Unelmia ja tutkielmia ihmisistä
”Pelkkä tieto ei tee meistä empaattisia ihmisiä. Pitää olla arvomaailma, jota voi viedä eteenpäin. Jokaisen pitäisi saada edes kerran kokea onnellisuus – ja yhdessä koetut tunteet. Näihin tie vie taiteen kautta. Sieltä löydät itsesi. Tavataan siellä”, kirjoittaa taiteilija Seela Sella Kauan kukkineet omenapuut -näytelmän käsiohjelmassa.
Seela Sella on paitsi yksi Suomen rakastetuimmista näyttelijöistä, myös vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja keskustelija. Viime marraskuussa hänelle myönnettiin tästä syystä kaksi tunnustusta.
Setlementtiliiton Alli Trygg -tunnustuspalkinto jaetaan vuosittain ihmiselle, joka on pitänyt esillä tärkeitä aiheita yhteiskunnallisessa keskustelussa. Perusteluiden mukaan Sella on avarakatseinen ihminen, joka osoittaa kiinnostusta elämää ja ihmisiä kohtaan. Hän on ottanut kantaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta ja tukee esimerkiksi setlementtiliikkeen Tyttöjen talo -toimintaa.
Yleisö puolestaan äänesti Sellan Vuoden 2021 kulttuuripersoonaksi ensi kertaa järjestetyssä Kulttuurigaalassa Tampereen Mediapoliksessa. Hän on aktiivisesti esiintynyt kulttuurin puolestapuhujana korona-aikana.
– Arvostan molempia palkintoja erittäin paljon. Ne liittyvät myös siihen, mitä olen puhunut meidän näyttelijöiden ammatista. Me teemme mielenterveystyötä – joko ennalta ehkäisevää, tai sitten jo sairastuneiden ihmisten parissa.
Sellan mukaan kulttuuri ja taide eivät ole erillisiä saarekkeita, jotka olisivat irrallaan ihmisten arkielämästä.
– Kulttuuri kuuluu kaikkeen elämään ja se tuo henkistä hyvinvointia. Jos ihminen ei voi hyvin, hän kokee, ettei elämällä ole merkitystä, pohtii taiteilija.
Pispalan plikka
Yhteiskunnallisen ajattelun, vastuuntunnon ja elämänmyönteisyyden hän on imenyt jo lapsuudenkodistaan Tampereen Pispalassa.
– Palkinnon saadessani ymmärsin, että hyvänen aika, minähän olen aina elänyt lähellä Setlementtiliittoa. Olin pienenä Ahjolan tarhassa, ja äitini ja mummuni ovat olleet yhteiskunnallisesti aktiivisia. Toivon liitto -raittiusseura ja Koitto-lehti ovat tuttuja asioita jo lapsuudesta.
Suomalaisen raittiustyön uranuurtaja Alli Trygg teki työtä Sörnäisissä Helsingissä.
– Kun nyt ajattelee lapsuuteni Pispalaa, ymmärrän, että se oli hyvin samanlainen ympäristö kuin Sörnäinen. Alkoholiongelmaa oli ihan tarpeeksi sielläkin.
Seela Sella ei ole kuitenkaan koskaan ajatellut, että hän kannanotoillaan ja esityksillään parantaisi maailmaa.
– En ajattele niin vieläkään. Luulen kuitenkin, että yhteiskunnallinen keskustelu on antanut minulle kiinnostuksen elämää ja ihmisiä kohtaan. Yritän ymmärtää erilaisia ihmisiä, ja sitä, miksi he ajattelevat niin kuin ajattelevat.
Tutkielma Hitleristä
Yksi kiinnostavimmista näyttelijän ihmistutkielmista oli Hitler ja blondi, jota esitettiin Tampereen Työväen Teatterissa vuonna 2020 ja Kansallisteatterissa Helsingissä vuonna 2021. Näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Michael Baran.
– Hänen kanssaan päätimme heti, että emme lähde tekemään Hitleristä hirviötä. Kukaan ei synny pahana. Tein sitä kuin mitä tahansa roolityötä. Halusin löytää ihmisen ja tutkia, miksi hän käyttäytyi sillä tavalla, ja mikä sai hänet tekemään hirveitä tekoja.
– Toki aiheen valitsemiseen vaikutti se, että olen juutalainen.
Sellan mukaan samanlaisia ihmisiä on edelleen, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Näytelmässä on paljonkin yhtymäkohtia nykypäivään.
