Enkeli taivaan saattaa ja suojelee

Usein enkeleitä lentelee myös mainoksissa, elokuvissa, koriste-esineissä ja muissa kaupallisissa tuotteissa. Maallistuneessa kulttuurissa valtavirtaistunut enkelikiinnostus kertoo omaa kieltään ihmisten hengellisestä etsinnästä.

Enkeli taivaan tulee lähelle jouluvirressä, mutta Jumalan sanansaattajia ja lähettiläitä esiintyy kymmenissä muissakin virsissä. Joskus heihin viitataan kiertoilmaisulla, esimerkiksi jouluevankeliumissa puhutaan taivaallisesta sotajoukosta ja pääsiäiskertomuksissa miehet sädehtivät valkeissa vaatteissaan.

Luterilaisessa kirkossa mikkelinpäivä on vuoden ainoa enkelijuhla.

Hyviksiä ja pahiksia

Kristillinen kirkko on alusta asti uskonut, että näkyvän maailman ohella on näkymätön todellisuus. Senkin Jumala on luonut, ja siihen kuuluvat erilaiset henkivallat.

Jumalalle uskollisten enkelien lisäksi on langenneita enkeleitä, pahoja henkiä, riivaajia, Luciferin eli Saatanan kaltaisia eksyttäjiä, jotka haluavat vain ihmisten ikuista eroa Jumalasta.

Raamatun perusteella kirkko opettaa, että hyvät enkelit ovat Jumalan palvelijoita, Hänen tahtonsa ilmoittajia ja toteuttajia.

Useimmiten Raamatun teksteissä enkeleistä kerrotaan sanansaattajina. Esimerkiksi ylienkeli Gabriel ilmoittaa Marialle, kuinka tästä tulee Jeesuksen äiti. Enkelit ovat tukena Jeesuksen elämän raskaissa hetkissä, ja kun Jeesus on noussut kuolleista, tyhjää hautaa ihmettelevien naisten luo ilmestyy enkeleitä.

Raamattu on hyvin selväsanainen enkeleiden tuomista viesteistä. Jos jokin ilmoitus on ristiriidassa Jeesusta koskevan ilosanoman ja Raamatun kirjoitusten kanssa, se ei ole kristinopin mukaista, vaan on hylättävä vääränä.

Ylienkeli Mikael mainitaan Raamatussa kolmesti: Vanhassa testamentissa Danielin kirjassa, Uudessa testamentissa Juudaksen kirjeessä ja Ilmestyskirjassa. Hänet muistetaan suurena, suojelevana enkeliruhtinaana ja soturina, joka Ilmestyskirjassa johtaa enkelit taisteluun Saatanaa ja muita langenneita enkeleitä vastaan.

”Tuo suuri lohikäärme, tuo muinaisaikojen käärme, jota kutsutaan Paholaiseksi ja Saatanaksi, tuo koko ihmiskunnan eksyttäjä, syöstiin maan päälle, ja samoin syöstiin alas sen enkelit.” (Ilm. 12:7)

Ehkä juuri suojelijan roolistaan johtuen Mikael on katolisessa kirkossa poliisien, palomiesten, ensihoitajien ja sotilaiden suojeluspyhimys.

”Kuka on Jumalan kaltainen”

Kirkkovuoden syksyinen juhlapyhä, mikkelinpäivä, on omistettu ylienkeli Mikaelille ja muille enkeleille. Jo 400-luvulla juhlaa vietettiin 29. syyskuuta. Jos tuolloin on arkipäivä, enkelien nimikkopyhä siirtyy seuraavaan sunnuntaihin. Tänä vuonna mikkelinpäivä on 4. lokakuuta.

Suomalaisen nimipäiväkalenterin mukaan omaa nimeään juhlivat entiseen tapaan 29. syyskuuta Mikael ja siitä johdetut Mikko, Mika, Miika, Miikka, Miko, Miska sekä naisista Mikaela.

Mikael on hepreankielinen nimi, joka merkitsee ’kuka on Jumalan kaltainen’. Se on yksi maailman suosituimpia kristillisiä miehennimiä. Suomessa Mikaelille on omistettu myös kymmenen keskiaikaista kirkkoa.

Kristillisessä perinteessä Mikaelin lisäksi Rafael ja Gabriel ovat isossa kirjassa nimeltä mainittuja arkkienkeleitä, nykyisen raamatunkäännöksen mukaan ylienkeleitä.

Naisia, vauvoja ja sotureita

Kirkkotaiteessa enkeleistä on luotu monenlaisia kuvia, usein naisia tai naismaisia siivekkäitä ihmishahmoja. Erilaisia enkeleitä esiintyy paljon myös populaarikulttuurissa, postikorteissa ja lastenkirjoissa.

Lastenkamarien Suojelusenkeli-taulussa valkea, naispuolinen enkeli varjelee lapsia korpitiellä. Raamatussa verrataan Jumalan suojassa olemista siipien suojassa oloon, joten jo tämän perusteella suojelusenkeleille on helppo kuvitella siivet.

Mielikuvat vaaleahiuksista naisista tai pienistä, pulskista vauvoista eivät aivan seuraile Raamatun kuvausta enkeleistä. Vaikka Ylösnousseen haudalla ilmestyneitä enkeleitä luonnehditaan valkoisiin pukeutuneiksi nuorukaisiksi, Jeesuksen omasta opetuksesta käy ilmi, että enkelit ovat taivaallista sotajoukkoa.

Vanhassa testamentissa kerrotaan Jumalan edessä Jumalaa palvovista enkeleistä, serafeista: ”Herran yläpuolella seisoivat serafit, joilla oli kuusi siipeä kullakin: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella verhosivat ruumiinsa ja kahdella lensivät.”

Söpöjen kiiltokuvatyyppien sijaan enkelit ovat pikemmin kauhistuttavia olentoja, joita tapaamaan ihmistä ei ole luotu. Siksi ihmisten ja enkelien kohtaamiset eivät kuulu tavalliseen arkeen.

Suojaa lapselle ja aikuiselle

Jokaisella on kuitenkin oma suojelusenkelinsä, näin kirkko opettaa. Mikkelinpäivän toinen tärkeä aihe on lapsi. Enkelien sunnuntaina seurakunnissa kutsutaankin lapsiperheitä kirkkoon, ja perhemessussa kaikkia yhteiseen ehtoollispöytään.

Pyhäpäivän evankeliumiteksti painottaa, kuinka lapsi on Jumalan silmäterä, taivasten valtakunnan arvokkain kansalainen, aikuiselle esikuvaksi asetettu.

Kun Jeesus korostaa lapsen arvoa, hän muistuttaa kuulijoilleen, että lasten enkelit saavat joka päivä katsella taivaallisen Isän kasvoja. Raamatussa enkelit suojelevat ihmisiä, he esimerkiksi pelastavat Jumalalle uskolliset kolme miestä suuren sulatusuunin kuumuudesta tai Uudessa testamentissa apostoli Pietarin vankeudesta.

Enkelit eivät tuo turvaa vain lapsille, vaan ovat vahvoja hyvän symboleita myös aikuisille. Ne viestivät, kuinka Jumala on lähellä, varjelee, lohduttaa ja antaa voimia. Samaa sanomaa myös Suojeluenkeli-taulu tukee. Moni on elämässään kokenut enkelin siiven kosketuksen Jumalan läsnäolon merkkinä.

Katekismuksessa Luther kehottaa rukoilemaan iltaisin: ”Pyhä enkelisi olkoon minun kanssani, ettei paha vihollinen saisi minussa mitään valtaa. Aamen.” Luther lisää vielä: "Sitten nopeasti ja iloisin mielin levolle.”

Kuvat: Janne Ruotsalainen, Asta Kettunen

Ihmiset enkeleinä

Pastori Reijo Ylimys kirjoittaa (Pyhän vuoden pyhät, Johnny Kniga 2003) enkelien ja ihmisten rooleista näin: ”Uskomme mukaan Jumalalla on siivekkäitä sanansaattajia, enkeleitä. Heidän lisäkseen Jumalalla on siivettömiä sanansaattajia. Me ihmiset olemme niitä silloin, kun me suostumme toteuttamaan Jumalan ihmiselle antamaa kutsumusta. Olemaan ihminen toinen toiselle.”

Enkeleille puhumisen sijaan kristityn kuuluisi ensisijaisesti rukoilla aina Jumalaa ja pyytää Häneltä suojelusta. Jumala lähettää enkelinsä oman tahtonsa mukaan avuksemme.

Tuskin kuitenkaan on haitaksi pyytää ortodoksisen rukouskirjan sanoja seuraten: ”Oi pyhä Jumalan enkeli, kurjan sieluni ja ruumiini vartija ja suojelija, anna minulle anteeksi kaikki, millä olen pahoittanut sinua kaikkina elämäni päivinä ja millä olen syntiä tehnyt viime yönä. Varjele minua tänään. Suojele minua kaikista pahan hengen hyökkäyksistä, etten millään synnillä vihastuttaisi Jumalaa."

Sadonkorjuun päätös

Vuodenkierrossa mikkelinpäivän tienoilla päivä ja yö ovat lähes yhtä pitkiä. Kansanperinteessä ajankohtaan on liittynyt monia tapoja, vanhan sananparren mukaan ”Mikkeli riihen lukitsee” ja ”Mikkeliltä ämmät pirttiin, nauriit kuoppaan ja naatit päälle.”.

Entisaikaan sadonkorjuun päättymisen aikaan palvelusväki sai ylimääräisen vapaan viikon. Jos mikkelinpäivänä oli kylmää, se ennusti varhaista kevättä.

Enkelien tehtäviä Raamatussa:

Ilm. 12: Mikael ja hänen enkelijoukkonsa voittavat taistelun lohikäärmeen hahmossa esiintynyttä Saatanaa vastaan

Luuk. 2: Jouluyönä paimenille ilmestyy enkeli tuomaan ilosanomaa

Ap.t. 12:Pietari vapautuu vankeudesta enkelin avustamana

Matt. 18: Ihmisistä heikoimpien, lasten, enkelit saavat koko ajan katsella Jumalan kasvoja

Ilm. 5: Taivaassa enkelit ylistävät kovaan ääneen Jumalaa ja Jeesusta