Hyvän mielen lähettiläs

Keinutuolissaan istuva Aira Samulin näyttää yhtä aikaa vahvalta ja hauraalta. Hän puhuu elämästään; murheista ja työstä. Kesken haastattelun hän vakavoituu. Samulin kertoo, että hän menetti tyttärensä syyskuun alussa. Sitten hän jatkaa puhumalla selviytymisestä ja ilosta.

Aira Samulin on suomalaisten rakastama kestojulkkis ja taiteilija, joka on tanssittanut Suomen kansaa jo kahdeksalla vuosikymmenellä. Viime toukokuussa moni huolestui, kun iltapäivälehti kertoi hänen saaneen aivoverenvuodon.

– Uutisessa oli virhe, sillä todellisuudessa sain lievän aivoinfarktin. Toivuin siitä saman tien ja jatkoin töitäni, vaikka lääkäri suosittelikin kahden kuukauden sairauslomaa, kertoo 91-vuotias Samulin.

– Yksityisyrittäjänä en vain voi peruuttaa sovittuja keikkoja, jatkaa Samulin, joka edelleen tekee ahkerasti töitä. Hän käy luennoimassa ja ottaa vastaan ryhmiä sekä kaupunkikodissaan Helsingin Bulevardilla että Lohjalla karjalaistalossaan Hyrsylän Mutkassa.    

Aira Samulin aloitti työteon jo lapsuudessaan 1940-luvulla, koulunkäynnin ohessa. Hän toimi sodan aikana monenlaisissa konttoriaskareissa Helsingin lottapiirissä, Suojeluskunnassa ja Päämajassa.

– Opettelin myös steppaamisen ja kiersin viihdytyskiertueella sotilaiden parissa. Sain siitä työstä veteraanitunnuksen.

Vuonna 1954 Samulin valittiin mannekiinikuningattareksi. Hän on muun muassa vetänyt omaa tanssikoulua ja tehnyt kuvaussihteerin työtä Suomen Filmiteollisuudessa. 1960-luvulla Samulin perusti muotitanssikoulun Rytmikkäät mannekiinit. Hän on näytellyt itseään myös muutamissa elokuvissa.

– Kaikesta oppii, ja kaikkea kannattaa tehdä. Työnteko on myös hauskaa. Näin olen sanonut kaikille nuorille, joiden kanssa olen ollut tekemisissä.

– Myös lapsenlapsenlapseni ovat tottuneet siihen, että Ylämummon kanssa tehdään töitä. Viimeksi valmistelimme yhdessä Barbie-näyttelyä Hyrsylän Mutkaan, ja lapsi viihtyi hyvin, hymyilee Samulin.

Ahkera työnteko on ollut yrittäjälle ja kahden lapsen yksinhuoltajalle paitsi elinkeino, myös tapa selviytyä vastoinkäymisistä ja murheista pitkän elämän aikana.

– Äitinikin sanoi aina, että työ on parasta lääkettä suruun, ja olen huomannut saman.

Suruja ja selviytymistä

Taiteilijan elämään on mahtunut paljon menetyksiä ja surua. Hän menetti pikkusiskonsa jo lapsena, ja hänen isänsä kuoli sodassa Airan ollessa 13-vuotias. Hänen äitinsä kärsi mielenterveysongelmista. Karjalasta tulleen evakkoperheen elämä ei ollut aluksi helppoa Helsingissä.

Samulinin ensimmäinen avioliitto kariutui perheväkivallan ja alkoholismin vuoksi. Huolta ja murhetta Samulinin elämään on tuonut myös se, että hänen tyttärensä Pirjo sairastui skitsofreniaan jo 16-vuotiaana.

– Viikko sitten kesken luentotilaisuuden sain puhelun, jossa kerrottiin tyttäreni kuolleen. Pirjo oli kuollessaan 71-vuotias. Hän haaveili, että olisimme päässeet samaan vanhainkotiin, huokaa Samulin haastattelupäivänä 10. syyskuuta. 