– Esimerkiksi Euroopassa on tällä hetkellä hyvin sekasortoinen tilanne, ja antisemitismi on selvästi nousussa, miettii Sella vakava ilme kasvoillaan.
Juuri haastattelupäivänä, 10. joulukuuta, uutisissa kerrottiin, että Seela Sellan kotiseurakunta, Helsingin juutalainen seurakunta oli saanut marraskuussa nimettömän kukkalähetyksen. Mukana oli viesti, jossa luki ”arbeit macht frei”.
Lähetys oli tuotu synagogan ovelle kristalliyön vuosipäivänä. Kristalliyö oli vuonna 1938 natsi-Saksassa tapahtunut juutalaisiin kohdistunut väkivallan aalto. Kukkalähetyksen viesti viittaa toisen maailmansodan keskitysleireihin.
Sellan mukaan on surullista, että niin monissa ihmisissä kytee viha. Kaikenlainen suvaitsemattomuus ja vihapuhe ovat yleistyneet yhteiskunnassa viime vuosina.
– Jokaisen ihmisen tulisi saada rakkautta, ja olla näkyvä ja merkityksellinen. Niin hänen ei tarvitsisi hakea hyväksyntää seurasta, joka ei johda hyvään.
Hitler ja blondi -näytelmä päättää taiteilijan elämäntyössä erään tärkeän kaaren. Sen alku sijoittuu 1970-luvulle, jolloin Seela Sella ja hänen puolisonsa Elis Sella esittivät pääasiassa jiddišin kielellä toisen maailmansodan aikaisia juutalaisia lauluja Puolan ja Baltian getoista. Konsertteja järjestettiin ulkomaita myöten.
– Meillä oli juutalainen tuttava, joka oli lapsena ollut keskitysleirillä. Hänen avullaan keräsimme lauluja, muistelee Sella.
Konserttiohjelmasta syntyi myös musiikkielokuva S’brent – se palaa, joka esitettiin televisiossa ensi kerran vuonna 1979. Esityksen musiikkia julkaistiin myös samannimisenä LP-levynä.
Työ jatkuu
Seela Sellan ura on kestänyt jo 65 vuotta. Esiintyminen jatkuu, vaikka taiteilija täytti joulukuussa 85 vuotta.
– Harrastan työntekoa, työ ja harrastukset ovat yhtä. Ainoa harrastus, joka minulla on, on resque-koirani Nasu, jota ulkoilutan kolme kertaa päivässä. Se on minun psykiatrini, ja se saa minut rentoutumaan. Koirankarvoja tosin on joka paikka täynnä, nauraa Sella.
Taiteilija on kuitenkin yrittänyt karsia töitään.
– Tavoitteena on, että jäisi edes joitakin päiviä, etten tee mitään. Mutta niinä päivinä päässä sitten pyöriikin paljon ajatuksia. Aivot surraavat kuin tietokone, kun sinne on syötetty paljon asioita. Elämä vain on niin mielenkiintoista, innostuu hän.
Sella esiintyy Tampere Chamber Music -festivaaleilla. Muusikoiden kanssa valmistetussa esityksessä hän lausuu loruja Laura Ruohosen kirjoista Allakka Pullakka, Yökyöpelit ja Tippukivitapaus.
– Ruohosen kirjoissa on hauskoja sanaleikkejä, ja niissä on usein myös opetus ja tietoa esimerkiksi eläimistä. Ruohonen on paitsi kirjailija ja ohjaaja, myös biologi.
Sella on aiemmin näytellyt Ruohosen Yökyöpelit-teokseen perustuvassa näytelmässä ja tv-sarjassa.
– Siinä minulla oli hieno luonnerooli, päätäi Väätäinen, joka on verenimijöiden väkevää sukua, hymyilee näyttelijä.
Eläkää nyt
Helmikuussa jatkuvat Kauan kukkineet omenapuut -näytelmän esitykset Tampereen Teatterissa. Näytelmä perustuu nokialaiskirjailija Martti Joenpolven samannimiseen novelliin.
– Olen lukenut tämän novellin jo kymmeniä vuosia sitten. Halusin kuitenkin tehdä esityksen vasta sitten, kun olen niin vanha, että olen uskottava Klaaran roolissa.
Toisessa roolissa esiintyy musiikin tohtori ja pelimanni Anne-Mari Kivimäki, joka on myös säveltänyt esityksen musiikin. Ohjauksesta vastaa Sellan pitkäaikainen yhteistyökumppani Kari Paukkunen.
