Silta arkisto 2017
Kannustusta kohtuukäyttöön ja reformaation juhlintaa
Mustan Virran Panimon yhteistyö Savonlinnan seurakunnan kanssa syntyi olutmestari Santeri Vänttisen ja seurakuntapastori Jani Lambergin ideariihestä.
– Savonlinnan ja Kallion seurakunnat järjestävät yhdessä merkkivuoden päätapahtuman Kerimäen puukirkossa kesäkuussa 2017, joten tuntui luontevalta lähteä yhdessä seurakunnan kanssa juhlistamaan oman toimialan keinoin globaalisti, kansallisesti ja paikallisesti merkittävää reformaatiota, kertoo Vänttinen.
Kirkkoherra Sammeli Juntunen puolestaan näki yhteistyössä mahdollisuuden tuoda esiin reformaation merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Luther vieraili paljon luostareissa, joten belgialaisten luostarioluiden tripel-tyyli oli sopiva valinta olueksi, vaikka aivan tämänkaltaista olutta ei vielä Lutherin aikaan valmistettu. Kuitenkin yhteys kirkko- ja luostarimaailmaan oli juuri tämän oluttyylin valitsemisen taustalla, Vänttinen kertoo.
– Panimo on saanut pelkästään myönteisiä kannanottoja yhteistyöstä seurakunnan kanssa, toki asiasta revittiin otsikoita iltapäivälehteenkin. ”Kirkko lähti olutbisnekseen” -tyyppiset jutut ovat olleet harvinaisia ja niiden taustalla on ollut helpon julkisuuden hakeminen, Vänttinen arvioi.
Marttia keitettiin vain noin 1500 pullon verran, josta jäljellä oli toukokuun lopussa vain muutama laatikko. Tarjolla sitä on paikallisesti Olutravintola Sillansuussa sekä muutamissa ravintoloissa ympäri maan.
Olutta on kuitenkin tarkoitus tehdä vielä lisää merkkivuoden aikana. Sitä on ravintoloiden tilattavissa niiden käyttämässä verkkovarastopalvelussa.
Trappistien tapaan
Agricola-oluen idea on alun perin lähtenyt liikkeelle ajatuksesta tehdä belgityylinen trappistiolut, mutta suomalaisella tulokulmalla, kertoo Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan markkinointipäällikkö Ville Alanko.
– Suomessa kun ei kovinkaan vahvoja trappistimunkkiperinteitä ole, piti oluen ”keulakuvaksi” miettiä jotain muuta. Agricola nousi nopeasti esiin loogisena vaihtoehtona, onhan hänellä trappistimunkkien tapaan vahvat siteet kirkon suuntaan.
– Lisäpontta idealle saatiin Suomen Agricola-seuralta, jonka kanssa olemme tehneet vuosien saatossa yhteistyötä. He ovat olleet mukana ajatuksen kehittämisessä, ja myös sekä tämän tuoreen Agricola Belgian Alen että sitä edeltäneen Kievari Agricola -oluen markkinoinnin jalkautuksessa.
– Agricola Belgian Alesta saamamme palaute
on ollut erittäin positiivista. Erityisesti sitä on kehuttu, että maussa on
kaikki hienosti tasapainossa, eikä mikään osa makuprofiilissa jyrää toista –
kokonaisuus toimii.
Oluen jatkosta Suomi100-vuoden jälkeen ei Alangon mukaan ole vielä tehty
päätöstä. