Joulun odotus tuntuu alkavan vuosi vuodelta varhemmin. Pitkin syksyä kotiin tipahtelee lelukuvastoja, joita monessa perheessä selataan tarkkaan. Miten joulupukki tai pakettiröykkiöt liittyvät Vapahtajan syntymään, kirkkovuoden suureen juhlaan? Miksi ylipäätään annamme jouluna lahjoja?

Kirkollisessa elämässä vuosi vaihtuu kuukauden kalenterivuotta varhemmin, jo marras-joulukuun taitteessa. Vanhan kirkkovuoden loppusuora ja uuden alku herättävät kysymyksiä, hämmennystäkin.

Riehakas halloween-juhlinta on voimistunut myös Suomessa. Samaan aikaan loka-marraskuun taitteessa vahvana elää kristillinen pyhäinpäivän perinne.

Kirkkovuoden vaiheita ja aiheita alettiin jo varhain ilmaista värein.

Kirkastussunnuntain tai helatorstain sisältö ei pelkän nimen perusteella välttämättä heti avaudu, mutta luomakunnan sunnuntain ja perheen sunnuntain aihe on helposti pääteltävissä.

Kesäkauden neljä tärkeää kirkollista juhlaa ovat Pyhän Kolminaisuuden päivä, Johannes Kastajan syntymäpäivä eli juhannuspäivä, apostolien päivä ja kirkastussunnuntai.

Ylösnousemuksen ilo on mukana kirkon jumalanpalveluselämässä, ja se saa näkyä, kuulua ja tuntua seurakuntalaisen arjessa.

Kirkkovuosi on metkaa matematiikkaa, sillä pääsiäisestä on taas 40 päivää helatorstaihin, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Pääsiäisaika kestää 50 päivää, helluntaihin asti.

Adventista alkava ja tuomiosunnuntaihin päättyvä kirkkovuosi käy läpi kristinuskon keskeiset tapahtumat.

Juhlakalenteri on syntynyt pala palalta vuosisatojen aikana. Kristillisiä juhlia ei alettu viettää seuraamalla Jeesuksen elämää aikajärjestyksessä niin, että ensin oli Vapahtajan syntymäpäivä joulu.