2.10.2019 14.17

Tyytyväisyys elämään on rakennettu vaikeuksista ja pettymyksistä

Olympiapikaluistelija Mika Poutala on hypännyt unelmasta toiseen. Hän saa nyt iloa elämäänsä toimimalla puhujana ja henkisenä valmentajana auttaen toisia saavuttamaan unelmiaan.

Mika Poutala. Taustalla pihlaja-puu.
Monelle huippu-urheilijalle uran päätös on elämän kovimpia kriisejä, jolloin urheilija putoaa tyhjän päälle. Mika Poutala on sen sijaan enemmän kuin tyytyväinen elämäänsä juuri tällä hetkellä.

– Tiesin jo ennen urani päättymistä, että haluan auttaa toisia ihmisiä jakamalla kokemuksiani eteenpäin, sanoo 36-vuotias Poutala. 

Kokemuksia hänellä riittääkin, sillä olympiamenestysten lisäksi hän on luistellut kuudentoista vuoden aikana eniten mc-osakilpailuja maailmassa, kaiken kaikkiaan 290. 

Vaikka hän on menestynyt kaikin tavoin, hän on kokenut myös kovia vastoinkäymisiä, mutta selättänyt ne joka kerta. Mies tunnetaan myönteisestä elämänasenteestaan, joka innostaa ja auttaa myös muita.

– Urheilu-urani lopettaminen sujui hyvin, eikä minulle tullut kuiluvaihetta, jossa olisin pudonnut henkiseen suohon. Tiesin jo aiemmin sisälläni, että haluan auttaa ihmisiä elämään itselleen merkityksellistä elämää ja saavuttamaan omia tavoitteitaan – se on aina ollut intohimoni. Ensimmäisen uransa jälkeisen vuoden Poutala omisti perheelleen, joka aktiiviuran aikana kärsi hänen poissaoloistaan. 

– Perheen ja läheisten kanssa vietetty aika auttoi myös kirkastamaan omia ajatuksiani, ja sain siitä paljon voimia itselleni.

Usko ja hengellisyys antavat voimia

Mika on syntynyt perheeseen, jossa usko ja hengellisyys ovat luonnollinen osa elämää.

– Ne ovat elämäni perusta, vahva kivijalka, joka vaikuttaa kaikkeen, mitä teen. Rukoilen ja luen Raamattua päivittäin. Se on minun tapani pitää uskoa hengissä ja myös kehittää itseäni – saan siitä yksinkertaisesti niin paljon voimaa. 

Hän sanoo hengellisyyden olevan myös hänen ajattelunsa perusta, ja hän pyrkii elämään Raamatun ohjeiden mukaisesti. Se antaa hyvät lähtökohdat kaikelle toiminnalle.

– Pyrin tekemään kaiken kuin tekisin sen Herralle. Se on ollut minulle hyvä ohje myös urheillessa, koska silloin annan parastani ja teen kaiken niin hyvin kuin osaan. Silloin tiedän itse, että parempaan en olisi pystynyt.

– Tiedän, että kaikki elämässä lähtee sisältä ulospäin. Ilman hengellisyyttä ja uskoa en olisi tässä, vaan elämäni olisi varmasti aivan toisenlaista. Minulla on tunne, että minua on ohjattu elämässäni. 

Poutala kertoo, että yksi suurimmista haasteista on ollut isän kuolema, kun hän oli vasta seitsemänvuotias. Hän masentui, ja äiti vei poikansa terapiaan, josta tämä ei kuitenkaan saanut apua. Äiti oli viisas, ja halusi ohjata lapsensa jonkin harrastuksen pariin, jotta tämä saisi jotain uutta mielenkiintoista tekemistä ja ajateltavaa.

– Siitä alkoi minun urheilu-urani, kun aloin harrastaa pikaluistelua. Se oli hauskaa, ja sain paljon uusia kavereita. Nyt jälkikäteen ajateltuna koen sen olevan yksi esimerkki ylemmän johdatuksesta. 

– Ilman isäni poismenoa en olisi ehkä koskaan aloittanut kyseistä lajia, enkä olisi liioin tässä.

Mika Poutala istuu nojatuolissa ja kertoo innostuneena juttua kädet levällään.
Tiukkojen häviöiden johdosta olen kasvanut henkisesti valtavan paljon, ja se on yksi hienoimpia asioita urallani, Mika Poutala arvioi.

