6.6.2018 10.53

Hyvä tyyppi: Kirjastossa on varaa kasvaa

Kirjastonhoitaja Helena Paloposki ei vastaa kaavamaista mielikuvaa kirjaston hiljaisesta puurtajasta. Reippaan oloinen työntekijä aloitti pestinsä, kun Tesoman uusi kirjasto valmistautui avaamaan ovensa moderneissa tiloissa.

HPaloposki netti
Kirjastonhoitaja Helena Paloposki ei vastaa kaavamaista mielikuvaa kirjaston hiljaisesta puurtajasta. Reippaan oloinen työntekijä aloitti pestinsä, kun Tesoman uusi kirjasto valmistautui avaamaan ovensa moderneissa tiloissa. Kuva: Leena Kälve

Hämeenlinnasta kotoisin oleva Paloposki muutti Tampereelle kuusi vuotta sitten ja suuntasi kohta kirjallisuustieteen opintoihin. Pääaine vaikutti tutkimuspainotteiselta, mutta kokeilujen kautta sivuaineeksi löytyi käytännönläheisempi informaatiotiede, mikä tuntui omemmalta.

– Tampereella myös pelitutkimus ja internet-kulttuurin tutkimus ovat vahvoja, Paloposki huomauttaa.

Ennen valintaa Tesomalle hän työskenteli vuoden verran Tampereen kaupunginkirjaston harjoittelijana ja teki lyhyitä sijaisuuksia. Nopea uraputki ihmetyttää häntä itseäänkin.

– Opiskelusta jäi hyvä fiilis ja koin miellyttäväksi työskentelyn tällä alalla. Tykkään tosi paljon asiakaspalvelusta, voin ratkaista ihmisten ongelmia ja tulee hyvä mieli, kun on löytänyt, mitä on etsinyt.

Kirjastonhoitajana häneltä löytyy vielä niukasti käytännön kokemusta, mutta onneksi ammatissa on varaa kasvaa, esimerkiksi tiedonhaun parissa. Tuoreessa kirjastossa työntekijöitä on alle kymmenen, ja työn- ja vastuunjaot hakevat vielä uomiaan.

– On hauska huomata, että alkaa oppia jotain. En itse juuri lue dekkareita ja kevyempää viihdettä, mutta alan kehittyä niissäkin.

Kirjastopuolelle kuulemma valikoituu töihin järjestyksellisyyteen taipuvaisia ihmisiä. Helena Paloposki sanoo itsekin pitävänsä siitä, että asiat on lajiteltu loogisesti.

– Kirjastossa työskentelyssä vaaditaan asiakaspalveluhenkeä ja avointa mieltä kohdata erityyppisiä ihmisiä ja asiakaspalvelutilanteita.

Onnistumisen kokemuksia

Toistaiseksi parhaana tiedonhaun kokemuksena on jäänyt mieleen erään lastenkirjan metsästys. Kirjaa etsimään tullut lapsi ei muistanut juuri mitään muuta kuin kannen värit, keltaisen ja mustan. Kirja kuitenkin lopulta löytyi: lähtöpisteenä oli yleisten kirjastojen ylläpitämä sivusto, jossa voi tehdä kansikuvahakuja.

– Ensiksi sain selville, että se kuuluu Kirjava kukko -sarjaan; onneksi hakumahdollisuuksia on aika paljon.

Tesoman kirjasto on osa alueen asukkaiden kohtaamispaikaksi suunniteltua hyvinvointikeskusta, jossa on paljon avointa, yhteistä tilaa. Alakerrasta löytyy pelitila, lehtilukusali yhteisökahvilan yhteydessä ja soppia rauhallista työskentelyä varten.

Kahdella palveluneuvojalla on nuorisotyön koulutus. Nuorten osasto on rakennettu niin, että illalla se voidaan pitää avoinna nuorisotilan suuntaan.

– Suunnittelussa on huomioitu myös se, että tilat käyvät opiskelemiseen. On tosi hyvä, että nuoret on nähty asiakkaina eikä vain remuavana joukkona.

Työharjoittelussakin on kiinnitetty huomiota nuorten kohtaamiseen. 25-vuotias Paloposki kokee nuorten parissa toimimisen ja käyttäytymisen ymmärtämisen luontevaksi paitsi ikänsä puolesta myös siksi, että kokemusta yhteisissä tiloissa toimimisesta jo löytyy.

– Koilliskeskukseen tuli ensimmäisiä hyvinvointikeskuksessa toimivia kirjastoja. Koilliskeskus on asiakasystävällinen, mutta äänekäs pelkästään kirjastopalveluja kaipaavalle. Esimerkiksi Messukylässä asiakaskunta on vähän vanhempaa ja arki ehkä rauhallisempaa, hän vertaa.

Koululaisia, eskarilaisia ja päiväkotilapsia on jo käynyt tutustumassa paikkoihin. Syksyllä on tarkoitus järjestää myös kirjaston käytön opetusta.

Paloposki on toiminut myös Komediateatterin osa-aikaisena vahtimestarina.

– Oli hauska seurata näytelmän rakentamista kulisseissa, ja pääsin myös tekemään lavasteita.

Vauhdikas harrastus

Helena Paloposken harrastuksiin kuuluu nuorekas laji, ultimate frisbee. Hän kertoo, että tuomariton laji perustuu kaikkien keskinäiseen kunnioitukseen, ja mahdolliset erimielisyydet voidaan lopuksi keskustella auki kaikkien kesken.

– Yleensä ringissä tosin vain kehutaan puolin ja toisin vastustajia, iloitaan oman joukkueen onnistumisista ja tsempataan vastustajaa tuleviin peleihin.

Muista joukkuelajeista lajin erottaa sisäänrakennettu pelimoraali, Spirit of the Game. Joukkueet antavat toisilleen pisteitä muun muassa reiluudesta ja positiivisesta asenteesta.

– Ultimaten säännöt perustuvat urheiluhenkeen ja jättävät vastuun reilusta pelistä pelaajille. Kilpailuhenki ei tässä lajissa toimi pelaajien keskinäisen kunnioituksen, peli-ilon tai terveyden kustannuksella.

Teksti: Asta Kettunen

ultimate_netti
Kuvassa on meneillään ultimaten jokaisen ottelun jälkeen pidettävä Spirit-rinki pelanneiden joukkueiden välillä. Siinä molempien joukkueiden kapteenit käyvät lyhyesti läpi peliä, molempien joukkueiden onnistumisia ja kehityskohtia, pelimoraalia.Kuva: Helena Paloposki

Tesoman hyvinvointikeskus

Ultimate


Palaa otsikoihin