Olen kulkenut polullani varjoista valoon
Musiikki ja läheisten menetys ovat muuttaneet elämääni, kertoo laulaja ja säveltäjä Petri Laaksonen. Laaksosen, 57, ura alkoi jo pienenä poikana, kun hän lauloi seurakunnan tilaisuuksissa. – Noita hetkiä en unohda, sillä jo silloin sisimmässäni paloi halu tehdä musiikkia ja esiintyä ihmisten edessä.
Laaksonen on täynnä iloa ja energiaa, kun hän puhuu urastaan. Hänen musiikillinen uransa on poikkeuksellisen monipuolinen, ja hän on siitä enemmän kuin kiitollinen.
– Olen tyytyväinen, että olen elämässäni saanut tehdä mahdollisimman paljon ja eri tavoin musiikkia. Vain harvat ovat saaneet nauttia samanlaisesta mahdollisuudesta tällä tiukalla ja haastavalla alalla, laulaja kertoo.
Hän voitti jo 22-vuotiaana vuonna 1985 Suomen euroviisujen karsinnan sävellyksellään Eläköön elämä, jonka esitti Sonja Lumme. Ruotsissa pidetyssä loppukilpailussa sijoitus oli kunnioitettava yhdeksäs. Vain pari vuotta myöhemmin tuli jälleen menestystä euroviisuissa Virve Rostin esittämän Sata salamaa -kappaleen myötä.
Täällä Pohjantähden alla muutti kaiken
Suureksi suomalaisuuden tulkiksi Petri Laaksonen nousi kuitenkin vuonna 1994 sävellyksellään Täällä Pohjantähden alla, joka on monelle yhä enenevässä määrin suomalaisuuden ikoni. Sävellyksen syntyhistoria on kuitenkin pitkä.
– 80-luvun loppupuolella kiikutin sävelmiäni arvioitavaksi tuottaja Jaakko Salolle. Tekeleissäni ei ollut lainkaan sanoja, joten istuin hänen toimistossaan pianon ääressä soittamassa ja rallattamassa niitä, säveltäjä Laaksonen kertoo ja hymyilee.
– Näistä sävellyksistä Jaakko Salo sitten valitsi mieleisiään kappaleita, joiden uskoi menestyvän jonkun tietyn laulajan tulkitsemana.
Vuonna 1989 Turkka Mali teki samaiseen levy-yhtiöön sanoituksia, ja Jaakko Salo saattoi heidät yhteistyöhön keskenään.
– Samana syksynä minulle tuli halu kehittää itseäni säveltäjänä, joten vetäydyin viikoksi mökille säveltämään, Laaksonen sanoo.
– Siellä vastaan tuli Turkan pienelle paperinpalalle kirjoittama teksti nimeltään ”Täällä Pohjantähden alla”.
Teksti oli hyvin lyhyt ja yksinkertainen, mutta nimensä vuoksi se herätti mielenkiinnon.
– Olin nuoruudessani jopa pinnannut koulusta Väinö Linnan samannimisen kirjan vuoksi. Sen lisäksi, että kirjan nimi oli mielestäni kaunis, vaikutti se yhteiskunnalliseen ajatteluuni jo viisitoistavuotiaana.
– Se sai minut miettimään eriarvoisuutta ja ymmärtämään ihmiselämää laajemmin.
Oli pimeä, syksyinen ilta. Vesi piiskasi ikkunoita, kun sävellys alkoi syntyä Petri Laaksosen sisimmässä. Hän tapaili nuotteja, löysi kantavan sävelen ja innostui siitä.
– Se oli ensimmäisiä sävellyksiäni, josta halusin itse miettiä, kuka sen esittäisi, säveltäjä sanoo hymyillen.
– Minulla oli vahva tunne siitä, että laulu saattaisi sisältää jotain suurempaa, jota ei ole aiemmin kohdalleni osunut.
Se sopi myös muille osapuolille. Meni pari vuotta ilman että mitään tapahtui, kunnes Ylioppilaskunnan Laulajat levytti sen Petri Laaksosen toimiessa laulun solistina. Ensi esitys tapahtui ravintola Kappelissa vappuna 1992 Assi Koiviston ollessa kunniavieraana. Kohta laulu alkoikin soida myös radiossa tiuhasti.
