Silta arkisto 2017
Ruumisarkkujen pohjasuojana käytetään maissitärkkelystä
Vuoden alusta lähtien seurakuntien hautaustoimi ei ota Tampereellakaan vastaan arkkuja eikä uurnia, joissa on käytetty keinomateriaaleja.
Suomen suurimman ruumisarkkujen valmistajan, SHT-Tukun toimitusjohtaja Pekka Kivimaa kertoo, että yrityksen käyttämä pohjamateriaali on Bioskan valmistamaa biohajoavaa kalvoa, joka on valmistettu maissitärkkelyksestä.
– Myös polyeteeniä saisi olla, mutta me emme käytä sitä.
Kivimaan mukaan yhteiset laatuvaatimukset, jotka ovat luonteeltaan suosituksia, on otettu hyvin vastaan.
– Uskoisin, että kaikki arkkuvalmistajat ja maahantuojat ottavat ne käyttöön, sillä ei ole mitään järkeä tehdä muuta.
Hän huomauttaa, että monilla seurakunnilla on myös omat ympäristösäännöksensä.
Arkun voi valmistaa itsekin. Kivimaan mielestä on vaikea sanoa, onko tämä nouseva vai laskeva trendi: kun jollain paikkakunnalla järjestetään aiheesta kursseja, tekijöitä tulee vähäksi aikaa.
– Kokonaismäärä on kuitenkin tosi pieni, ja on vaikea sanoa, mitä materiaalisuositukset vaikuttavat tähän. Maissikuitumuovia saa toki ostaa yksityishenkilönäkin.
Harva myöskään tilaa arkkua netin kautta:
– Kun läheinen kuolee, usein juuri palvelu on tärkeä. Tuossa tilanteessa moni ei oikein tiedä, kuinka toimia.
Suomalaista suositaan
Suurin osa Suomessa käytetyistä arkuista on kotimaisia. Suomen Hautaustoimistojen Liiton tuore toiminnanjohtaja Ilkka Ollonen arvioi, että jopa 90 prosenttia valmistetaan Suomessa.
Edullisia arkkuja tulee maahan Virosta. Kivimaa ymmärtää myös heitä, joilla on rahasta todella tiukkaa, tai jotka muusta syystä eivät halua arkun maksavan paljon.
– Tämä on jokaisen oma päätös. Me toivomme tietysti, että ihmiset valitsevat jatkossakin kotimaista.
Punkalaitumella toimiva SHT-Tukku valmistaa itse myymänsä tuotteet. Pieni määrä rungoista kootaan Virossa suomalaisesta puusta.
– Meille on tärkeää, että tuotteemme ovat avainlipputuotteita.
Myös ekologisuus ja käsityö ovat yritykselle tärkeitä arvoja.
Muita valmistajia ovat Mansikkamäki Hyvinkäällä, North Ark Hämeenlinnassa, Suomen Ekoarkku (ekohautaus.fi), Mettäsen arkkutehdas Punkalaitumella, Ekologinen hautauspalvelu Horisontti Savonlinnassa sekä Marko Painilainen Kangasalla.
Pinkki arkku?
Kivimaan mukaan vainajalle on mahdollista hankkia pienellä lisähinnalla vaikka vaaleanpunainen arkku.
– Jonkin verran tulee hautaustoimistojen kautta erityistoiveita juuri väreistä.
Pääosa arkuista valmistetaan suomalaisesta männystä, joka tulee valmistajan lähiseudulta. Lisäksi käytetään esimerkiksi koivua, tammea, tervaleppää ja seetriä.
– Suomessa on perinteisesti suosittu verhoiltuja arkkuja, mutta vähän vajaa puolet on puupintaisia. Silloin ne on yleensä vahattu, petsattu tai lakattu, Kivimaa kertoo.
Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Jussi Laitinen
Tietoa:
- Suomessa kuolee vuosittain noin 50 000 ihmistä.
- Tampereella luku on viime vuosina ollut noin 1850.
- Vuonna 2015 Tampereelle haudattiin 1722 vainajaa,
joista tuhkattuja oli neljä viidesosaa.
- Tampereen seurakuntien jäseniä vuonna 2016 kuolleista oli noin 1450.
Sillan juttu arkkumääräyksistä näköislehden sivulla 5
Tuhkaamisesta tammikuun 2016
lehdessä sivulla 4
STH-Tukku MTV3:n Suomi100 -sarjassa