Silta arkisto 2017

5.4.2017 10.47

Lutherin virret julkaistiin ensi kertaa yksissä kansissa

Martti Lutherin sanoittamat virret on nyt julkaistu ensimmäistä kertaa suomenkielisenä laitoksena. Teos sisältää 48 virttä nuottisovituksineen.

– Teos on historiallisesti merkittävä Suomessa, koska vihdoin kaikki Lutherin virret ovat suomeksi samoissa kansissa. Reformaation juhlavuosi antaa työhön aivan erityisen leiman, pohtii Tampereen Eteläisen seurakunnan johtava kanttori Martti Syrjäniemi, joka vastaa virsien sovituksista ja nuotinnoksista. 

Martti Syrjäniemi Lurherina
Eteläisen seurakunnan johtava kanttori Martti Syrjäniemi eläytyi Lutherin virsiin ja sai niistä näkemyksiä myös työhönsä. – Lutherin virsien syvällinen teologia on koskettanut ihmisiä niin vuosisatoja sitten kuin tänäänkin, toteaa Syrjäniemi.Kuva Hannu Jukola
Hankkeen pani alulle tietokirjailija, Raahen seurakunnan kappalainen Pekka Tuomikoski. Hän ryhtyi mielenkiinnosta selvittämään, mitkä Lutherin virsistä on jo suomennettu, ja mitä saksankielisiä Lutherin virsiä ne vastaavat. 

Lutherin virret -teoksessa on mukana useita virsiä, joita ei ole aiemmin suomennettu. Jokaisesta virrestä on koottu kirjaan myös historiallista taustatietoa. Teoksen hymnologisena asiantuntijana toimi dosentti Seppo Suokunnas. Uusista suomennoksista vastaa rovasti Pekka Kinnunen. 

Syrjäniemi ja Tuomikoski syttyivät tosissaan hankkeelle, joka kesti kaikkiaan kolmisen vuotta. 

– Jos minua pyydetään mukaan tekemiseen, jossa haaste ja intohimo kohtaavat, minua ei pysäytä mikään, oli sitten kyseessä omakotitalon rakentaminen, maraton tai Lutherin virret. Minulle sävelmien tekeminen ja sovittaminen on aina ollut kivaa ja helppoa, kertoo Syrjäniemi. 

Työ tuki samalla loistavasti Syrjäniemen omaa kanttori-identiteettiä.

– Siitä sai myös viljalti näkemyksiä musiikin syvälliseen teologiaan, jonka ytimessä Luther aikanaan oli.  

Virret elävät   

Tuomikoskea viehättää teoksen kokonaisuus.

– Luther hyödynsi vanhaa virsimateriaalia, loi omia virsiä ja hengellisiä lauluja eri käyttötarkoituksiin. Kiinnostavaa on myös se, miten nämä virret ovat Suomessakin eläneet omaa elämäänsä, pohtii Tuomikoski, joka kiittää Syrjäniemeä hienoista sovituksista.

 Syrjäniemen mukaan kiinnostavinta oli päästä sävelmän ja tekstin ytimeen sekä muodostaa niistä sovituksen kautta ​yksi kokonaisuus.

– Kun tarkasteli originaaleja sävelmiä mitä ihmeellisimmistä nuoteista, ei voi kuin hämmästellä miten seurakuntalaiset ovat aikaisempina vuosisatoina laulaneet. Sävelkulut olivat paikka paikoin todella erikoisia ja sävelmien laulukorkeus pilviä hipova. Jouduin lähes järjestelmällisesti laskemaan sävellajeja, jotta ne olisivat laulavaa seurakuntaa palvelevia täällä Suomessa.

 Syrjäniemi sai välillä tehdä todellista salapoliisityötä.

– Notaatiot, joista kirjoitin nuotit painoasuun, olivat paikoin haaleita, ryppyisiä kopioiden kopioita. Niistä sai osin vain arvailla, mihin kunkin kohdan melodiakaari on menossa. 

Syrjäniemen mukaan Lutherin virsissä ja niiden teemoissa liikutaan syvissä vesissä.

– Niiden syvällinen teologia on koskettanut ihmisiä niin vuosisatoja sitten kuin tänäänkin. Ihmisen mieli ja olemus ovat kuitenkin perin pohjin muuttumattomia, vaikka ympäristömme muuttuu voimakkaasti.

Vaikka maailma myllertää ympärillämme, Lutherin virsien juurevuus pysyy.

– Se on sitä ruisleipää, joka sammuttaa nälän pidemmäksi aikaa. 

Evankeliumia ja armoa 

Tuomikosken mukaan Lutherin virret ovat nykyihmisille toisaalta hyvin vakavahenkisiä, mutta samalla myös iloisia.

– Evankeliumi ja armo loistavat niistä. Ne on kuitenkin tehty usein taisteluiden helteessä, mikä ei voi olla heijastumatta niistä.

Tuomikosken mukaan virsissä huomaa hyvin samanlaisia sävelkulkuja. Esimerkiksi Enkeli taivaan, johon suomentaja Pekka Kinnunen on tuonut lisäsäkeistöjä, sekä Jumala ompi linnamme päättyvät hyvin samaan tapaan. 

Kanttorin lempivirsi on Kuoleman kahleet murtanut.

 – Se koskettaa erityisesti, koska siinä on niin voimallisesti esillä pääsiäisen ylösnousemuksen ajatus. Bachin tekemät lukuisat kirkkomusiikkiteokset vahvistavat tämän virren voimaa. 

Tekstinä sekä Syrjäniemeä että Tuomikoskea koskettivat erityisesti Lutherin virren 18 sanat, jossa augustiinolaismunkit poltettiin roviolla Brysselissä 1523.

– Heidän sanottiin olevan luterilaisia marttyyrejä, jotka ensimmäisinä tuomittiin Brabantin raatioikeudessa kuolemaan. Se, että virren sanoista nousee esiin nykyaikanakin kaikkien huulilla oleva kaupunki, Bryssel, hätkähdytti minua, pohtii Syrjäniemi.

 Kirjaa voi hyödyntää seurakunnissa pitämällä virsi-iltoja ja laulutuokioita Lutherin hengessä. Virsiä voisi käyttää myös jumalanpalveluksissa sekä kuorojen ja konserttien ohjelmistoissa.

– Olisin enemmän kuin tyytyväinen jos koululaisetkin saisivat osansa tästä merkittävästä historia- ja kulttuuripaketista, pohtii Syrjäniemi. 

Tuomikosken salainen toive on, että Lutherin virsistä julkaistaisiin levy.

– Kukahan ehtii ensin, pohtii Tuomikoski. 

Kirsi Airikka

 Lutherin virret
Wanhatkirjat.fi, 2016

 Kirjaa voi ostaa:


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi