Luovuus on uudistumista
Tehtäväni ei ole johtaa pelkästään sinfoniaorkesteria ja musiikkia vaan sitä, mikä muodostuu sadasta ihmisestä ja heidän yhteistyöstään.
Ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali on saanut omalla myönteisellä energiallaan innostuneisuuden ja luovuuden sykkimään Tampereella.
Tampere Filharmonia on kovassa nosteessa: haastattelupäivän aamuna innostuneet kuulijat jonottivat syksyn konsertteihin lippuja jo aamuseitsemältä.
Pari vuotta sitten istuin Tampere-talon suuressa salissa. Alkamassa oli Tampere Filharmonian esittämä Beethovenin 9. sinfonia, jonka kapellimestarina toimi Santtu-Matias Rouvali. Sali oli täynnä, ja yleisö odotti innostuneena esitystä.
Heti ensisävelistä alkaen musiikki otti kuulijat mukaansa. Rouvali hurmasi yleisönsä: kädet viuhuivat, ja hän ohjasi taitavan sinfoniaorkesterin soittajia koko kehollaan ja intensiteetillään. Energia tarttui kaikkiin läsnäolijoihin, ja esitys päättyi valtaviin suosionosoituksiin. Eikä syyttä.
Sama positiivinen energia on läsnä myös haastatteluhetkellä pari vuotta myöhemmin: Rouvali hymyilee ja on tyytyväinen juuri tähän hetkeen. Myös kädet viuhuvat jälleen, sillä hän soittaa lähes tauotta ilmarumpuja. Se ei kuitenkaan häiritse, sillä hän keskittyy kysymyksiin ja miettii tarkoin ennen kuin vastaa.
– Arkeni on tällä hetkellä kiireistä, olen lähdössä levyttämään Göteborgiin kuudeksi päiväksi Göteborgin sinfoniaorkesterin kanssa. Sen lisäksi on vielä matka Pariisiin, jossa odottaa Ranskan radion filharmonikot.
Hän kertoo kuitenkin lomansa alkavan juhannuksen jälkeen, jolloin on aikaa ladata akkuja. Loma kestää ruhtinaalliset viisi viikkoa.
– Kun loma on riittävä, alan jo haluta takaisin töihin, Santtu-Matias Rouvali sanoo.
Myös syksylle on pyhitetty viikko lomaa metsästyskauden aikaan. Metsässä oleskelu ja ystävien kanssa vietetty aika ovat tärkeitä, sillä ne tasapainottavat muuten kiireistä elämää.
Musiikin polulle jo lapsena
Rouvalin vanhemmat olivat Lahden kaupunginorkesterin muusikoita, joten hän oli jo pienenä mukana orkesterin harjoituksissa kuuntelemassa musiikkia – siinä järjestyi samalla päivähoito.
– Kotona vanhempani opettivat myös muille eri instrumenttien soittamista, joten musiikkiin kasvoi: siitä tuli minulle sekä harrastus että työ. Kodin ja vanhempien merkitys tulevan elämäni valintoihin on ollut suuri.
Rouvalin äiti jää eläkkeelle Lahden kaupunginorkesterista marraskuussa. Asiaa juhlistetaan konsertilla, jonka poika saa johtaa.
Rouvali on hyvin onnellinen, että saa tehdä sitä, mitä rakastaa ja mistä hän joka solullaan nauttii.
– Tiedän olevani siinä asiassa etuoikeutettu, ja arvostan sitä. Olen saavuttanut lyhyessä ajassa hyvin paljon, mutta minulla on vielä pitkä tie edessä.
Rouvali ei kuitenkaan aseta itselleen tässä asiassa paineita.
– Periaatteeni on, että olen iloinen ja luotan asioiden menevän hyvin. Annan kaikkeni, ja se aukaisee minulle uusia ovia, kuten esimerkiksi Göteborgin sinfoniaorkesterin kapellimestaruuden. Keskityn tekemään kulloisenkin työni hyvin.
