Hervannan kirkon remontti etenee

Hervannan kirkossa työt etenevät suunnitellusti aikataulussa, vahvistavat sekä rakennuttajainsinööri Krista Jaakkola Tampereen seurakuntien kiinteistöpalveluista että pääurakoitsijan, Rakennusliike J. Malmin vastaava työnjohtaja Tapio Paajoki.

Saneerauksen mittakaava paljastuu parhaiten ilmasta käsin.

Paajoki toteaa kirkon olevan poikkeuksellisen vaativa peruskorjauskohde, jossa suojaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Esimerkiksi suurin osa seinä- ja lattiapinnoista on suojattu, ja monia rakennusosia irrotettu ja välivarastoitu töiden ajaksi.

– Kaikki, millä on pienikin riski vaurioitua, suojataan, Paajoki sanoo.

Lattia ja seinät on suojattu naarmuilta, iskuilta ja lialta.

Kulutuksen jälkiä näkyy pinnoissa vapaa-aikakeskuksen puolella paljon kirkkoa enemmän. Kirkkoremontin isoin osa on julkisivun muurauksen uudistus. Seinät kaipaavat myös uudet eristeet, sillä entisissä on mikrobivaurioita.

– Myös sisällä tehdään paikallisia rakennemuutoksia, kuten korjataan painunut maanvarainen lattia sekä lisätään kaksi henkilöhissiä, Paajoki selventää.

– Ilmanvaihto-, lämmitys- ja sähkötekniikka oli vanhentunutta ja tullut käyttöikänsä päähän, hän lisää.

Entinen muuraustekniikka poikkeaa nykyisestä, ja vanhaan malliin muuraaminen on työläämpää, kertovat Markus Mäkelä ja Jesse Vanne. Esimerkiksi ikkunoiden ylitykset on Hervannassa tehty toisella tavalla kuin nykyään tehtäisiin.

Seurakuntakeskuksen akustoiva alakatto on irrotettu. Säleiden sisään uusitaan eristeet niiltä osin, kuin alakattoa on määritelty irrotettavaksi. Rippukoulusalin ruskeat laatat on irrotettu ehjänä ja ne hyödynnetään uudessa lattiassa.

– Samoja materiaaleja käytetään niin paljon kuin mahdollista.

Jaakkola lisää, että Raili ja Reima Pietilän suunnitteleman kohteen tarkoin valituista materiaaleista iso osa on varta vasten kiinteistöön teetettyjä.

– Alkuperäisten materiaalien säilyttäminen on tärkeää ensisijaisesti arkkitehtonisista syistä, vaikka tietysti myös ekologisuus ja vastuullisuus laajemminkin ovat seurakunnalle tärkeitä arvoja ja perusteena säilyttävään korjaustapaan.

Kirkko on valmistunut vuonna 1979. Paajoen mukaan tämän ikäisistä rakennuksista löytyy lähes aina asbestia. Sitä ei ole niin paljon, että koko työmaata olisi tarvinnut tehdä asbestipurkuna, joten se puretaan pois osastoittain.

Huomiota työturvallisuuteen

Työmaalla näkyy nyt monenlaisia kaiteita ja myös reikien suojalevyjä lattiassa. Ne liittyvät työturvallisuuteen, johon kiinnitetään nykypäivänä paljon huomiota.

– Minimoimme kaikki vaaratekijät: putoamissuojaus on sataprosenttinen, jokainen työntekijä perehdytetään. Isoimmista työvaiheista tehdään omat turvallisuussuunnitelmat.

Työmaalla kuulee muitakin kieliä kuin suomea. Paajoen mukaan jokaisessa työryhmässä tulee olla vähintään yksi alan teknistä suomenkieltä osaava.

Kirvesmiehet Petteri Systä ja Mikko Systä keskustelevat rakennusliike J. Malmin vastaava työnjohtaja Tapio Paajoen kanssa töiden edistymisestä.

Kirkon ja vapaa-aikakeskuksen kunnostus tapahtuu yhteisenä rakennushankkeena. Pääsuunnittelija on sama, muut suunnittelijat erikseen. Työmaalla on myös yhteiset työmaajärjestelyt ja hallinto. Projektia hallinnoi Tampereen Tilapalvelut.

– Rakennusten erilaiset tarpeet on otettu huomioon suunnitteluvaiheessa, kertoo hankepäällikkö Satu Lahdensivu Tilapalveluista.

Tapio Paajoki ja Satu Lahdensivu kävelevät piikatulla lattialla.

Remontin yhteydessä kirkkorakennuksen sisätiloja nykyaikaistetaan ja kirkkosalin käyttöä monipuolistetaan. Uudistuksia tehdään myös nuorten tiloihin sekä keittiöihin, joissa jatkossa valmistetaan kirkolle muuttavan hävikkiruokaravintola Kierron lounaat.

Esteettömyys paranee, kun seurakuntakeskukseen tulee kaksi hissiä ja nykymääräykset täyttävät esteettömät wc-tilat. Lisäksi valaistusta sekä kiinteistön opasteita lisätään ja parannetaan.

Hervantaan aiotaan keskittää Eteläisen seurakunnan kasvatus- ja toimistotöitä. Myös ulosvuokrattavat huoneistot kuuluvat suunnitelmaan.

Omiakin hankintoja

Hankkeen toteutusvaiheen kokonaiskustannus on seurakuntayhtymälle noin 8,1 miljoonaa euroa. Summassa ovat mukana lisä- ja muutostöiden varaus sekä seurakunnan omat hankinnat, kuten kirkonpenkkien kunnostus.

Materiaalien purkupaikat on merkitty muistiin.

Jaakkola kertoo, että penkkien, alttarikalusteen ja -kaiteen, kiintokalusteiden, sisäovien, siirtoseinien ja sähköpielien puuosa- ja maalauskorjauksen suorittaa Rakennus Valonen pääosin verstaallaan Eurajoella.

– Seurakuntayhtymä on vuokrannut kunnostettavan irtaimiston säilytystä varten varastotilan Nokian Nansotalosta, ja myös siellä on mahdollisuus tehdä kunnostustöitä.  Siirtoseinät sekä osan ovista ja kiintokalusteista he kunnostavat paikan päällä kirkossa.

Seurakuntien omiin hankintoihin kuuluvat muun muassa kalusteiden verhoilut, alkuperäisten säilytettävien valaisimien kunnostus, äänieristetty tilaelementti neuvotteluja varten kirkkosalin takaosaan, autojen lämmitys- ja latauslaitteet, sähköinen ulkoilmoitustaulu, jäteastiat, urkujen suojaus ja huolto sekä uudet soittimet.

Rakennustöiden on määrä valmistua ensi vuoden elokuun loppuun mennessä. Kirkko avautuu yleisölle suunnitelman mukaan marraskuun lopussa vietettävänä 1. adventtina 2025.

Vapaa-aikakeskuksen tilat voidaan ottaa käyttöön keväällä 2026. Osa rakennuskokonaisuuden sähköstä tulee silloin aurinkopaneeleista.

Teksti: Asta Kettunen

Kuvat: Hannu Jukola

Palaa otsikoihin