Samulin vaikenee hetkeksi. Sitten hän nostaa katseensa ja sanoo:

– Mutta suru ja kuolema kuuluvat elämään – samalla tavalla kuin ilo. Kaikkea vain tulee elämässä vastaan, ja useimmiten ihminen selviytyy. Se on hieno asia. Selviytymisestä taas saa hyvää mieltä ja voimia eteenpäin.

Hyvä selviytymiskeino on ollut myös tanssi. Musiikki hoitaa sekä kehoa että mieltä.

– Jokainen on tanssiessaan kaunis, ja kukaan ei voi tanssia väärin. Liikkua voi, vaikka ei olisi jalkojakaan. Tanssin avulla on helppo tuottaa iloa kaikille, vakuuttaa Samulin.

Tanssijan ajatukset palaavat taas hetkeksi Pirjo-tyttäreen.

– Hän tanssi ja lauloi mielellään, hän oli oikea ilopilleri. Kun tyttäreni sairastui, päätin valita avoimuuden. Yksi elämäntehtäväni on ollut mielenterveysongelmista puhuminen, vaikka monissa perheissä niistä asioista on mieluummin vaiettu kuoliaaksi. Kirjoitin aiheesta myös kirjan.

Samulinin mukaan mielisairauksien hoito ja lääkkeet ovat onneksi kehittyneet viime vuosikymmenien aikana.

– Toisaalta pohdin, miten nykyinen kiireinen elämänrytmi vaikuttaa ihmisten aivoihin ja jaksamiseen.

Elämänilon salaisuus

Aira Samulinin myönteinen asenne, nuorekas olemus ja elämänilo antavat voimia myös ihmisille, jotka eivät häntä henkilökohtaisesti tunne. Mikä on voimanaisen salaisuus?

– Hyvänen aika, enhän minä voi antaa toisille ihmisille neuvoja! Niitä olisi varmaan miljoonia, mutta kaikki ihmiset ovat erilaisia, huudahtaa Samulin aluksi, mutta suostuu sitten kertomaan omista valinnoistaan.

– Hyvä yöuni on tärkeää aivoille ja keholle, ja pyrin aina nukkumaan kahdeksan tuntia yössä. Hyvä yöuni kuitenkin edellyttää, että on hyvällä mielellä.

Taitelijan mukaan hyvän mielen saavuttaa, kun vaalii myönteistä elämänasennetta. Siihen eivät kuulu katkeruus tai kateus.

– Illalla kannattaa vielä miettiä, mitä hyviä asioita päivän aikana on tapahtunut. Niistä kannattaa olla kiitollinen.

Myös toisten ihmisten kohteleminen hyvin antaa levollisen mielen.

– Jokainen ihminen on mielenkiintoinen, oma täydellinen kokonaisuutensa. Ihmisen kauneus tulee sisältä päin.

Aira Samulin on välttänyt elämänsä aikana myös haitallisia aineita, kuten alkoholia, huumeita ja tupakkaa.

– Hyvinvointi riippuu tietenkin myös siitä, miten ihminen syö ja liikkuu, mutta toki näistäkin asioista voi saada stressin itselleen. Itse syön niin, että saan siitä hyvän mielen ja olon.

Vierivä kivi ei sammaloidu

Tosiasia on, että ihmiset elävät yhä vanhemmiksi Suomessakin. Moni elää laadukasta elämää pitkään itsenäisesti, ja toisaalta yhä huonokuntoisemmat ihmiset elävät kotona yksin. Yksinäisyys on monen vanhan ihmisen todellisuutta ja aiheuttaa paljon ongelmia.

– Totta kai vaivat ja sairaudet lisääntyvät iän myötä, ja jos mahdollista, vanhenemiseen kannattaa myös varautua. Ihmisellä on vastuu omasta elämästään, muistuttaa Samulin.

