Naisten Pankki tehnyt työtä jo 15 vuotta
Naisten Pankki on tarjonnut koulutusta tai toimeentulon yli 90 000 naiselle kehittyvissä maissa. Pienestä toimijasta on kasvanut kehitysyhteistyön edelläkävijä.
Vuonna 2007 perustettu Naisten Pankki juhlii tänä vuonna 15-vuotistaivaltaan. Pienen suomalaisryhmän ideasta on kasvanut merkittävä toimija kehitysyhteistyön alalla.
– Ymmärsimme jo silloin, miten olennaista on mahdollistaa naisille työ ja toimeentulo. Työn avulla naiset saavat vaikutusvaltaa ja tuloja, jotka hyödyttävät kestävällä tavalla kokonaisia perheitä ja yhteisöjä, kertoo ohjausryhmän puheenjohtaja Anni Vepsäläinen, yksi Naisten Pankin perustajajäsenistä.
Naisten Pankin tavaramerkiksi on noussut naisten kouluttaminen ammattiin ja yrittäjyyteen sekä pienlainojen mahdollistaminen naisten säästöryhmien kautta. Naisten toimeentulon tukeminen on tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista vähentää köyhyyttä ja parantaa tasa-arvoa.
Naisten Pankki on 15 vuodessa kerännyt yli 20 miljoonaa euroa ja vahvistanut 92 000 naisen asemaa pääosin Aasiassa ja Afrikassa. Samalla se on turvannut yhteensä 460 000 perheenjäsenen elämän ja luonut yhteisöihin uusia työmahdollisuuksia.
Edelläkävijä kehitysyhteistyössä
Kirkon Ulkomaanapu vastaa Naisten Pankin kehitysyhteistyöhankkeista. Toiminta on pantu merkille kansainvälisestikin.
– Naisten Pankki on ollut edelläkävijä, sillä se on yhdistänyt yksityissektorin ymmärryksen kehitysyhteistyöhön, kertoo Kirkon Ulkomaanavun toimeentulotyön vanhempi asiantuntija Ulla Sarasalmi.
– Tärkeintä on, että paikallistasolle syntyy kestävää osaamista ja rakenteita, Sarasalmi lisää.
Esimerkiksi Naisten Pankin tukemat naisten säästö- ja lainaryhmät ja osuuskassat toimivat itsenäisesti. Vuonna 2020 naiset olivat säästäneet yhteensä 1,5 miljoonan euron pääoman, josta he voivat nostaa lainoja.
Työsarkaa riittää, sillä maailmanlaajuisesti naiset tekevät valtavasti työtä, mutta vain pienestä osasta maksetaan palkkaa.
Naiset huhkivat kotitöitä joka päivä jopa viisi tuntia miehiä enemmän. Samaan aikaan 63 prosenttia työikäisistä naisista on palkallisessa työssä.
– Etenkin kehittyvissä maissa kotitöihin kuluva aika on pois ansiotyöstä, opiskelusta tai vaikka yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, Sarasalmi kertoo.
Koronapandemia on edelleen lisännyt naisten harteille kaatuvien koti- ja hoivatöiden määrää. Ukrainan sota puolestaan näkyy kehittyvissä maissa muun muassa ruuanhintojen nousuna, mikä lisää naisten tarvetta ansaita rahaa perheen toimeentuloon.