Suurin muutos on tapahtunut asenteissa
Olen halunnut tehdä asioita, jotka edistävät monien ihmisten elämänlaatua. Työ on ollut hyvin motivoivaa, ja olen kokenut itseni tarpeelliseksi. Näin pohtii Kari Lähteenmäki, joka sai elämäntyöstään Tampereen kaupungin vammaisneuvoston esteettömyyspalkinnon.
Lähteenmäki on toiminut vammaisneuvostossa yli 20 vuotta ja tehnyt laaja-alaisesti työtä vammaisten ihmisten elämän parantamiseksi.
Palkinnon perusteluissa kiitetään hänen neuvottelutaitojaan sekä kykyä nostaa esiin vammaisten ihmisten näkökulmia kaupungin päätöksenteon tueksi.
– Työskentely on ollut helppoa ammattini ansiosta, sillä toimittajana olen tottunut ottamaan asioista selvää sekä esittämään asioita suullisesti ja kirjallisesti, miettii Lähteenmäki, joka Tampereella tunnetaan Aamulehden ja TV2:n Ajankohtaisen kakkosen pitkäaikaisena toimittajana. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2001.
Asiantuntijanäkemystä esteettömyystyöhön on tuonut oma liikuntavamma. MS-tautia sairastava Lähteenmäki on nykyisin neliraajahalvaantunut, ja hän liikkuu sähköpyörätuolilla.
Lähteenmäki on hämmentynyt saamastaan huomiosta. Hän ajatteleekin, että palkinto myönnettiin esteettömyystyölle ja vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmälle.
– Mukana on iso joukko eri tavalla vammaisia ihmisiä, jotka tuovat oman asiantuntemuksensa työskentelyyn. Kun asioita tarkastellaan monesta näkökulmasta, saadaan aikaan paras lopputulos, ja syntyy esteetön julkinen tila kaikille kaupunkilaisille.
Ratikka lisää elämänlaatua
Tuorein esimerkki on Tampereen ratikka, josta Lähteenmäki on selvästi ylpeä.
– Esteettömyystyöryhmä oli alusta lähtien mukana suunnittelussa. Sen ansiosta laitureiden rakenteet, luiskat ja korkeudet rakennettiin niin, että ne ovat esteettömiä.
Myös joukkoliikennelautakunta saa Lähteenmäen kiitoksen.
– Viisas päätös oli, että liikuntaesteiset, apuvälinettä käyttävät sekä lastenvaunujen kanssa liikkuvat ihmiset saavat matkustaa maksuttomasti. Se on avannut monille helpon liikkumismahdollisuuden Tampereen ydinalueella.
Lähteenmäen mukaan esteettömyydessä on otettu isoja edistysaskeleita kahdenkymmenen viime vuoden aikana.
– Esteettömyysasiat otetaan huomioon arkkitehtien ja suunnittelijoiden koulutuksessa sekä rakentamisessa, ja sitä myös valvotaan. Rakentamisessa vaaditaan nykyisin myös vammaisneuvoston lausunto. Mehän teemmekin tätä nykyä ihan viranomaistyötä, hymyilee Lähteenmäki.
Hän kuitenkin muistuttaa, että esteettömyys ei ole ainoastaan rakenteisiin liittyvien esteiden poistamista. Sillä tarkoitetaan kaikkien kansalaisten sujuvaa elämää ja mahdollisuutta osallistua. Esteettömyys sisältää saavutettavat palvelut, helppokäyttöiset välineet, ymmärrettävän tiedon ja mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon.
Lainsäädäntö edellyttää, että kaikki julkisyhteisöjen sähköiset palvelut ja verkkosivustot ovat saavutettavia.
– Haasteita on kuitenkin edelleen esimerkiksi verkkosivujen ja tiedotteiden helppokäyttöisyydessä.
– Voisi melkein sanoa, että tämä on loputon työmaa. Ihmisillä on paljon erilaisia toimintakykyyn liittyviä vajavuuksia, ja esimerkiksi muistiongelmaisten määrä lisääntyy. Herra paratkoon, meillä kaikilla on paljon erityispiirteitä, eikä täydellisiä ihmisiä olekaan.
Lähteenmäen mielestä hienointa kuitenkin on, että suurin edistys on tapahtunut asenteissa.
– Esteettömyys ja saavutettavuus edistyvät, kun ihmiset oivaltavat, että ne koskevat ja palvelevat meitä kaikkia. Jokainen meistä voi olla yhtäkkiä tilanteessa, jossa esteettömyys on edellytys oman tai läheisen arkielämän sujumisessa.
Teksti: Kirsi Airikka
Kuvat: Hannu Jukola