Nukuttaako vai hankkisitko arvosteluoikeuden?

Vuoden 1991 eduskuntavaaleihin kehitettyjä kyselymittareita käytetään myös nykyisin. Perustelut eivät ole juurikaan muuttuneet ajan mittaan.

Seitsemän kymmenestä käyttää äänioikeuttaan eduskuntavaaleissa. Miksi ihmiset käyvät äänestämässä? Haastatteluissa useimmat mainitsevat velvollisuuteen tai tapaan liittyviä perusteluja. Äänestäminen kuuluu asiaan. Mielenkiintoinen on myös ajatus, jonka mukaan äänen antamisella vaaleissa hankitaan arvosteluoikeus politiikkaa ja poliitikkoja kohtaan. Jos et äänestä, sinulla ei ole oikeutta valittaa.

Toinen osallistumisen päämotivaatiolähde on koettu mahdollisuus vaikuttaa. Joku haluaa äänestää kannattamaansa puoluetta tai tuttua ehdokasta, tai tärkeintä on johonkin asiakysymykseen vaikuttaminen.  Yhden äänen laskennallinen vaikutus vaalipiirin satojen tuhansien muiden äänten joukossa ei ole suuri, mutta joskus yksikin ääni voi olla ratkaiseva.

Ihmisten syyt äänioikeuden käyttämättä jättämiselle vaihtelevat haastattelujen nojalla enemmän kuin syyt osallistua. Nuorille tyypillisiä äänestämättömyyden syitä ovat vaikeus valita puoluetta ja ehdokasta sekä se, että politiikka ja vaalit eivät vain kiinnosta. Eri-ikäiset vetoavat myös sairauteen, matkaan tai muuhun esteeseen.

Läheskään kaikki äänestämättä jättävät eivät nuku vaaleissa. Monet heistä saattavat seurata politiikkaa aktiivisesti, mutta eivät tällä kertaa äänestä protestina tai halutessaan ilmaista epäluottamuksensa.

Äänestämättömyyttä selittävät myös kahden äänestämässä käynnin päämotivaation puuttuminen. Todennäköisimmin vaaliuurnilta jättäytyvät he, jotka eivät koe voivansa vaikuttaa vaaleissa, eivätkä koe äänestämistä kansalaisvelvollisuudeksi.

Perheen vaikutus osallistumisnormien omaksumiselle on erittäin suuri. Nuori äänestää varsin todennäköisesti, mikäli politiikka ja yhteiskunnalliset asiat ovat olleet jollakin tavalla aktiivisesti esillä lapsuuskodissa. Päinvastaisessa tapauksessa äänestämättömyydestä saattaa muodostua pysyvä tapa.

En kannata äänestyspakkoa. Vaaliosallistumisen tulee olla vapaaehtoista.  Silti on huolestuttavaa, että tutkimusten mukaan suomalaisten äänestysaktiivisuus eriytyy yhä enemmän sosioekonomisen aseman mukaan. Annettu ääni on aina myös peukku demokratialle.

Sami Borg

Kirjoittaja on Tampereen yliopiston politiikan tutkija, jolle myös seurakunta-asiat ovat tuttuja.