Seelan mukaan näytelmän tärkein viesti on: eläkää nyt.
– Näytelmässä puhutaan paljon kuolemasta. On elettävä nyt, ettei jäisi elämättä jäänyttä elämää. Kuolema on minun ikäisilläni jo lähellä, ja asiaa pitää myös käsitellä, ei torjua eikä pelätä.
– Se ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi elää kuin viimeistä päivää. Elämä on tässä, ja jokaisella asialla on jokin tarkoitus. Meidän ei kuitenkaan tarvitse ratkaista sitä koko ajan, kun emme kuitenkaan voi sitä tietää.
Seela Sellan näytelmiä nähdään tänäkin vuonna ympäri Suomen. Ohjelmistossa ovat näytelmät Kauan kukkineet omenapuut, Rakkauskirjeitä ja Ihan Seelana. Tekeillä on myös kaksi konserttia, joissa esitetään suomalaista runoutta.
Ensi syksynä hän tekee uuden aluevaltauksen esiintymällä Tanssin talossa Helsingissä. Tulossa on tanssija–koreografi Sanna Kekäläisen tanssiteos, johon Sellaa pyydettiin.
– Täytyy näköjään vielä ryhtyä tanssijaksikin vanhoilla päivillä. Minulla on siinä hyvin pieni rooli, mutta kun tarvittiin vanha ihminen, suostuin mukaan.
Tarvitsemme empatiaa
Seela Sellan ajatuksissa on jo uusi näytelmä, jonka aihe liittyy – tuttuun tapaan – ihmisiin ja nyky-yhteiskunnan ilmiöihin, muun muassa vihapuheeseen ja kiusaamiseen.
– Haluan tarkastella empatiaa. Onko empatiakyky kokonaan hävinnyt, missä se on, ja miten sitä voitaisiin herätellä.
Tärkeä aihe nousi taiteilijan mieleen murheellisesta tapauksesta. Helsingin Koskelassa tapahtui reilu vuosi sitten henkirikos, jossa kuoli 16-vuotias poika väkivallan seurauksena. Surmaajat olivat kohdistaneet uhriin väkivaltaa jo aiemmin, ja kiusaaminen oli jatkunut pitkään.
– Kukaan ei synny pahana. Uskon, että kiusaajat ovat tietoisia, että tekevät väärin. Uhriin kohdistettu väkivalta on heidän omaa pettymystään ja vihaa omassa elämässä tapahtuneita asioita kohtaan.
Sellan lisäksi työryhmään kuuluvat ohjaaja Kari Paukkunen ja kirjailija Leena Tamminen, joka on kirjoittanut kaikki näyttelijän monologit.
– Tässä näytelmässä haluamme mennä teatterin alkujuurille, ja keräämme parhaillaan vanhoja alkuperäistarinoita.
Merkki ihmisestä
Kiinnostus ihmisiin sekä unelmat ovat kantaneet Seela Sellaa hänen elämässään ja työssään. Hän on saanut näyttelijänlahjoja myös suvultaan.
– Mummu ja vaari olivat perustamassa Valkeakosken työväennäyttämöä, ja äitini oli aktiivinen harrastajanäyttelijä ja lausuja.
– Teatteri vain on niin kiehtovaa. Mielikuvituksen ja unelmien avulla voi siirtyä toiseen maailmaan, ja se on yksi merkki ihmisestä. On aina mielenkiintoista pohtia, miten joku ihminen ajattelee tai tekee niin kuin tekee.
Seelan mukaan katsojan tulisi saada teatterista sitä samaa.
– Meidän täytyy antaa unelmia ja ajattelemisen aihetta. On annettava se tunne, että elämällä on merkitystä. Jokaisella ihmisellä on merkitys, mutta ei tarvita suurta merkitystä: riittää, että ihminen on olemassa.
Teksti:
Kirsi Airikka
Kuva: Hannu
Jukola
Alla olevalla videolla Seela Sella tulkitsee Lauri Viidan Alfhild-runoa
• Kauan kukkineet omenapuut perjantaina 4.2. klo 19 Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämöllä. Kevään aikana yhteensä kuusi esitystä.