Pettymykset ja vaikeudet ovat osa ohjausta

Vancouverin olympialaisissa vuonna 2010 Poutala koki uransa suurimman pettymyksen, kun hän hävisi pronssisen mitalin 0,03 sekunnin marginaalilla. 

– Olympiamitalin menettäminen lamaannutti minut pitkäksi aikaa, ja elämältä oli pudota pohja. Ilman uskoani olisin ollut todella hakoteillä, sillä olin rakentanut oman identiteettini väärin: minun piti olla olympiamitalisti, se oli minuudelleni tärkeää. Kun mitalia ei sitten tullut, tunsin olevani arvoton, ja identiteettini romahti.

Poutalalta kesti kauan, että hän pääsi Vancouverin-pettymyksestä ylitse. Muutamaa vuotta aiemmin mies oli muuttanut elämäänsä radikaalisti päästäkseen huomattavasti parempiin tuloksiin.

– Vuonna 2007 olin tilanteessa, että en enää halunnut olla aina kahdenkymmenen paikkeilla suurissa kansainvälisissä kilpailuissa, ja päätin tehdä kaikkeni luistelun eteen.

Aiemmin Poutala saattoi syödä roskaruokaa eikä kiinnittänyt huomiotaan unen tarpeeseen, vaan kävi vaikkapa elokuvissa iltamyöhään.

– Tein totaalisen muutoksen ja aloin panostaa uneen, sekä muutin ruokavalioni laadukkaaseen ruokaan. 

Myös ajatusmallit muuttuivat, ja Poutala luki yhä enemmän kehittävää kirjallisuutta. 

– Sisäinen elämäni sai uuden merkityksen, ja aloin miettiä kaikkia tekemisiäni ja arvioida, miten ne vaikuttivat elämääni: hyödyttikö jonkin tekeminen minua oikeasti ja auttoiko se minua pääsemään lähemmäksi tavoitteitani. Miettimisen tuloksena käytökseni muuttui, sillä ymmärsin tehneeni aiemmin juuri päinvastoin!

Kaksi vuotta tuon suuren muutoksen jälkeen hän sai ensimmäisen maailmancup-mitalinsa, ja oli noussut sijoituksissa kahdennestakymmenennestä kolmanneksi. 

– Odotukseni Vancouverin olympialaisissa olivat tästä syystä kovat, ja olin myös murskannut entiset, rajoittavat uskomukseni siitä, mihin pystyisin. Ehkä juuri sen vuoksi mitalien ulkopuolelle jääminen oli niin kova isku. Minulta kului vuosi, ennen kuin olin päässyt tuosta pettymyksestä ohi.

Siinä vaiheessa hän alkoi ajatella, että elämässä ilmenevillä pettymyksillä ja vaikeuksilla on jokin tehtävä.

– Mielestäni ne ovat merkki siitä, että jotain on muutettava, on tehtävä asioita toisin. Se sai minut kasvamaan ja kehittymään. Olen muuttunut ihmisenä siihen suuntaan, mihin minun on pitänytkin muuttua selvitäkseni seuraavista haasteista. Johdatus on tullut minulle aina ylhäältä.

Kahdeksan vuotta myöhemmin, vuoden 2018 Pyeongchangin olympialaisissa, urheilija koki taas kovan takaiskun: hän hävisi pronssin jälleen vain 0,03 sekunnin marginaalilla. Hän oli tehnyt hirvittävästi töitä kahdeksan vuoden aikana päästäkseen tavoitteeseensa, ja jälleen hänet lyötiin maan rakoon.

– Mutta nyt kaikki oli toisin, sillä sen ylipääsemiseen tarvitsin vain pari päivää, koska olin henkisesti vahva. Olin oppinut kahdeksan vuoden aikana, että pettymyksen käsittely ei ala silloin, kun se tulee, vaan se pitää aloittaa aiemmin. Pyeongchangissa olin henkisesti ja identiteetiltäni vahva, ja tiesin, kuka olin – isä lapsilleni ja puoliso rakkaalle vaimolleni, ja minua kantoi jokin paljon vahvempi voima. Vaikka minulle oli suotu kyky loistaa luistelussa, on se vain yksi osa-alue minuuttani, Poutala summaa ajatuksiaan.

Yksi hienoimmista asioista miehen uralla on ollut henkinen kasvu, joka on tullut tiukkojen häviöiden ansiosta.