Ihmiset alkoivat kysellä levykaupoista Petri Laaksosen levyä, jota ei ollut.
– Hyvin pian sen jälkeen Jari Tiessalo levy-yhtiöstä soitti ja kysyi, olisiko minulla materiaalia kokonaiselle soololevylle, koska Täällä Pohjantähden alla -levyä kysytään heiltä jatkuvasti, laulaja sanoo ja nauraa pilke silmäkulmassaan.
Loppu on historiaa. Täällä Pohjantähden alla on vaikuttanut hänen elämäänsä mullistuksen tavoin, ja vaikuttaa edelleen. Nuoruuden harrastuksesta ja intohimosta tuli työ, josta hän nauttii suunnattomasti, ja unelma toteutui.
– Musiikin säveltäjänä ja sittemmin esittäjänä olen ollut onnellisessa asemassa, sillä ennen kuin kukaan oli edes kuullut minusta mitään, sain euroviisujen karsintavoitosta potkun uralleni, enkä ole koskaan joutunut olemaan tyrkyllä, kuten moni muu.
– Täällä Pohjantähden alla oli minulle
toiveideni täyttymys, ja sen suosio mahdollisti minulle paljon esiintymisiä,
sekä vapauden säveltää ja esittää haluamaani musiikkia.
Musiikki on ilmaisukanava
Laulaja-säveltäjä miettii hetken, ennen kuin jatkaa:
– Nykyään moni asia perustuu röyhkeälle huijaukselle tai itsekkyydelle. Minusta oman edun tavoittelun sijaan olisi tärkeää nähdä ihminen ja ihmisarvo kunnolla. Se on minulle tärkeää. Musiikkini kautta pyrin viestittämään, että jokainen ihminen, jokainen elämä on ainutlaatuinen ja tärkeä.
Laaksonen kertoo saaneensa hengellisyyden kaipauksen jo lapsuudessaan, ja kokeneensa herätyskristillisen uskoon tulon rippikoulussa. Hengellinen ymmärrys on iän myötä muuttunut, siihen on tullut lisää värejä ja sävyjä.
– Olen onnellinen ja tyytyväinen, jos joku saa lohtua lauluistani ja musiikistani omaan elämäänsä. Uskon, että meitä jokaista varten on olemassa suurempi suunnitelma, hyvän tarkoitus elämässä. Sitä haluan ilmaista lempeästi musiikkini kautta, hän sanoo.
Vastoinkäymiset suunnanmuutoksina
Surut ja kärsimykset ovat johdattaneet Petri Laaksosen uusille poluille, joita hän ei ehkä olisi muuten löytänyt. Se ei kuitenkaan ole ollut helppo tie, vaan kyseinen ajatus on syntynyt pitkän kypsymisen jälkeen.
– Läheiseni ovat kaikki kuolleet nuorena. Isä kuoli ollessaan vasta 45-vuotias, ja se luonnollisesti vaikutti minuun syvästi, Laaksonen kertoo.
Ajatukset saavat hänet herkistymään.
– Seitsemän vuotta sitten äitini menehtyi yllättäen 69-vuotiaana, ja siitä kului vain yhdeksän kuukautta, kun pikkuveljeni kuoli. Kahden läheisen menettäminen näin lyhyen ajan sisällä sai minut surun ja epätietoisuuden valtaan. Jouduin tyhjyyteen, kun tajusin, ettei heitä enää ollut.
Hänen oli vaikeaa löytää tekemiselleen ja elämälleen merkitystä. Työ tuntui turhalta, eikä hän halunnut enää olla ja esiintyä muiden edessä, vaan olisi halunnut hautautua yksinäisyyden keskelle mökille. Vähitellen ajan kuluessa hänen sisällään heräsi valaiseva ajatus: äiti, isä ja veli toivoisivat, ettei hän itkisi heitä loputtomasti, vaan jatkaisi elämäänsä
– Aloin kokea, että elämä on suuri lahja. Päästäkseni synkkyydestä eroon päätin mennä sitä päin ja kohdata tuskan musiikin avulla, sen kautta, laulaja kertoo.
