Silta arkisto 2017

3.5.2017 13.51

Seurakuntien mailta löytyy hyviä kohteita luontoretkeilyyn

Alasjärven takana sijaitseva metsäalue Niihamassa on yksi Tampereen seurakuntien omistamista, Metso-kartoitetuista alueista.

Alueelle pääsee, kun kääntyy siirtolapuutarhalle menevälle tielle, kulkee Luhtaantietä Alasjärventien risteyksen ja koirakoulutuskentän ohi sekä poikkeaa vasemmalle lähtevälle polulle.

Ympärillä on laajalti muutakin retkeilyyn sopivaa aluetta.

luontoretki_12
Niihaman metsissä retkeilijä rauhoittuu, kunhan varoo juuria.

Seurakunnat esitti tammikuussa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaan METSOon alueita yhteensä noin 19,6 hehtaaria. Niistä reilut 7 hehtaaria sijaitsee Kauppi-Niihaman alueella.

Lehdosta on löytynyt vanhoihin metsiin kuuluvaa ruoste- ja pihkakääpää. Siellä kasvaa alueellisesti uhanalaista raidankeuhkojäkälää ja kantakaupungin ainoa esiintymä lehtoneidonvaippaa.

METSOon esitettäviä alueita tarkastellaan vielä kevään ja kesän aikana Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen kanssa, minkä jälkeen hakemus etenee Pirkanmaan ELY-keskukseen. Kauppi-Niihaman alueen suojelussa seurakunnat on viritellyt yhteistyötä Tampereen kaupungin kanssa.

Maisema huhtikuisesta lehtometsästä, josta puiden ja kallion takaa näkyy järvi ja sen takana oleva metsä.
Alasjärven rannasta 7,8 hehtaaria Lahnakallion ympärillä on jo luonnonsuojelulain perusteella suojeltua lehtoaluetta, josta osa sijaitsee seurakuntien mailla.

Muitakin retkipaikkoja löytyy

Ilkon kurssikeskuksen jääkautinen harjumaisema sijaitsee Kangasalla Pitkäjärven rannalla 12 kilometriä Tampereelta itään.

Alueelta on tietoja liito-oravista jo liki 20 vuoden ajalta. Metsä on liito-oravan kannalta ihanteellista.

luontoretki_36_Ilkko
Ilkon rinteet ovat jyrkät ja jylhät. Niiltä löytyvät vanhat, kiviset portaat ja pala muuria. Kalliolta on noin 40 metrin pudotus järveen.

Ilkontien pohjoispuoliset liito-oravareviirit on merkitty asemakaavassa suojaviheralueeksi ja osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiksi luo-merkinnällä.

Pitkäjärveen laskeva rinne säilyy metsäalueena. Jyrkänne on osoitettu valtakunnallisesti geologisesti arvokkaaksi kallioalueeksi. Jyrkänne ja siihen liittyvät alueet Ilkontien eteläpuolella on osoitettu suojaviheralueeksi. Pitkäjärven itäpäässä taas on arvokas lehtoalue.

Seurakunnilla on suojeluun esitettävien alueiden lisäksi myös muita retkeilyyn sopivia paikkoja esimerkiksi Teiskossa. Ei sovi unohtaa leirikeskusten alueita, kuten Julkujärven maastoa Ylöjärvellä.

Metsässä kirkkoni olla saa

Virkistäytymässä ja rauhoittumassa on mahdollista käydä vaikka Teiskon metsäkirkossa, joka sekin sijaitsee seurakuntien mailla. Sinne pääsee polkua pitkin osoitteesta Petääjärventie 190.

Atalassa metsäkirkkoa on pidetty Halimasjärven rannassa. Järven ympäristössä sijaitsee kaksi toisiinsa liittyvää Tampereen kaupungin luonnonsuojelualuetta.

Seurakunnat omistaa myös osan Luodonsaaresta Pyhäjärvessä Sotkanvirran eteläpuolella Nokialla. 88 hehtaarin laajuinen saari on suojeltu luonnonsuojelulailla. Sen rantoja kiertää noin 3,5 kilometrin luontopolku sekä lyhempi oikaisureitti.

Osa laidunniityistä on metsitetty tai kasvanut umpeen, mutta jäljellä olevia on hoidettu niittämällä tai lampaiden avulla. Kesällä kasvillisuus kukoistaa ja perhoset lentelevät. Saaren eteläpuolella on reheviä rantalehtoja, joilla kasvaa rauhoitettua kynäjalavaa. Tunnetuin Luoto on lehmuksistaan.

Noin 170 hehtaaria alueita

Tampereella on 16 METSO-suojelualuetta, joista on luonnonsuojelulailla perustettu

yksityismaiden luonnonsuojelualueet. Näiden alueiden yhteispinta-ala on 169,4 hehtaaria, kertoo ylitarkastaja Kaj Koivisto Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

Valtioneuvoston asettama metsäneuvosto luovutti maaliskuussa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle vetoomuksen METSO-ohjelman rahoituksen puolesta.

– Pirkanmaalla tilanne on sama kuin valtakunnallisesti, kohteiden priorisointiin täytyy kiinnittää huomiota. Rahat on käytettävä tehokkaasti eli mahdollistettava parhaiden kohteiden suojelu, Koivisto luonnehtii.

Hän pitää kuitenkin hienona asiana sitä, että seurakunnat ovat mukana METSO-ohjelmassa, jossa

Pirkanmaalla on alueita kaikkiaan hieman yli 2 600 hehtaaria.

Metso-ohjelma jatkuu ainakin vuoteen 2025 asti. Koko maassa sen rahoituksella oli viime vuoden loppuun mennessä perustettu uusia suojelualueita yksityisten maanomistajien, kuntien, seurakuntien ja yhtiöiden maille sekä hankittu alueita valtiolle luonnonsuojeluun 48 153 hehtaaria.

Valtioneuvoston METSO-periaatepäätöksen mukaisesti vuonna 2015 siirrettiin lisäksi 13 000 hehtaaria Metsähallituksen entisiä talousmetsiä luonnonsuojeluun.

Ohjelman 96 000 hehtaarin suojelutavoitteesta on toteutettu 64 prosenttia.

 

luontoretki_26 liito-oravan pesä
Liito-orava päättää jatkaa uniaan ja olla poistumatta kolostaan.

Tampereen seurakunnilta METSO-ohjelmaan ovat ehdolla:

- Kauppi-Niihaman alueella 7,4 hehtaaria ruoho-, heinä- ja lehtokorpea.

- Aitolahti-Kiikkisessä 5,3 ha: lehtoa, vanhaa sekametsää ja kuusikkoa, joissa viihtyy liito-orava

- Julkujärvellä 3,3 ha: vanhoille metsille tyypillisiä lajeja, kuten pientä kämmekkää ja yövilkkaa

- Särkijärvellä 4,4 ha: kuusivaltaista lehtoa, järeitä lehtipuita ja kilpikaarnaisia aihkimäntyjä

- Teiskon Asuntilassa 2,5 ha: lehto, pienveden lähimetsä, ruohokorpea ja runsaslahopuustoista kangasmetsää

- Suojeltaviksi ehdotetaan Metsähoitoyhdistysten metsäsuunnitelman ja METSO-kartoituksen perusteella yhtenäisiä kokonaisuuksia noin 6  prosenttia seurakuntayhtymän talousmetsien pinta-alasta.  

Tekstit: Asta Kettunen
Kuvat: Rami Marjamäki

Lisää tietoa ja kuvia retkeilyaiheesta toukokuun Sillan näköislehdessä sivuilla A 12–13

Tietoa METSO-ohjelmasta


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi