toimimaan leireillä ja päiväripareilla apuopettajan roolissa, muun muassa oppitunteja valmistellen ja raamiksiin valmistautuen.
• Koulutusleireillä harjoitellaan leirielämän perustaitoja ja syvennytään kunkin koulutusvuoden tärkeisiin teemoihin. Leireillä vietetään ehtoollisjumalanpalvelus, aamu- ja iltahartauksia, opiskellaan kunkin koulutusvuoden tärkeitä teemoja monipuolisin oppimismenetelmin, ulkoillaan ja saunotaan, lauletaan ja syödään yhdessä.
• Eri seurakunnissa leirien sisällöt ja isoskoulutuksen muoto ja malli voivat hieman vaihdella, mutta pääpiirteissään isosten tehtävät ovat samankaltaisia ympäri Suomen. Jossakin esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi ei ole lainkaan arki-iltojen tapaamisia, vaan kaikki on keskitetty leiriviikonloppuihin.
• Messukylän leirimuotoisiin ripareihin kuuluu ennakkoleiriviikonloppu keväällä, jolloin sekä isos- ja ohjaajatiimi että rippikoululaiset pääsevät viikonlopuksi harjoittelemaan leirielämää. Tämän myötä kynnys seitsemän vuorokauden leirijaksolle lähtemiseen madaltuu huimasti, kun leiripaikka ja leirielämän peruspilarit ovat jo tuttuja.
• Palaute ennakkoviikonloppuleireistä on lähes täysin positiivista.

Tiedot kertoi Messukylän seurakunnan vs. johtava nuorisotyönohjaaja Anni Salmesvuori.

Messukylän nuorten toimintaa

Palaa otsikoihin