Sanoja vain pulpahtelee
Tamperelaisen Vilja Sihvosen sanoitus Pieni orava oli lasten raadin suosikki seuraavaan Lasten virsi -kirjaan. Eläinaihe oli raadin mielestä kiva, laulu iloinen, tarinallinen laulu toimi hyvin, metsä herätti kivoja mielikuvia ja laulu oli sopivan mittainen.
– Ensin kirjoitin ekan lauseen, ja sitten uusia sanoja vain pulpahteli, Vilja sanoo eläytyen hetkeen.
Orava valikoitui päähenkilöksi söpöytensä perusteella. Laulussa se etsii jotakuta, johon turvautua ja tukeutua.
– Oonhan mäkin nähnyt YouTubesta, että oravat on yksin. Laulussa se löytää ketun, ja kertosäkeessä mäyräkin tulee mukaan.
– Siitä voi oppia, että kannattaa etsiä, etsimällä löytää, ja kannattaa tulla rohkeasti mukaan. Ja myös, että vihollinenkin voi olla ystävä, Vilja toteaa viisaasti.
Voittoisa laulu syntyi parissa tunnissa.
– Vilja tuli Lastenmaa-lehti käsissä, sanoi, että ”mä käyn tietsikalla” – ja vähän ajan päästä hän sanoi, että ”tää pitäis lähettää”, Karoliina-äiti kuvaa nopeaa prosessia.
Aina kannattaa osallistua
Palkintona oli lahjakortti Kristilliseen kirjakauppaan. Lasten raadin valintojen jälkeen myös aikuisten raati kokoontui tutkimaan sanoituksia. Aikuisten raadin ykkösvalinta oli Frank Haahtelan sanoitus Sinä annat vapauden, joten se kiri loppupisteissä Pienen oravan kanssa tasoihin.
– Kannattaa rohkeasti osallistua. Vaikka ei aina voittaisikaan, niin silti on aina hauska osallistua, Vilja kannustaa.
Voittajatekstit sävelletään lauluiksi ja julkaistaan seuraavassa Lasten virsi -kirjassa, joka ilmestyy näillä näkymin ensi vuoden joulukuussa. Kuunneltavina versioina ne löytyvät ainakin Lasten virren äänitteeltä.
Vilja oli kilpailuun osallistuessaan 8-vuotias, mutta täytti syyskuussa 9. Hän aloitti koulunkäynnin Leinolassa, mutta siirtyi syksyllä musiikkiluokalle Linnainmaalle.
– Mä oon löytänyt jo uusiakin kavereita, hän vakuuttaa iloisesti.
Inspiraatio iskee
Vilja on muutenkin kova kirjoittamaan: ensimmäisellä luokalla hän kirjoitti 16-sivuisen kirjan, joka lähetettiin kustantajallekin, mutta sillä kertaa ei tärpännyt. Luova kirjoittaja muistuttaa myös kuvittaneensa teoksensa.
– Kirjoitusinspiraatio tulee yhtä äkkiä.
Hän muistelee oppineensa lukemaan kolme- ja puolivuotiaana Juniorikokki-kirjasta. Äiti alkoi ihmetellä, mistä kuuluivat sanat ”siivilöi jauhot” ja ”pilko banaanit”.
Vilja onkin nopea lukemaan, ja Aku Ankan taskukirja voi sujahtaa läpi noin tunnissa. Hän harrastaa myös pianonsoittoa, show- ja street-tanssia, pitää maalaamisesta ja käy lisäksi partiossa. Pianonopettajaansa Leena Sievästä hän kehuu innokkaasti:
– Ope on innoittava ja kuuntelee lastenkin mielipiteitä.
Lasten virsikirjan lisäksi virsistä haastateltavalle tulee ensiksi mieleen Suvivirsi.
– Tykkään Missä olenkaan -kappaleesta, mutta myös kaikista joululauluista: ne on helppoja, ja hauskoja soittaa pianolla.
Mielibiisejä ovat myös Walking in the Air ja The Pink Panther Theme.
Pienenä Vilja on myös käynyt Atalan avoimessa kerhossa ja vähän aikaa päiväkerhossakin.
– Koulussa mä tykkään musasta, kuviksesta ja rättikässästä.
Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Hannu Jukola