Tontuntekijä kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan
Tonttujen tekemisestä on tullut vuosien varrella kiva, yhteisöllinen asia. Auttajien verkosto kasvaa, ja sana kiirii.
Näin kertoo 89-vuotias Aila Jussila, joka on askarrellut tuhansia tonttuja ja lahjoittanut myyntituoton lasten sekä nuorten liikunta- ja urheiluharrastusten tukemiseen.
Tonttujen tekeminen alkoi noin 25 vuotta sitten, kun Jussilan omat tyttärenpojat aloittivat lentopallon pelaamisen Akaan Viialassa. Nykyisin seuran nimi on Akaa-Volley, ja edelleen tonttuja myydään joulun alla seuran kotipeleissä.
– Me kannattajat yritimme tukea pientä urheiluseuraa, pidimme kahviota ja teimme monenlaista. Sitten sain idean tontuista, ja aloin saada lahjoituksena korkkeja ja lankoja, kertoo Jussila, joka on tehnyt elämäntyönsä Kaivannon sairaalan askarteluohjaajana.
Veikeä tonttu syntyy luonnonkorkista valmistetusta kuohuviinipullon korkista. Vartaloon levitetään liimaa, ja ympärille kiedotaan ketjusilmukkanauhaa. Päähänsä tonttu saa virkatun lakin.
– Sitten vain piirretään silmät ja suu, tonttu kiedotaan sellofaaniin, ja paketti suljetaan virkatun kellon ja langan avulla, näyttää Jussila, jonka näppärissä sormissa tonttu syntyy hetkessä.
Ketjusilmukoita maailman ympäri
Moni on kysynyt, kauanko aikaa kuluu yhden tontun tekemiseen.
– Siihen en osaa vastata, sillä teen tätä sarjatyönä: virkkaan myssyt ja kellot erikseen omiin koreihinsa. Ketjusilmukkaakin olen virkannut valmiiksi kilometrikaupalla, sitä on syntynyt varmaan jo maailman ympäri, nauraa hyväntuulinen Jussila.
Nykyisin tonttuja myydään myös Vehmaisten Urheilijoiden hyväksi, lasten ja nuorten liikunta- ja urheilutoiminnan tukemiseen.
– Asuimme Vehmaisissa silloin, kun omat lapset olivat pieniä, ja he olivat mukana seuran toiminnassa. Kun Vehu täytti 90 vuotta vuonna 2019, tein seuralle lahjaksi 90 tonttua, ja siitä lähtien niitä on myyty joulun alla Vehmaisissa.
Korona-aikana Jussila suorastaan kärsi korkkien puutteesta, sillä ihmiset eivät järjestäneet juhlia ja nostelleet kuohuviinimaljoja.
– Sitten keksin pikkutontut, jotka voi valmistaa viinitarvikeosastoilla myytävistä pikkukorkeista. Kun tonttuun kiinnittää tikun, se sopii koristeeksi esimerkiksi joulukukka-asetelmaan.
– Viime keväänä sitten jo tulikin hotelli Tammerista suuri kassillinen korkkeja, kun ihmiset juhlivat vappua, ja jääkiekon MM-kisat järjestettiin Tampereella, iloitsee Jussila.
Tontuntekijä kiittää kaikkia korkkeja ja tarvikkeita lahjoittavia apujoukkojaan, muun muassa Kaukajärvellä asuvia naapureitaan ja ihmisiä, jotka käyvät Seurakuntatila Kauksun Kulman Perjantaikahveilla.
– Olen yllättynyt ja kiitollinen, että olen saanut niin paljon tukea sekä ystävällistä kohtelua ihmisiltä. Hyvää kylähenkeä on myös Vehmaisten K-kaupassa.
Aila Jussila jaksaa edelleen ahkeroida tonttuja, sillä lasten ja nuorten hyvinvointi on lähellä hänen sydäntään. Omaan perheeseen kuuluu kaksi lasta, kolme lastenlasta ja kaksi lastenlastenlasta.
– Olen sotaorpo, ja saanut itse aikoinani apua. Auttamisen halu tulee myös äidiltäni, joka maalasi posliinisia astiakalustoja arpajaisiin. Tuotto käytettiin Temmeksen kirkon urkurahastoon, muistelee Jussila.
Teksti: Kirsi
Airikka
Kuva: Hannu
Jukola
Tonttuja on myynnissä liiketilan aulassa, Kangasalantie 120, ja ne voi maksaa Vehmaisten Urheilijoiden toimistoon ja K-market Vehmaisten kassalle. Samaan paikkaan voi myös lahjoittaa korkkeja.