Varautua voi esimerkiksi teknologian avulla. Samulin on asennuttanut Bulevardilla sijaitsevaan kotiinsa turvallisuustekniikkaa. Laitteet havainnoivat liikkumisen asunnossa, ja raportit menevät lastenlasten matkapuhelimiin.

Aira Samulin toivoo, että mahdollisimman moni ikäihminen voisi asua omassa kodissaan.

– Kotona asuminen pitää vireänä, ja siellä on tuttuja esineitä, jotka ylläpitävät muistia. Läheistenkin on mukavampi tulla vierailulle kotiin kuin laitokseen.

Samaan aikaan Samulin on realisti.

– Yhä useampi vanha ihminen elää kotona yhä pidempään, koska yhteiskunta ei pysty järjestämään hoitopaikkoja ja palveluasuntoja.

Samulinin mukaan yhteiskunnan tulisi tukea ikäihmisten kotona asumista esimerkiksi kotipalvelun ja omaishoidon tehostamisella. Se olisi myös edullisinta.

Samulin kiittää myös vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka toimivat ikäihmisten parissa.

– Vapaaehtoistyön merkitys on todella suuri ja sen tarve lisääntyy jatkuvasti.

Ennen kaikkea hän kannustaa ikäihmisiä pysymään kiinni elämässä.

– Jos haluat kuolla nopeasti, se kyllä onnistuu helposti! Kotona asuva voi ehkäistä yksinäisyyttä monin tavoin. On esimerkiksi paljon kohtaamispaikkoja ja tilaisuuksia, joissa voi tavata muita ihmisiä ja osallistua monenlaiseen toimintaan.

Voi esimerkiksi mennä kuuntelemaan Aira Samulinin luentoa elämästä, tanssista ja ilosta tai katsoa Liikkuva seurakunta -kummin muistijumpan You tube -kanavalta. Se saa kaikki hyvälle mielelle.

– Ilo, siinä vain on kaikki. Taivaan iloon saakka, hymyilee Aira Samulin.

 

Teksti: Kirsi Airikka

Kuvat: Hannu Jukola

Vanhustenviikkoa vietetään 7.–14. lokakuuta teemalla Iloa toimeliaisuudesta.

Faktalaatikko:

• Aira Samulin, o.s. Suvio
  
• Syntynyt 27.2.1927 Ignoilassa, Raja-Karjalassa. Kylä kuului Salmin kuntaan, kunnes siitä tuli 1931 osa Suojärveä.
  
• Yrittäjä omassa tanssikoulussaan, tanssinopettaja, taiteilija
  
• Kaksi lasta, kolme lastenlasta ja kaksi lastenlastenlasta
  
• Kaupunginvaltuuston jäsen Espoossa vuosina 1989–1996 ja Helsingissä vuosina 1997–2001, lisäksi edelleen muita luottamustoimia Helsingissä vuodesta 2001
  
• Omistaa Lohjalla Hyrsylän Mutka -nimisen rajakarjalaistyylisen talon, joka kuuluu paikallisiin nähtävyyksiin. Nimensä talo on saanut Samulinin rajan taakse jääneen lapsuuden kotipaikan Hyrsylän mukaan.
  
• Suomen Leijonan ritarin kunniamerkki, Suomen Mielenterveysseuran Mielenterveyspalkinto perheväkivaltaa ja mielenterveyshäiriöitä käsittelevästä Auringonpimennys-teoksesta, Viihteen elämäntyöpalkinto
  
• Liikkuva seurakunta -hankkeen kummi, lisätietoja: liikkuvaseurakunta.fi
  

Teokset:

• Soturi ja sunnuntailapsi. Toimittanut Sirkka-Liisa Lähteenoja. WSOY, 1987
  
• Aira Samulin: Auringonpimennys. WSOY, 1989
  
• Uskomaton Aira Samulin. Toimittanut Sauli Miettinen, WSOY, 2016
  

Palaa otsikoihin