Tahtonainen haluaa muuttaa maailmaa
Sanotaan, että lapsen syntymä muuttaa elämän. – En kuitenkaan arvannut, että samaan aikaan myös koko maailma mullistuisi, miettii tuore äiti ja kansanedustaja Sofia Vikman.
– Olemme olleet terveinä, ja arki sujuu. Poika on hurmannut vanhempansa täysin. Toistaiseksi hän on ollut tyytyväinen vauva, joka tykkää olla paljon sylissä, kertoo tamperelainen kansanedustaja perheensä kuulumisista.
Koronan myötä iso osa kansanedustajien työstä on muuttunut etätyöksi. Siksi Vikmanin vauva-arkeen on mahtunut enemmän töitä kuin hän pystyi ennakoimaan.
– Minulla on sellainen luonne, että tykkään tehdä töitä. Se onnistuu nyt etänä vauvan nukkuessa tai isän vahtivuorolla. Poikkeusoloissa olisi vaikea kokonaan unohtaa työvelvoitteita ja työasioiden miettimistä, lisää Vikman.
Hän haluaa olla lapselleen rakastava, välittävä ja turvallinen äiti. Hyvä esikuva on ollut hänen oma äitinsä.
– Äiti on ollut töidensä vuoksi paljon poissa, ja välillä kaukanakin kotoa. Aina olen kuitenkin tiennyt, että hän on läsnä ja välittää.
– Äiti on aina tehnyt, mitä on halunnut. Hän on tahtonaisena pärjännyt miesvaltaisessa työelämässä, kertoo Vikman.
Äitinsä tavoin Sofia Vikman on määrätietoinen. Lapsuudenperheessä on aina uskottu vastuun antamiseen sekä avoimuuteen ja suoruuteen.
– Olen aina tehnyt omat valintani. Äiti on aina tukenut minua ja opettanut, että itseensä on uskottava.
Yhteiset arvot tukevat perhe-elämää
Ajatus oman perheen perustamisesta alkoi kypsyä Tomi Mäkipellon tapaamisen jälkeen.
– Intohimoinen suhtautuminen töihin yhdisti meitä. Olen aina keskittynyt hoitamaan työni parhaalla mahdollisella tavalla. Myös Tomi on jo ehtinyt saavuttaa paljon työurallaan yritysmaailmassa.
Pari meni naimisiin vuonna 2016. Sen jälkeen perheen perustaminen alkoi tuntua yhä ajankohtaisemmalta.
– Lapsi on lahja, jota toivoimme. Tomin kanssa olemme hyvä tiimi. Luotan siihen, että perhe ja eduskuntatyö yhdistyvät hyvin.
Sofia Vikmanin mukaan politiikassa on kyse maailman muuttamisesta. Nuori nainen halusi töihin eduskuntaan, koska hänellä on palo muuttaa maailmaa.
– Lapsen syntymä on vahvistanut tätä tahtoa entisestään. Suomi ja maapallo on jätettävä lapsillemme yhtä hyvänä tai mielellään parempana kuin olemme sen itse saaneet.
Vikman kertoo olevansa hyvin asiakeskeinen – sekä eduskuntatyössä että muutenkin.
– Kun faktat päätöksenteon tueksi on hankittu, teen ratkaisut perustuen siihen, mitä arvostan.
Hänelle tärkeitä arvoja ovat välittäminen, kannustavuus ja sivistys. Arvoihin sisältyvät myös mahdollisuuksien tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja vastuullinen vapaus.
– Tahdon rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus menestyä elämässään ja jossa heikoimmista pidetään huolta.
Päätösten pitää olla kestäviä niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin ekologisestikin. Vakaan ja luotettavan julkisen vallan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu turvallisuuden takaaminen jokaiselle.
– Arvot myös pitävät huolta siitä, että päättäjänä en heittelehdi tuulen mukana. Politiikkaa ei pidä tehdä sen mukaan, minkä milloinkin ennakoi johtavan lyhytjänteisesti suosion maksimoimiseen.
– Arvojaan on uskallettava puolustaa silloinkin, kun päätökset ovat vaikeita, mutta välttämättömiä, vakuuttaa Vikman.
Perheille uskoa tulevaisuuteen
Syntyvyyden aleneminen Suomessa huolestuttaa monia. Myös Sofia Vikman on pohtinut asiaa, sillä vauvojen vähenemisellä on isoja vaikutuksia yhteiskunnallisesti.
– Oleellista kuitenkin on, että kun perheissä haaveillaan lapsista, asiaa ei mietitä kansantalouden ja kestävyysvajeen näkökulmasta.
Kansanedustajan mukaan syntyvyys kohenee luomalla mahdollisimman hyvät olosuhteet lapsiperheille.
