Joskus kahden eri tavalla uskovan ihmisen on helpompi ymmärtää toisiaan kuin uskovan ja uskonnottoman. Ensimmäinen askel ymmärrykseen on se, että avautuu kuuntelemaan toisen tarinaa.

Reformaation merkkivuoden kunniaksi pannun Armo-oluen julkistaminen sai aikaan yhteydenottojen vyöryn Nokian Panimolle.

”Haluatko parantaa maailmaa?” Kysymyksen esittää hymyn kera Kirkon Ulkomaanavun feissari eli varainhankkija Arttu Rintanen.

– Kirkkosalissa tilanneherkkyys on hyvästä ja äänen käytön arvioiminen tärkeää, toteaa Finlaysonin kirkon suntio Jarmo Malkamäki.

Palkittu teatteriohjaaja Arto Myllärinen on kirkkodraaman uranuurtajia Suomessa. Hän haluaa tuoda esiin syvimpiä kysymyksiä, joihin ihminen sisimmässään kaipaa vastausta.

Riikka Koivistolle kuolema on niin tuttu kuin elävälle ihmiselle voi olla. Kuoleman lähelle asettuminen on vienyt pois sen pelon, mutta myös kasvattanut elämän nälkää.

2000-luvun alussa perustettu ympäristöjärjestö A Rocha Suomi toimii kirkollisena ja yhteiskunnallisena arvo- ja asennevaikuttajana.

Ida Elina on noussut viime vuosina yhdeksi Suomen kiinnostavimmista taiteilijoista. Myös kiertueilla ympäri maailmaa yleisö ihmettelee, kuka on tämä muusikko, joka soittaa poppia oudolla perinnesoittimella ja erikoisella tekniikalla.

Sarita Paavola ottaa käteensä vesiväripensselin. Ensin taululle muodostuu talon hahmotelma, sitten alkaa näkyä Maria, jonka mekko saa sinistä väriä. Tarina etenee...

Paareilla kannettava enkeli kurkistaa siteen alta Haavoittunut enkeli -maalauksessa. Ohjaaja Jean Michel Roux´ta maalaus kiehtoi niin paljon, että se osaltaan synnytti halun kuvata suomalaisuutta.

Hanna-työ kokoaa naiset ympäri maailman rukoilemaan toistensa puolesta. Kalevan kirkolle on reilun vuoden ajan kokoontunut sekä naisia että pari miestä.

Liikuttava rukous -vihko (Hanna Paavilainen, Juha Luodeslampi, Milla von Konow, Kirjapaja 2014) määrittelee rukouksen sydämen puheeksi Jumalalle.

Martti Lutherin sanoittamat virret on nyt julkaistu ensimmäistä kertaa suomenkielisenä laitoksena. Teos sisältää 48 virttä nuottisovituksineen.

– Teos on historiallisesti merkittävä Suomessa, koska vihdoin kaikki Lutherin virret ovat suomeksi samoissa kansissa. Reformaation juhlavuosi antaa työhön aivan erityisen leiman, pohtii Tampereen Eteläisen seurakunnan johtava kanttori Martti Syrjäniemi, joka vastaa virsien sovituksista ja nuotinnoksista. 

Sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan keskiviikkona 1. maaliskuuta. Uuden lain voimaantulo on saanut keskustelun avioliitosta viriämään kirkossa.

Kansanmusiikki- ja tanssiteos Suomalainen Messu on puettu uuteen kuosiin maamme satavuotisjuhlan kunniaksi. Ensiesitys on Tampere-talossa 25. maaliskuuta.

Kanttori on yleensä salajuoppo, pappi tuomitseva ja/ tai tekopyhä. Näin kirkon työntekijät monesti kuvataan draamakäsikirjoituksissa, kertoo käsikirjoittaja, pastori Veli-Pekka Hänninen.

Tampereen pyhiinvaellusreitistö laajenee kevään aikana. Huhtikuun alussa valmiina on kymmenen uutta reittiä ympäri kaupunkia.

EM-kisoihin valmistautuva Pasi Sipiläinen ”katsoo perään” M-Huoltamon tiloissa Vehmaisissa iltaisin häärääviä moottoripajalaisia.

Mieskuoro Pirkanmiehet harjoittelee 70-vuotisjuhlakonserttiinsa, joka pidetään lauantaina 4. maaliskuuta kello 18 Tampere talon pienessä salissa. Mukana ovat myös Pirkanpoikien tenorit ja bassot.

Peltolammin seurakuntakeskuksen sali on muuntunut vuodenvaihteessa hienoksi kirkkotilaksi luovien iltapäiväkerholaisten ansiosta. Seiniä koristaa parikymmentä upeaa akryylimaalausta, joiden aiheet pienet taiteilijat valitsivat itse raamatunkertomusten pohjalta.

Piispa Kaarlo Kalliala puhuu vanhojen ihmisten puolesta. Kun julkiset palvelut eivät millään riitä, tarvitaan välittämisen vallankumousta. Se on jo alkanut.

Ylipaino, syömishäiriöt ja ruokariippuvuus ovat lisääntyneet viime vuosina.

Tampereen Teatterin Katoava maa -näytelmässä pariskunta tekee tiliä yhteisestä elämästä, jota ravisuttaa muistisairaus. Muistot tulevat takaisin – vain kadotakseen taas unohduksen valtamereen.

Keskenään erilaisten leirikeskusten tarve jatkossa on ilmeinen, todetaan Tampereen seurakuntien kiinteistöstrategiassa. Samalla otetaan esiin yhteistyön ja kumppanuuden lisääminen sekä uusien käyttömahdollisuuksien etsiminen.

Messukylän seurakunnan luottamushenkilö ja Kaukapartion tiedottaja Riitta Niemistö toivoo, että alueen asukkaat pääsisivät vaikuttamaan kiinteistömuutoksiin.

Vuoden alusta lähtien seurakuntien hautaustoimi ei ota Tampereellakaan vastaan arkkuja eikä uurnia, joissa on käytetty keinomateriaaleja.

Susanna Halme todistaa omalla esimerkillään, että myös näkövammaiset pystyvät elämään itsenäistä elämää. Energinen nuori nainen opiskelee, urheilee, vaikuttaa järjestössä ja tekee vapaaehtoistyötä – rajoitteestaan huolimatta.

Suomi voi olla tulevaisuudessa monikulttuurinen maa, jossa eri uskontoja ja katsomuksia edustavat ihmiset elävät sovussa keskenään. Suvaitsevaisuuden lisääntyminen vaatii kuitenkin aikaa, tietoa ja ihmisten avointa kohtaamista.

– Ihmisten kohtaaminen on ollut antoisinta vapaaehtoistyössä. Olen itse saanut kolme uutta ystävää, ja toivon, että olen voinut tukea nuorta perhettä rakentamaan tulevaisuuttaan Suomessa, miettii Anne Mäki-Rahkola, joka toimii Tampereen seurakuntien vapaaehtoistyöntekijänä maahanmuuttajatyössä.