Periaate on ollut toimiva, sillä tällä hetkellä Rouvalille on kysyntää laajemmaltikin: hän on jo aloittanut Lontoon maineikkaan filharmoniaorkesterin ensimmäisenä päävierailijana, ja joulukuussa pesti jatkuu.
Henkisyys kuuluu arkeen
– Henkisyydessä olen valtavan arkinen. Kaipaan usein rauhoittumista, sillä varsinkin julkisuus on raskasta. Sen käsittely on usein vaikeata, samoin myös ajankäytön organisointi.
Rouvali miettii asiaa tarkemmin.
– Mietin henkisyyttä myös luovuuden kautta: haen sen myötä uusia keinoja ja tapoja toteuttaa asioita eri tavoin kuin on totuttu. Ideoita, joiden avulla soitetaankin jokin kohta eri lailla kuin koskaan ennen, mutta nyt soitetaan. Henkisyyden ja luovuuden avulla pystyn miettimään asioita juuri sellaisiksi kuin haluan.
Hän vertaa henkisyyttään kirkkosaarnaan, joka usein on paperille valmiiksi kirjoitettuna.
– Saarnan sanat ovat paperilla jo valmiina, mutta sen esittämiseen on yhtä monta esitystapaa kuin on saarnan lausujiakin. Jokainen pitää saarnan tyylillään; joku haluaa tehdä siitä esimerkein elävän ja mielenkiintoisen, toinen taas haluaa pitäytyä perinteen mukaisessa saarnassa. Kummallekin saarnalle on varmasti kuulijakuntansa.
– Arkinen henkisyyteni tulee esiin käytännön tekemisenä. Omalla käyttäytymisellä on valtavan suuri merkitys, ja se kumpuaa aina henkisyydestä. Esimerkiksi Göteborgin sinfoniaorkesterin johtaminen vaatii minulta erilaisia käytännön tekoja kuin johtaminen täällä Tampereella.
Innostus näkyy Tampereella
Hänen mukaansa Ruotsissa kaikki on konservatiivisempaa, ja pitkän ajan muodostamat traditiot näkyvät arjessa. Siellä myös ”diskuteerataan”, keskustellaan kaikesta, esimerkiksi soittajavalinnat tehdään äänestämällä. Se on heidän tapansa ja traditionsa, ja sitä tulee kunnioittaa.
– Tampereella taas innostutaan uusista asioista helpommin – se minun on aina sisäistettävä ja muistettava. Asenne kaikkeen on täällä erilainen.
Rouvalin mielestä myös luovuus on henkisyyttä, sillä siinä tapahtuu aina jotain mystistä, mitä on vaikea selittää pelkällä järjellä tai suunnitelmilla. Tampere on siitä hyvä esimerkki, sillä suuressa mittakaavassa Tampereella asenne on innostunutta, ja täällä on otettu filharmonikot omaksi. Kaikessa on tekemisen meininki.
– Soittajien ja koko henkilökunnan innostus on tarttunut suureen joukkoon ja lähtenyt ennennäkemättömään nousuun. Jokainen täällä Tampere Filharmoniassa haluaa pitää huolta siitä, että asioita kehitetään jatkuvasti.
Ihmisten johtaminen on tärkeä ja iso osa eri sinfoniaorkestereissa, ja sitä hän on miettinyt paljon.
– Henkisyys pätee ehdottomasti myös ihmisten johtamisessa. Tehtäväni ei ole johtaa pelkästään sinfoniaorkesteria ja musiikkia vaan sitä, mikä muodostuu sadasta ihmisestä ja heidän yhteistyöstään.
Rouvalin mukaan osa heistä on soittajina ja ihmisinä voimakkaita, osa vetäytyviä.