– Päättäjinä voimme vaikuttaa, että mahdollisimman monen lapsihaaveet toteutuisivat. Tarvitsemme monipuolisia toimia, jotka luovat ihmisille toivoa ja näköaloja tulevaisuuteen.
Vikmanin mukaan näitä perheellistymisen edellytyksiä ovat hyvä työllisyys, kattavat perhepalvelut, laadukas varhaiskasvatus, mahdollisuudet työn ja perheen yhteensovittamiseen sekä yleisen asenneilmapiirin kehittyminen lapsi- ja perhemyönteisemmäksi.
Kansanedustaja korostaa, että korona-aikana perheisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lapsia ja nuoria on pystyttävä suojelemaan poikkeusoloissakin.
– 1990-luvun lama-ajan virheet eivät saa toistua, kun kriisin jälkiä hoidetaan.
Hänellä on huoli erityisesti niistä lapsista ja nuorista, joiden kotiolot ovat turvattomat ja jotka tarvitsevat normaaliarjessakin paljon tukea. Kriisin keskellä ongelmat voivat kasaantua kodeissa.
Vikmanin mielestä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta epäonnistuu liian usein siinä, että tuki tulee vasta silloin, kun ongelmat ovat jo kärjistyneet.
– Olen painottanut työssäni ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen tärkeyttä sekä niihin panostamista.
– Silloinkin, kun tuen tarve on jo todettu, saattaa jonottaminen kestää. Olen puhunut esimerkiksi mielenterveyden terapiatakuun toteuttamisesta, mikä varmistaisi pääsyn hoitoon.
Vikmanin johdolla valmisteltiin kokoomuksen Perheet ja työelämä -ohjelma, joka sisältää käytännön ehdotuksia perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen on helpottanut monen perheen toimeentuloa.
Hän on myös ajanut lasten ja nuorten harrastustakuuta. Valtuustoaloite on edennyt Tampereellakin.
– Syrjäytymisen ehkäisyssä oltaisiin jo pitkällä, jos jokaisella olisi ainakin yksi mieluisa harrastus, miettii Vikman.
Miten sitten suomalaisten hyvinvointi voidaan taata turvallisesta lapsuudesta hyvään aikuisuuteen ja arvokkaaseen vanhuuteen?
– Hyvinvointi ja tärkeät palvelut, kuten laadukas koulutus tai vanhusten hoiva, syntyvät työstä. Siksi on huolehdittava, että suomalaisilla on työpaikkoja, ja työhön sekä yrittämiseen kannustetaan.
Yhteisvastuukeräys tukee vanhemmuutta
Kirkon tämän vuoden Yhteisvastuukeräys tukee perheiden hyvinvointia.
– Keräyksen ansiosta on tehty auttamistyötä jo 70 vuoden ajan, kiittää Vikman.
Kansanedustajan mukaan tämän vuoden teema viestii, että vanhemmuudessa kaikesta ei tarvitse selvitä yksin.
– Vanhemmuuteen on voitava saada tukea ja apua. Se on lapsen edun mukaista ja ehkäisee ongelmien kehittymistä.
Osa Yhteisvastuun tuotosta ohjataan kansainväliseen apuun luonnonkatastrofeille alttiilla alueilla ja pakolaisleireillä.
– Pidän tärkeänä, että ulkomailla keräys tukee erityisesti naisten ja äitien koulutusta, jonka tiedetään olevan avain koko yhteisön hyvinvoinnin parantamiseen, pohtii tuore äiti.
Hän kertoo arvostavansa kirkon työtä ja toimintaa.
– Kirkko on erottamaton osa suomalaista kulttuuria ja perinteitä. Se myös hoitaa monia yhteiskunnalle tärkeitä tehtäviä ja on usein läsnä elämän ikimuistoisimmissa hetkissä: ristiäisissä, häissä ja hautajaisissa.
Vikman antaa erityisesti arvoa kirkon diakonia-, lapsi- ja nuorisotyölle, jotka täydentävät muun yhteiskunnan palveluita.
– Usein kirkko onnistuu ottamaan koppia juuri niistä ihmisistä, jotka ovat vaarassa pudota yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle.
Kastejuhla Tuomiokirkossa
Toukokuun toisena sunnuntaina, äitienpäivänä, Vikmanin perhepiirissä äitejä on muistettu kukkasin, ja vietetty aikaa yhdessä.
– Tänä vuonna äitienpäivää vietetään kotioloissa ja suvun kesken etäyhteydellä, kuten varmasti monessa muussakin perheessä.
– Etäyhteys on tullut jo tutuksi, kun yli 70-vuotiaat isovanhemmat ovat seuranneet ensimmäisen lapsenlapsensa kuulumisia videoyhteyden välityksellä.