– Hyvin pian Pyeongchangin-tappion jälkeen ymmärsin, miten paljon hyvää asiassa oli. Nuo kaksi minimaalisesti hävittyä kilpailua antoivat minulle hyvän tarinan kerrottavaksi, hyvän lähtökohdan urheilun jälkeiselle uralle, puhumiselle ja ihmisten auttamiselle kokemusteni kautta. Nuo kahdeksan tiukkaakin tiukempaa vuotta kasvattivat minua tulevaan kaikin mahdollisin konstein.

Mika Poutala hymyilee leveästi sinisessä kauluspaidassaan.
Mika Poutala uskoo, että elämässä ilmenevillä pettymyksillä ja vaikeuksilla on jokin tehtävä.

Myönteinen asenne antaa henkiseen kasvuun eväitä

– Olen luonnostaan iloinen ja myönteinen, mutta myös minulle on tapahtunut asioita, jotka olisivat voineet muuttaa luontaiset taipumukseni toiseen suuntaan.

– Vaikka joskus tulee vastaan kurjia ja huonoja asioita, haluan etsiä niistä kaikista jotain hyvää, jotain mistä oppia. Se muuttaa noiden tapahtumien kielteisen merkityksen minulle mahdollisuudeksi. Se, miten asioihin suhtaudumme, on mielestäni parasta mahdollista vastuunottoa omasta elämästä.

Omaa asennettaan Mika Poutala kertoo kehittävänsä jatkuvasti miettimällä omia sisäisiä uskomuksiaan – sillä meillä kaikilla löytyy uskomuksia, jotka rajoittavat elämäämme.

– Ensin pitää tiedostaa, että itsellä on tällaisia haastavia ajatusmalleja. Sen jälkeen voi tulla halu muuttaa niitä, ja vasta sitten voi miettiä, miten ja mistä hankkia keinot ja taidot muutoksen tekemiseen. 

Myös myönteisestä asenteesta jokaisella on omat uskomuksensa. Se, että haluaa olla positiivinen ja iloinen, on aina oma päätös ja oma valinta, hän miettii.

– Olen nähnyt moneen kertaan sekä urheilussa ja ammattielämässä, miten uskomukset vaikuttavat kaikkeen tekemisiimme – sekä hyvässä että pahassa. Se on jotain, mitä mietin nykyään yhä enemmän.

Tulevaisuudensuunnitelmia

– Olen saanut uuden urani hyvin matkaan, ja olen siitä erittäin kiitollinen. Vastaanotto ja palaute on ollut erittäin hyvää, ja olen käynyt ensimmäisen vuoden aikana puhumassa jo yli sadassa tilaisuudessa, Poutala kertoo. 

Lokakuussa ilmestyy uusi kirja, joka kertoo hänen elämäntarinansa. Poutala on selvästikin kiitollinen ja tyytyväinen elämäänsä, ja tuntuu pursuavan intoa uusista haasteista sekä niiden tuomista mahdollisuuksista.

– Haluan auttaa ihmisiä elämään tyytyväistä ja merkityksellistä elämää. Silloin kaikki, mitä olen elämässäni kokenut ja onnistunut kääntämään tyytyväisyydeksi vaikeuksien kautta, antaa olemassaololleni merkityksen ja itselleni sisäisen tarkoituksen.

Teksti: Timo Haapala
Kuvat: Hannu Jukola

Mika Poutala istuu tuolissa ja kertoo juttua.
Vaikka minulle oli suotu kyky loistaa luistelussa, on se vain yksi osa-alue minuuttani, sanoo Poutala.

Mika Poutala

  • Syntynyt 20.6.1983 Helsingissä
  • Sprinttimatkoille erikoistunut pikaluistelija, lopetti uransa 2018
  • Useita Suomen ennätyksiä 
  • 18 maailmancupin palkintosijaa
  • Yrittäjä, puhuja ja henkinen valmentaja
  • Kirjoittanut kirjan: Mitä menestyminen vaatii (Passion lives, 2015)
  • Mika Poutalan elämäkerta julkaistaan lokakuussa 2019, Petri Lahti: Muutaman sadasosan tähden, Minerva-kustannus
  • Mika Poutala on mukana Tanssii tähtien kanssa -kilpailussa MTV3-kanavalla tänä syksynä




Palaa otsikoihin