– Heitä pitää johtaa henkisesti eri tavoin, että heidät saa soittamaan yhteen hyvin. Pitää osata aistia, kelle voi sanoa mitäkin. Ruotsissa sanat on syytä asetella tarkemmin, kun taas Suomessa voi sanoa suoraan – ja moni haluaakin täällä suoraa palautetta.
Rouvali tiedostaa hyvin, että yleisö näkee ja kuulee vain lopputuloksen: viuhuvat kädet ja täydellisessä harmoniassa soittavan orkesterin. Kokonaisuus on vaatinut kuitenkin pitkän harjoittelun ja paljon yhteistyötä yli sadan hengen kesken.
Miten henkisyys näkyy sinulla käytännössä, mitä ajattelet, mitä teet?
– Uskon intuitioon, ja luotan että kaikki menee hyvin. Ne ovat tärkeä osa henkistä polkuani. Se, mitä päässä ja sydämessä liikkuu, näkyy kaikessa. En valita mistään, sillä valittamisen aiheita tässä maailmassa riittää. Mieluummin pyrin olemaan tyytyväinen siihen, mitä minulla juuri nyt on.
– Opettelen itse myös koko ajan uutta ja kehitän itseäni jatkuvasti. Olen vastuussa eteenpäin menemisestä, en vain itselleni, vaan myös muille. Tässä ammatissa ei ole koskaan valmis.
Tampere tunnetuksi
Rouvali toivoo, että Tampere tulisi tunnetuksi maailmalla, varsinkin Euroopassa: Saksassa ja Englannissa.
– Haaveeni myös on, että Tampere Filharmonia nousisi sinfoniaorkestereiden suurten brändien joukkoon.
– Sitä haavetta olemme alkaneet jo hieman toteuttaa, sillä olemme olleet jo kerran Japanissa, ja nyt menemme Tokioon uudestaan. Japanilla ja Suomella on paljon yhteistä mytologioiden myötä, ja japanilaiset arvostavat sekä suomalaisia että suomalaisuutta.
Elokuussa, heti loman jälkeen, on Sorsapuistossa Tampere Filharmonian ilmainen konsertti. Millä mielin odotat tapahtumaa?
– Se on minulle jo kolmas Sorsapuiston konsertti. Odotan sitä innokkaasti, sillä takana on rentouttava loma. Uskon, että palan innosta päästä töihin, ja Sorsapuisto on miellyttävä alku syksylle.
Rouvalin mukaan Sorsapuiston konserteissa on ollut aina poikkeuksellinen tunnelma.
– Tänä vuonna ohjelmisto on erinomainen, ja uskon että saamme loistavan ja unohtumattoman tapahtuman aikaiseksi.
Kapellimestarin silmät palavat innosta ja kädet viuhuvat, sillä ilmarummut soivat jatkuvasti. Odotettavissa on varmasti hyvä konsertti Sorsapuistossa, ja loistava syksy Tampere Filharmonialle ja tamperelaisille.
TEKSTI: Timo Haapala
KUVAT: Hannu Jukola
Tampere Filharmonia soittaa pitkään odotetun puistokonsertin ylikapellimestarinsa Santtu-Matias Rouvalin johdolla perjantaina 10.8. kello 19. Orkesterin kanssa lavalle nousevat tamperelaiset musikaalitähdet Petra Karjalainen ja Saska Pulkkinen. Lisätietoja: Tampere-talo
Santtu-Matias Rouvali
• Syntynyt 5.11.1985
• Aloitti orkesterinjohdon opinnot Sibelius-Akatemiassa 2007
• Ensimmäinen ohjaus kapellimestarina 2009 Radion sinfoniaorkesterissa
• Johtanut muun muassa Kymi Sinfoniettaa, Keski-Pohjanmaan kamariorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa, Sinfonia Lahtea ja Residentie Orkest in Den Haag -orkesteria
• Aloitti 2013 Tampere Filharmonian taiteellisena johtajana ja ylikapellimestarina
• Göteborgin sinfoniaorkesterin ylikapellimestari 2017 –