Koronaepidemian vuoksi todennäköisesti lykkääntyy myös poikavauvan kastejuhla, sillä vanhemmat haluavat, että isovanhemmat ovat läsnä.
– Meille on tärkeää, että lapsemme kastetaan. Vauva kastetaan Tuomiokirkossa, joka on vihkikirkkomme. Se on perheellemme merkityksellinen paikka.
Sofia Vikman ja hänen puolisonsa haluavat, että heidän lapsellaan on kummeja.
– Kummien tehtävä on vastata lapsen kristillisestä kasvatuksesta. On hyvä, että lapsella on vanhempien lisäksi vastuullisia ja läheisiä aikuisia turvaamassa kasvua ja kehitystä.
– Kummien valintaa pohdimme myös sen perusteella, kenen haluaisimme kasvattavan lapsemme, jos meille tapahtuisi jotakin. Siinä mielessä samanlaiset elämänarvot ovat tärkeät.
Äitienpäivää vietetään 10. toukokuuta ja kummipäivää 31. toukokuuta.
Tiivistetään henkistä läheisyyttä
Kansanedustaja Sofia Vikman uskoo, että näkymä tulevasta parantaa kansalaisten kriisinsietokykyä.
– Tulevaisuudenuskoa voi tukea kertomalla, kuinka korona torjutaan, mutta toisaalta myös, kuinka kriisistä selviydytään ja normaaliin palataan. Tuen hallitusta kaikissa niissä toimissa, jotka näitä tavoitteita auttavat.
Vikman ymmärtää, että rajoitukset kuitenkin koettelevat kaikkien ihmisten kriisinsietokykyä.
– Paineet monissa kodeissa ovat aivan valtavat. Kyse voi olla elämän perusasioista – terveydestä, työpaikasta ja toimeentulosta.
– Eniten joutuvat venymään ne ihmiset, joiden työt ovat loppuneet. Jokaisen toimeentulo on kuitenkin turvattava. Pitää pystyä vastaamaan kasvavaan hakemusten tulvaan. Vaikeassa tilanteessa kukaan ei halua odotella tai kaipaa turhaa byrokratiaa.
Nuori päättäjä tuntee syvää huolta yrittäjistä. Monen yrityksen kysyntä on loppunut käytännössä kokonaan.
– Asiakkaat ovat hävinneet, mutta palkat, vuokrat ja lainanlyhennykset juoksevat normaalisti. Kriisi uhkaa kaataa terveitäkin yrityksiä ja hävittää työpaikkoja. Erityisesti pienten yritysten tilanne vaatii lisää huomiota ja suoraa tukea, jotta edessä ei ole konkurssiaalto. Yrittäjien pääsy sosiaaliturvan piiriin on hyvä asia.
Hän haluaa rohkaista ihmisiä, jotka pelkäävät itsensä tai läheistensä puolesta.
– Tiukassa paikassa me suomalaiset olemme parhaimmillamme. Aina, kun on ollut tarve, olemme kyenneet toimimaan yhdessä. Selviämme kriisistä noudattamalla viranomaisten ohjeita ja toimimalla yhteisen päämäärän eteen.
Tämä henki on jo näkynyt monella tapaa suomalaisten keskuudessa. Vikman onkin lämmöllä seurannut ihmisten auttamishalua ja huolenpitoa.
– Tarjoukset käydä riskiryhmiin kuuluvien puolesta kaupassa ja muu naapuriapu ovat juuri sellaista yhteisöllisyyttä, jota nyt tarvitsemme. Apua saa ja kannattaa pyytää.
– Vaikka fyysisiä tapaamisia pitää välttää, kannattaa yhteyttä pitää muilla keinoin. Kannustan pitämään yhteyttä ja tiivistämään entisestään henkistä läheisyyttä, kannustaa Sofia Vikman.
TEKSTI: Kirsi Airikka
Sofia Vikman
- Paljasjalkainen tamperelainen
- Syntynyt 1983
- Kokoomuksen kansanedustaja. Eduskunnassa kolmatta kautta
- Tampereen kaupunginvaltuutettu, Pirkanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kokoomuksen puoluehallituksen jäsen, Finnveran hallintoneuvoston puheenjohtaja
- Tällä vaalikaudella jäsenenä sivistysvaliokunnassa, tiedusteluvalvontavaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa
- Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta
- Perhe: Aviopuoliso, yrittäjä Tomi Mäkipelto. Esikoispoika syntynyt 4.3.2020
- Harrastukset: Hevoset ja ratsastus. Lenkkeily, kulttuuri ja lukeminen
- Motto: Tekemällä todeksi