Tampere Chamber soi ympäri kaupunkia
Tampere Chamber Music -festivaali levittäytyy Tampereelle. Tampere-talon lisäksi konsertteja pidetään muun muassa G Livelab Tampere -klubilla, Muumimuseossa, kirkoissa ja Koukkuniemen vanhainkodissa.
Uutena sisältönä kuullaan näyttelijä Seela Sellan ja festivaalimuusikoiden satukonsertti sekä jazz- ja kamarimusiikkia klubitunnelmissa saksofonisti Jukka Perkon johdolla.
Festivaalilla esiintyy joukko kotimaisia ja ulkomaisia huippumuusikoita. Kamarimusiikkia, tanssia ja tiedettä yhdistelevä festivaali tarjoaa kävijöille keinoja ammentaa hyvinvointia musiikista.
Tämän vuoden festivaaliohjelman kantava teema on Aikasillalla – Taikaa ja tarinoita. Tapahtumaan halutaan houkutella yleisöä lapsista opiskelijoihin ja aikuisista eläkeläisiin.
– Aikasilta on kiehtova teema, sillä sillalla kuljetaan kaikkiin suuntiin, lapsuudesta vanhuuteen ja takaisin. Meillä on taide, musiikki, sadut, tarinat ja taikamaailma, joiden sisällä voimme kokea hetken haltioitumisen iästä riippumatta, kertoo festivaalin taiteellinen johtaja, pianotaiteilija Heini Kärkkäinen.
Festivaali haluaa tavoittaa myös opiskelijat.
– Tarjoamme opiskelijoille ilmaisen sisäänpääsyn saman päivän konsertteihin, jos salissa on tilaa, kertoo festivaalin tuottaja Hanna Kilpinen.
Luennoimassa ovat lastenpsykiatri Jari Sinkkonen ja aivotutkija Katri Saarikivi. Tanssija Minna Tervamäki pitää liikunnallisen workshopin, joka sopii kaikille festivaalikävijöille taitotasoon katsomatta.
Festivaali on mukana vuoden 2022 Taidetta lähelle -hankkeessa, jota koordinoi Kulttuurikeskus PiiPoo. Tänä vuonna konsertteja esitetään Tampereen Koukkuniemen palvelutalon asukkaille, joilla ei ole mahdollisuutta tulla paikalle yleisötapahtumiin.
Tampere-talon ja Tampere Chamber Music -festivaalin ohella järjestäjinä ovat Suomen Musiikkilääketieteen yhdistys, TAMK Musiikki, Tampereen korkeakouluyhteisö, Tampereen seurakunnat, Tampere Filharmonia ja Muumimuseo. Tampereen kaupunki tukee festivaalin toteutumista.
Festivaalin ohjelmassa kaksi kirkkokonserttia
Viime vuoden Tampere Chamber Music -festivaalin kirkkokonsertit olivat yleisön suosikkeja, ja ne saavat jatkoa myös tänä vuonna.
Töistä kotiin palautuen -konsertti pidetään Tuomiokirkossa. Konsertissa kuullaan musiikkia säveltäjiltä Mozart, Pärt ja Bartók. Konserttiin voi ottaa myös mukaan oman alustan ja nauttia musiikista rentoutuen sen päällä.
Musiikin pyörteisiin meidät johdattavat viulistit Laura Vikman ja Priya Mitchell, alttoviulisti Atte Kilpeläinen, sellistit Robert Cohen ja Torleif Thedéen, pianistit Heini Kärkkäinen ja Eero Heinonen, klarinetisti Christoffer Sundqvist sekä tanssija Pontus Sundset.
Keskieurooppalaistyylinen Yösoitto-kirkkokonsertti järjestetään Vanhassa kirkossa. Konsertti järjestetään yhteistyössä Tampereen seurakuntien kanssa, ja ohjelmassa kuullaan upea Felix Mendelssohnin jousioktetto.
16-vuotiaan Mendelssohnin valloittava, nuoruuden energiaa huokuva teos on koko tämänvuotisen festivaaliteeman sydänteos. Kahdeksan soittajan joukko koostuu huippumuusikoista.
Viulisteina ovat Priya Mitchell, Réka Szilvay, Laura Vikman ja Rebecca Roozeman. Alttoviuluista vastaavat Kristian Sallinen ja Atte Kilpeläinen, ja sellisteinä ovat Torleif Thedéen ja Robert Cohen. Konsertti on maksuton.
Tapahtumat siirtyvät tammikuulta koronarajoitusten takia. Lisätietoja Tampere-talon verkkosivulta.