Tutkija keräsi outoja kokemuksia ja laulaa vauhdikasta musiikkia
Tohtori, sosiaalipsykologi ja Sweet Jeena and her Sweethearts -yhtyeen solisti Jeena Rancken sai viime vuonna valmiiksi väitöskirjansa Yliluonnollinen kokemus. Kokemuksen tulkinta, merkitys ja vaikutus (Vastapaino). Vastikään tutkimus julkaistiin myös kirjana.
Helatorstaina Yliluonnollinen kokemus valittiin vuoden 2018 Rajatietokirjaksi. Rancken liikuttui valinnasta, vaikkei kyseessä olekaan varsinainen rajatietokirja vaan tutkimukseen perustuva tiedekirja.
– Minulle se merkitsi hyväksyntää tutkimukselle alan harrastajilta ja kokijapuolelta.
Tutkimusta tehdessään Rancken koki saaneensa tukea bändin jäseniltä. Bändi on ollut kasassa jo pitkään, ja Jeenalla on myös tanssi-, teatteri- ja muuta musiikkitaustaa.
– On ollut mukava tutkimuksen teon aikana pystyä keskustelemaan ihmisten kanssa, joiden kanssa voi puhua kaikesta mahdollisesta. Koen, että minulla on aiemmin ollut enemmän kaksoiselämä – tutkijanelämä ja musiikkielämä – jotka ovat vähitellen integroituneet. Ihmiseltä ei ehkä enää odoteta yhtä roolia, vaan esimerkiksi pappi voi soittaa vapaa-aikanaan heviä, hän pohtii.
Yhtye tekee 1950-lukuvaikutteista musiikkia, jonka omat biisit tekevät pääosin laulaja sekä yhtyeen kitaristi Risto Klemola. Muut jäsenet ovat Olli Liljeström, basso ja Eero Kokkonen, rummut.
Pari vuotta sitten bändi oli mukana projektissa, jossa yhdessä burleski- ja nykytanssijoiden kanssa loihdittiin yliluonnolliset teemat lavalle ja musiikkiin.
Ranckenin mieltymys 1920–60 -lukujen musiikkiin heräsi jo varhain:
– Lapsena tykkäsin Olavi Virrasta, Laila Kinnusesta ja Elviksestä. Minulla oli aika vanhat isovanhemmat, ja heidän kanssaan kuunneltiin savikiekkoja ja kasetteja.
Suomenkielinen alias, Jeena ja Vauhtikallot, julkaisee syksyllä levyn. Sillä vierailevat Texasista Suomeen muuttanut Wiley Cousins, muusikko Masa Orpana Kangasalta ja bluegrass-taituri Jussi Syren. Yhtyeen single Kun twistataan julkaistaan ennen juhannusta.
Kummia kokeneita on paljon
Suomessa ei ole tutkittu, kuinka moni on kokenut kummia. Professori Marja-Liisa Honkasalo onkin toivonut aiheesta suomalaista tutkimusta väestötasolla. EU-tason tutkimusten mukaan yli puolet ihmisistä on kokenut jotain tämän tyyppistä.
Rancken haastatteli väitöskirjaansa varten yli kahdeksaakymmentä ihmistä. Heillä oli kokemuksia enteistä ja ruumiista irtautumisista sekä kohtaamisia henkien, voimien, ufojen ja kummitusten kanssa.
– Halusin irrottaa aiheen ideologisesta keskustelusta ja lähteä ihmisten omista kokemuksista käsin. Mielenkiintoista oli nimenomaan se, miten ihmiset tulkitsevat kokemuksensa. Myös vaikutukset elämään voivat olla hyvin todellisia.
– Negatiivisesta voimasta kertovia kokemuksia on tutkittu vielä vähemmän, ja olen iloinen, että löysin aineistooni myös näitä kokemuksia kuvaavia kertomuksia.
Joku näkee yliluonnollisen pahan aiheuttaman koettelemuksen voittamisen voimavarana, ja Jumalaan uskova ihminen voi nähdä jopa negatiivisen kokemuksen huolenpidon merkkinä.
– Tässä näkyy tulkinta ja merkityksenanto. Sisäinen maailma on vahva vaikuttaja.
Kokemuksistaan kertojat olivat 21–88 -vuotiaita, duunareista korkeasti koulutettuihin. Naisia oli noin kaksi kolmasosaa, ja tutkija huomasikin kokemuksista kertomisen olevan helpompaa naisille.
Kokemuksella voi olla iso vaikutus ihmisen elämään. Monet kuitenkin pelkäävät kertomista, koska karttavat psykologisointia, pilkallista naurua tai hulluksi leimaamista. Useat kertojat ja kertomukset helpottavat tabun murtamisessa, Rancken uskoo.
Hänen mielestään on jopa röyhkeätä sanoa, ettei yliluonnollista elämystasolla voi olla olemassa, koska itsellä ei ole siitä kokemuksia. Mystisiä kokemuksia jo yli sata vuotta sitten tutkinut William James on verrannut tätä rakastumisen kokemukseen; rakastumistakaan ei voi ymmärtää sellainen, joka ei sitä ole kokenut.
Tutkiminen tärkeää
Seminaarityössään Rancken perehtyi ufo-kokemuksiin. Ihmiset kertoivat kokemuksistaan ja sanoivat usein: ”ja sitten mun elämäni muuttui”. Tämä innoitti tutkimaan aihealuetta lisää.
