Herodeksesta kasvoi oopperalaulaja
Tuomiokirkossa vuoden 2020 ensimmäisessä Sana Soissa esiintyvä Sauli Tiilikainen oli koulussa vilkas ja tykkäsi heittää opettajan lauseisiin omia kommenttejaan. Kansakoulun neljänneltä luokalta muistuu mieleen Tiernapoikien Herodeksen esittäminen.
– Oli upeata saada kruunu päähän.
Tiilikainen on syntynyt Valkeakoskella, mutta vanhempien perua suonissa vertaa karjalaisveri. Vanhemmat patistelivat pianotunneille, mutta Sauli halusi mieluummin ajella polkupyörällä ja pelata jalkapalloa. Perheen muutto Seinäjoelle toi mukanaan elinikäiset ystävät ja musiikkiharrastuksen.
– Seurakunnan musiikinopetukseen menin soittamaan trumpettia, sitten soitin käyrätorvea ja lopuksi pasuunaa, ja olin nuorisokuorossakin. Musiikki alkoi tulla elämään enemmän ja enemmän. Välillä jätin kaiken jalkapallon ja jääkiekon takia.
17-vuotiaana hän pyrki Sibelius-Akatemiaan, jossa opiskeli viisi tutkintoa, lauludiplomiin asti.
– Niihin aikoihin tuli perhettä, joten se oli motivoivaa. Sen jälkeen sattuma vei Wienin musiikkikorkeakouluun.
Wienissä liediä opettivat alansa huiput, muun muassa Eric
Werba, Rita Streich ja Anton Dermota. Ensimmäisen oopperaroolinsa Tiilikainen
sai Schönbrunnin linnan teatterissa Wienissä.
– Sitten tuli mukaan vielä Kansallisooppera.
Siellä hän lauloi vakituisena ja vieraana viime vuoteen asti.
Tampere on tuttu esiintymispaikkana; muun muassa vuodet 2017
ja 2018 kuluivat Tampereella, Nokialla ja Pirkkalassa sekä Hämeenkyrössä, jossa
hän esitti vanhaa Sillanpäätä Sillanpää-oopperassa.
– Tuomiokirkossa tehtiin monenlaista jo Matti Hannulan aikaan, hän viittaa
edesmenneeseen loistavaan urkuriin.
Näille seuduille vetävät myös tyttärien perheet Kangasalla ja Vesilahdella.
– Tampereen seutu on aina ollut dynaaminen ja rento, Tiilikainen kehuu.
Kaksipiippuinen juttu
Marraskuussa 2008 laulajan saavutti pysäyttävä tieto: Milla-tytär oli saanut surmansa oman käden kautta. Vähitellen syntyi ooppera Oma vika, jonka pohjana olivat isän päiväkirjat. Michael Baran teki tekstin.
– Se kantoi tosin hyvin. Mietin monta vuotta, että kuka haluaa kuulla oopperaa kuolemasta. Näköjään ainakin tuhat ihmistä halusi. Kohderyhmä oli yllättävän iso.
Ajatuksena oli nostaa teema päiväkirjoista yleisemmälle tasolle.
– Itselleni se oli tärkeä surutyö. Toinen syy tehdä oli sellainen yhteiskunnallinen ajatus, että jos tästä on jollekin muulle apua.
– Aina, kun sitä on esitetty, yleisöä on tullut. Seurakunnat ovat tilanneet, ja Kansallisteatteri.
Oma vika tilattiin myös Palvelevan Puhelimen 40-vuotisjuhlaan Turun kristillisellä opistolla.
Rakkaudesta taiteeseen
Nykyisin elämä on tasapainoisessa vaiheessa, kun lapset ovat jo aikuisia. Elämän ilona ovat myös yhdeksän lastenlasta, mutta Tiilikainen on tehnyt selväksi, että isovanhemmat päättävät itse, miten paljon osallistuvat lastenlasten elämään. Hän on nimittäin nähnyt, miten monet jopa uupuvat auttaessaan.
Eläkepäivillä Tiilikaisen on ollut tarkoitus hiljennellä tahtia, mutta viime vuonna häntä työllisti kaksi tuotantoa, muun muassa Benoitin rooli Tampereen Oopperan La Bohèmessa.
– Laulajan työ koostuu niin monesta palasesta. Mutta en sano tätä valittaakseni, tänä päivänä moni esiintyjä on kokonaan vailla työtä.
Seuraava vuosi menee vähän rauhallisemmissa merkeissä, hän kuitenkin arvioi.
Ensi vuonna ohjelmassa on Mozartin parisuhdeilottelu Cosi fan Tutte Vaasassa.
Tekeillä on myös kokonaan uusi tuotanto, Kansanradio-ooppera, jolle parhaillaan kootaan rahoitusta ja toteuttajia. Se on tarkoitus esittää Turussa aikaisintaan reilun vuoden päästä.
– Jos tulee vastaan jokin muu mielenkiintoinen projekti, niin lähden mukaan.
Nykyisin freelance-taiteilijana toimiva Tiilikainen sanoo, että laulukunto on joka tapauksessa pidettävä yllä, jos aikoo saada äänen soimaan koko vartalon läpi. Ääni kun on oopperalaulajan soitin.
– Jos relaa kuukauden, vaatii pari kolme viikkoa päästä kuntoon. Siksi ei voi lähteä esiintymään kolmen päivän varoitusajalla, vaan on tehtävä pitkäjänteisempiä suunnitelmia.
– Nyt on poikkeuksellisen hyvä tilanne tehdä sitä mistä tykkään: laulaa ja olla näyttämöllä, hän virnistää.
– Teen tätä enemmän rakkaudesta taiteeseen kuin ansaintakeinona.
Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Rami Marjamäki
Schönbrunnin linna sekä Itävalta-Unkarin keisarinna Elisabetin eli Sissin elämä ovat tulleet tutuiksi vuosina 1955–1957 valmistuneesta elokuvatrilogiasta.
Rakastettuja kaikki
Sana Soi -iltaa vietetään sunnuntaina 12.1.2020 kello 18 Tampereen tuomiokirkossa teemalla ”Rakastettuja kaikki – sittenkin”. Illassa on Sauli Tiilikaisen lisäksi vieraana lehtori ja kirjailija Liisi Jokiranta.
Sauli Tiilikainen on Suomen tunnetuimpia oopperalaulajia. Suomen Kansallisoopperan solistikuntaankin kuulunut baritoni on toiminut elämänsä aikana kanttori-urkurina sekä laulun yliopistolehtorina ja esiintynyt noin 85 oopperatalossa 16 kielellä ympäri maailmaa.
Liisi Jokiranta on tunnettu sekä julistustyöstään että Raamatun opetuskirjoistaan ja opetustyöstään Suomen Raamattuopiston ja Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen piireissä.
Illassa ovat mukana myös pastori Veli-Pekka Ottman, säestäjänä Maila Böhm ja juontajana Pertti Kallion lisäksi Sointu Lanki. Iltaan on vapaa pääsy. Tilaisuuden järjestävät Tuomiokirkkoseurakunta ja Suomen Raamattuopisto.