– Näin syntyi kokonainen levy kuolemasta ja jäähyväisistä, In Memoriam – elät aina minussa. Kaiken tämän luomiseen meni kuitenkin aikaa. Sain levyn valmiiksi parin kolmen vuoden aikana, samalla kun tein surutyötä.
Levyn jälkeen tehty konserttikiertue oli hänen uransa kannalta yksi merkittävimpiä jaksoja, kun hän kohtasi tuhansia muita vastaavassa tilanteessa olevia ihmisiä.
– Koin heidän kanssaan suuren mysteerin, sekä kuoleman että toivon kuoleman jälkeisestä elämästä. Se oli meille kaikille voimaannuttava ja myös itselleni tärkeä kokemus.
Suru muuttuikin auttamiseksi
Tapahtumat johdattivat Petri Laaksosen uudelle, käänteentekevälle polulle, jota muuten ei ehkä olisi koskaan tapahtunut.
– Se oli oman elämäni ylösnousemus. Sain kohdata suruni jakamisen kautta, laulamalla. Heräsin uudestaan henkiin, heräsin elämään. En tiedä, miten olisi käynyt, jos tätä ei olisi tapahtunut. Voi olla, että olisin väistynyt syrjään ja intohimoni laulamiseen olisi hiipunut, Laaksonen sanoo.
Hänen mielestään kaiken tarkoituksena on ollut, että hänen rankan kokemuksensa kautta moni ihminen pääsi työstämään omaa kipeää tilannettaan. Aihe oli tärkeä, ja ihmiset ottivat sen konserteissa omakseen.
In Memoriam -levyä myytiin paljon, vaikka siinä ei ole yhtään menestyshittiä. Nykyään levyn laulut ovat levinneet laajalle, ja niistä on tullut monelle ihmiselle merkityksellisiä, elämää suurempia.
– Aluksi palaute ihmisiltä oli hämmentävää, sillä täysin tuntemattomat tulivat avautumaan minulle oman elämänsä kipukohdista. Nyt, kun aikaa on kulunut, olen ymmärtänyt, miten suuri palkinto ja rikkaus se on. Meillä kaikilla on omat ongelmamme ja surumme, ja haluan lievittää niitä omalla musiikillani, Petri Laaksonen sanoo hymyillen.
Korona muutti suunnitelmat
Aluksi korona toi mukanaan suuria pettymyksiä ja muutoksia, ja monet lähipiirissä olevat taiteilijat ovat kärsineet paljon, Petri Laaksonen sanoo. Myös hänen 11 konsertin Pohjois-Suomen kiertueensa peruttiin, ja sen myötä kalenteri tyhjeni kokonaan.
– Kun taudista tuli lisäselvyyttä, oma ymmärrykseni kasvoi, ja tunteet laantuivat. Näin paljon aikaa minulla ei ole ollut itselleni vuosikausiin, siinä on paljon hyvääkin.
Tänä keväänä Laaksonen on ollut paljon mökillään ja nauttinut kevättöiden tekemisestä. Kesästä on tulossa rauhallinen, ja sen hän käyttää voimien keräämiseen. Ruska-ajan koittaessa Petri Laaksonen suuntaa kohti Lappia, joka on ollut hänelle aina innoituksen lähde.
Ehkä tälläkin kertaa.
Teksti: Timo Haapala
Kuvat: Hannu Jukola
Petri Laaksonen:
- Syntyi 7.8.1962 Sauvossa
- Kasvatustieteen kandidaatti 1986
- Musiikkiopinnot: Paimion musiikkiopisto, Turun konservatorio, Sibelius-Akatemia
- 2 euroviisuvoittoa säveltäjänä Suomen euroviisukarsinnoissa, eniten sävellyksiä euroviisukarsinnoissa
- Täällä Pohjantähden alla -sävellys 1994
- Tunnettu myös hengellisen musiikin säveltäjänä ja esittäjänä
- 1 platinalevy, 5 kultalevyä