Ydintä etsimässä
Sisällissodan muistovuosi ja Tampereen herättäjäjuhlat ovat Laura Malmivaaralle paluu juurille ja matka omien sukujen tarinoihin.
Laura Malmivaara on näyttelijä, valokuvaaja ja kirjoittaja, joka on kaksi viime vuotta työskennellyt vapaana taiteen sekatyöläisenä. Sitä ennen hänellä oli kahdeksan vuoden kiinnitys helsinkiläiseen KOM-teatteriin.
– Töitä voisi olla enemmänkin, mutta luotan siihen, että niitä ilmaantuu. Vapaana taiteilijana joutuu sietämään epävarmuutta, mutta en ole huolissani. Uusiakin projekteja on näköpiirissä.
Väljän kalenterin etuja on, että nykyisin aikaa riittää reilusti myös 12- ja 14-vuotiaille tyttärille sekä uusperheelle.
– Äitinä oleminen ja lasten kuskaaminen vievät aikaa. En mitenkään voisikaan antaa kaikkea aikaa työlleni.
Valokuvaus on työllistänyt Malmivaaraa eniten viime vuosina. Pääasiassa hän ottaa muotokuvia omassa studiossaan.
Näyttämöllä hänet nähdään jälleen toukokuussa, kun Malmivaara näyttelee Kauheat lapset -esityksessä Tampereen Teatterin Frenckell-salissa. Kuules tyttö -työryhmän esityksen ensi-ilta oli vuosi sitten Helsingissä.
Kauheat lapset on näytelmä ikäkausista, aikakausista, muutoksesta ja muuttumattomuudesta. Siinä pohditaan, mihin lapsuus loppuu. Onko aikuisuus pelkkä illuusio ja kaikki muukin suurta huijausta?
– Näytelmä on mustaa huumoria sisältävä realistinen komedia, joka myös vaatii katsojalta. Sitä on tosi kiva tehdä, luonnehtii Malmivaara.
Muissa rooleissa nähdään Jarkko Niemi, Armi Toivanen ja Anna-Sofia Tuominen. Näytelmän on ohjannut ja käsikirjoittanut Anna Viitala.
Näytteleminen on esillä olemista, josta Laura Malmivaara on oppinut nauttimaan vasta vanhempana. Nuorena hän kärsi ujoudesta.
– Näytteleminen, valokuvaaminen, musiikki ja kirjoittaminen liittyvät kaikki havainnoimiseen. Olen tarkkailija, joka tekee havaintoja ja tutkii ihmistä eri aisteja käyttämällä. Pikkuhiljaa olen rohkaistunut käyttämään eri ilmaisukeinoja työssäni, miettii Malmivaara.
Mukana herättäjäjuhlilla
Laura Malmivaara nähdään Tampereella myös heinäkuussa Tampereen herättäjäjuhlilla. Hän laulaa Suojaavat siivet -konsertissa, joka esitetään 3. ja 7. heinäkuuta Tuomiokirkossa.
Konsertissa soivat sovinto ja rauha. Esitys koostuu Siionin virsistä, työväenlauluista ja sisällissodan aikaisista teksteistä.
– On koskettavaa, että konsertti esitetään juuri Tuomiokirkossa, josta monet tamperelaiset etsivät suojaa sisällissodan aikana, miettii Laura Malmivaara, joka kertoo vierailevansa kirkossa ihailemassa sen taidetta aina kun mahdollista.
– Olen todella otettu, kun minua pyydettiin mukaan tähän konserttiin. Mukana on hienoja lauluja ja hyviä laulajia. Erityisesti olen innoissani, että pääsen jälleen tekemään yhteistyötä Jaakko Löytyn kanssa. Hänen laulujensa inhimillisyys ja rentous ovat aina puhutelleet minua.
Malmivaaran ja Löytyn yhteistyö alkoi viime kesänä Nilsiän herättäjäjuhlilla. Aholansaaressa esitettiin körttien historiasta kertovaa näytelmää Tuulten leikkikalu, jossa Malmivaara esitti Amanda Malmbergia, oman isoisänsä isän, Nils Gustav Malmbergin puolisoa.