– Ajattelin, että eihän elämä noin vain helposti muutu. Kokemukset olivat niin merkittäviä, ja kertojalleen kokemukset voivat olla hyvin todellisia.
Kun tieteellisen taustakirjallisuuden etsiminen alkoi, tutkija huomasi yllätyksekseen, ettei sellaista juuri ole. 1960-luvulla oli tosin tutkittu muuntunutta tajunnantilaa, ja myös kääntymyskirjallisuudesta löytyi saman tyyppistä kaiken muuttumista. Näissä sivuttiin myös yliluonnollista kokemusta.
– Graduaineistossani kokemukset olivat positiivisia tai neutraaleja. ihmiset alkoivat muutoksen myötä esimerkiksi tehdä enemmän niitä asioita, joita halusivat. Tämä kertoo enemmän hengellisestä kuin aineellisesta muutoksesta. Ne olivat ihania kertomuksia: ihmiset olivat alkaneet kantaa huolta ihmisistä ja ympäristöstä, ulkoiluttaa vanhuksia tai tehdä muuta vapaaehtoistyötä tai taiteellisia asioita.
– Muutoksessa ihmiset kuvasivat tulleensa enemmän omiksi itsekseen, eivät muuttuneensa joksikin muuksi.
Rancken myös painottaa, että maltti on valttia ja kriittisyys hyve, varsinkin kun materiaali on värikästä, kiehtovaa ja tunteisiin vetoavaa.
Tutkimuksen julkaisemiseen kirjana johti muun muassa aiheen poikkeuksellisuus.
– Aihe kiinnostaa ihmisiä, eikä siitä ole juurikaan tieteeseen perustuvaa asiantuntijuutta – toki on maallikkoja, joilla on paljonkin asiantuntemusta aihepiiristä.
Tämän myötä on tullut luentopyyntöjä, ja Rancken on keskustellut aiheesta niin professorin kuin meedionkin kanssa.
– Jotkut ihmiset ovat olleet koskettuneita, ja esimerkiksi kertoneet saaneensa tietoa edesmenneistä ihmisistä.
Arkikokemuksen ulkopuolella
Kaipuu hengelliseen tai elämän merkityksen löytämiseen ei ole maailmasta hävinnyt. Oudot kokemukset sen sijaan on useimmiten työnnetty syrjään, vaikka niitä toki esiintyy esimerkiksi kansanperinteessä. Henkinen puoli on läsnä ja toimii inspiraation lähteenä myös kulttuurissa, kuten saduissa ja tarinoissa.
Jo ennen kirjoitettua historiaa on tehty piirroksia, joissa esiintyy yliluonnollinen ulottuvuus. Onko niin, että kun ajattelu muuttuu yhä rationaalisempaan suuntaan, nyt samoista aiheista etsitään viihdyttävää, spekulatiivista kohdetta, Rancken miettii.
– Uskonnollinen kokemus voi vastaavasti olla arkikokemuksen ulkopuolella; siitä tutkittua historiaa on kuitenkin jo yli sadan vuoden päähän.
Yliluonnolliseen saattaa uskoa jopa joka kolmas. Helsingin yliopistossa väitellyt Tapani Riekki (2014) havaitsi, että tapa käsitellä tietoa ratkaisee, uskooko joku yliluonnolliseen vai ei.
Ihmiset ovat usein jyrkästi joko yliluonnollisen olemassaolon puolesta tai sitä vastaan. Rancken haluaa välttää lopullisten leimojen vetämistä. Nyt hän kirjoittaa aiheesta tietokirjaa.
– Tutkimuksissa on todettu tämäkin: se, mitä ihminen uskoo ja mitä hän sanoo uskovansa, eivät välttämättä vastaa toisiaan.
Matkan varrella yllätti sisäisen maailman rikkaus.
– Varmaan kasvoin ihmisenä, ja oli hienoa oivaltaa, millainen voima ihmisen sisäisessä maailmassa ja luovuudessa piilee. Ihminen pystyy joissakin tapauksissa sisäisen inspiroimana muuttamaan elämänsä.
– Skeptikkojen lehdestä luin, että on paljon, mitä ei voi todistaa – ja se on totta. Ehkä sen ääneen sanominen on auttanut. Se, mikä minulle välittyi, on kokemus, Rancken muistuttaa.
Syksyllä hän alkaa käsikirjoittaa ja juontaa AlfaTV:n uutta, yliluonnollisia kokemuksia käsitelevää ohjelmaa "Kuiskaus tuonpuoleisesta". Siinä kuullaan ihmisten kokemuskertomuksia ja pohditaan ilmiötä myös tutkimuksen näkökulmasta.
– Tämä oli odottamaton juttu, mutta silti tuntui luontevalta vastata pyyntöön heti "kyllä".
Ohjelmaan etsitään nyt kokemuksia, joista voi lähettää tietoa osoitteeseen yliluonnollinenkokemus@gmail.com.
Teksti: Asta Kettunen
Kuiskaus tuonpuoleisesta -ohjelman teaser
YLE:n artikkeli yliluonnolliseen uskomisesta
Suomalaisilta kerätty satoja tarinoita
Kiinnostavaa
lisälukemista:
Mustonen, Esko: Aavistuksia sodassa 1939–1944: selittämättömiä
tapauksia tulilinjoilla ja kotirintamalla (WSOY 1988)