Näytelmässä esitetty Amandan laulu on Jaakko Löytyn säveltämä ja Laura Malmivaaran sanoittama.
– Laulu teki minuun suuren vaikutuksen. Juoksin esityksen jälkeen vielä Löytyn kiinni, ja esitin toivomuksen, että voisimme joskus vielä tehdä yhteistyötä, hymyilee Malmivaara.
Malmivaara on huomannut, että Suojaavat siivet ei ole hänelle vain lauluesitys, johon kokenut näyttelijä tekee roolin.
– Huomaan, että joudun nyt käymään läpi sukujeni tarinoita ja omaa suhdettani niihin. Kahtiajakautuminen on historiaamme. Siihen peilaamalla voi miettiä, millaista elämä oli sata vuotta sitten ja millaista se on nyt, miettii taiteilija, jonka isän suku taisteli sisällissodassa valkoisten puolella, äidin suku taas punaisten riveissä.
Malmivaara luottaa kuitenkin musiikin eheyttävään voimaan.
– Lauluilla on aina muutettu maailmaa. Tässäkin esityksessä rauhan ja sovinnon sanoma on vahvasti esillä. Se rakentaa eheämpää Suomea.
Paluu körttijuurille
Laura Malmivaara kuuluu isän puolelta tunnettuun herännäiseen pappissukuun. Körttiseurat, puheet ja Siionin virret tulivat tutuiksi jo lapsuudessa.
– Herännäisyys ja körttiys ovat minulle enemmänkin suvun perintö kuin mikään uskonnollinen ja teologinen painotus tai oma valinta.
Malmivaara myöntää, että nuorena hän otti etäisyyttä liikkeeseen ja kyseenalaisti monia asioita.
– Körtteihin liitetään usein ajatus vanhoillisuudesta ja takapajuisuudesta, ja niitä asioita vastaan minäkin kapinoin. Nyt ymmärrän, että kyse on usein vääristä käsityksistä ja ennakkoluuloista. Mikään ei ole mustavalkoista.
Malmivaaran paluu körttijuurille alkoi muutama vuosi sitten. Tänä vuonna hän on yksi Tampereen herättäjäjuhlien seurapuhujista.
– Asetan itseni usein pulaan lupautumalla mukaan erilaisiin juttuihin. Toisaalta, miksi sanoisin ei, jos kannattaa sanoa kyllä. Uusista asioista oppii.
Malmivaaran mukaan seurapuheen valmistelu on ollut kiehtovaa. Puheessa kysytään tiivistämisen taitoa, koska siinä tulee olla vain yksi ajatus.
– Seurapuheet ovat ihmisten ajatuksia elämästä ja uskosta sekä omasta heräämisestä. Kannattaa tulla kuuntelemaan ja tutustumaan herättäjäjuhliin. Vaikka juhlissa on tuhansia ihmisiä, jokainen voi olla siellä omana itsenään. Riittää, että vaikka vain syö jäätelöä kentän laidalla, sen kummemmin ei tarvitse osallistua, siteeraa Malmivaara Jaakko Löyttyä, jonka haastattelu julkaistiin huhtikuun Sillassa (3/2018).
Laura Malmivaara ei tee ajattelussaan eroa körttiläisyyden ja evankelis-luterilaisen kansankirkon välillä.
– Omassa arjessani ja teoissani näkyvät ennen kaikkea kristilliset arvot. Yritän ajatella paljon läheisiä ihmisiä ja välttää itsekkyyteen vaipumista. Jo lapsuudenkodissani olen oppinut, että muiden tarpeet pitää ottaa huomioon.
Herännäisyydessä häntä viehättää ajatus, että vähän riittää. Ollaan suvaitsevaisia eikä tehdä numeroa.
– On lohdullista, että ei tarvitse olla täydellinen eikä menestynyt tässä elämässä. Eikä kenenkään tarvitse olla huolissaan toisten uskomisesta. Körttiläisyydessä ei keskitytä ulkoisen muodon toteuttamiseen vaan ytimen löytämiseen.
–Enkä olisi tässä, jos en saisi ajatella vapaasti, lisää Malmivaara.
Vähäeleisiä ovat myös körttien laulamat Siionin virret.
– Niiden slaavilaisessa, melankolisessa poljennossa on jotakin hyvin rauhoittavaa ja meditatiivista, miettii Malmivaara.
Merkitystä etsimässä
Elämänkokemuksen ja eri uskontoihin perehtymisen ansiosta Malmivaara on ymmärtänyt, että monissa uskonnoissa on paljon samaa. Körttijuurien ohella hänellä on kokemusta Jehovan todistajista, koska isoäiti äidin puolelta kuului heihin. Kouluaikoina Malmivaara luki paljon itämaisista uskonnoista. Hän on myös opiskellut teologiaa yhden vuoden ajan.
– Teologian opinnot olivat tutkimusmatka, ja pian huomasin, että taiteellinen puoli on minussa vahvempi.
– Nyt kuitenkin huomaan, että vanhempana niitä kysymyksiä vasta olisikin! Olisi kiehtovaa päästä uudestaan luennoille. Ymmärrän hyvin, että kuusikymppinen Kari Peitsamo opiskelee papiksi, hymyilee Malmivaara.
– Tarve uskoa on lopulta meillä kaikilla samanlainen. Haluamme kuulua yhteisöön ja etsiä merkitystä elämään.
Malmivaaran mukaan uskonnoilla ja taiteella on sama tehtävä. Kirjallisuus ja teatteri käsittelevät usein samoja asioita kuin uskonnotkin.
– Etsimme vastauksia ihmisenä olemisen perimmäisiin ja syvimpiin kysymyksiin. Mietimme, kuka olen ja mikä on minun paikkani ja tarkoitukseni tässä maailmassa.
TEKSTI: Kirsi Airikka
KUVAT: Hannu Jukola
FAKTALAATIKKO:
- Laura Pauliina Malmivaara
- Syntynyt 1973 Kajaanissa
- Näyttelijä, laulaja ja valokuvaaja
- Lukuisia rooleja elokuvissa ja tv-sarjoissa vuodesta 1993 lähtien. Tuoreimmat roolit elokuvissa Teit meistä kauniin (2016) ja Presidentti (2017)
- Opiskellut myös valokuvausta ja teologiaa
- Levyttänyt albumin Myytävänä elämä (2005)
- Malmivaaran perheeseen kuuluvat avopuoliso, kaksi omaa tytärtä ja puolison tytär.
- Laura Malmivaara kuuluu körttiläiseen Malmivaaran pappissukuun, jonka tunnetuimpia jäseniä ovat virsirunoilija, rovasti Wilhelm Malmivaara (1854–1922) ja herännäisyyden johtohahmo, pastori Nils Gustav Malmberg (1807–1858).
- Harrastukset: liikunta
- Motto: On vain nyt.
- Mistä asioista saat voimia: Lapsista, kirjoittamisesta ja mökkeilystä
- Haaveilen: Pidemmästä ajanjaksosta ulkomailla
• Kauheat lapset -näytelmä 4.5. klo 19, 12.5. klo 14.30 ja klo 19 Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämöllä
• Suojaavat siivet -ennakkokonsertti 3.7. klo 19 ja pääkonsertti 7.7. klo 20.30 Tuomiokirkossa. Siionin virsiä, työväenlauluja ja tekstejä vuodelta 1918 esittävät Laura Malmivaara, Jaakko Löytty, Heikki Hela, Eriikka Väliahde ja Tuomas Juntunen. Liput ovat myynnissä lippu.fi -palvelussa, herättäjäjuhlilla juhlakansliassa ja kirkon ovilla tuntia ennen konserttia.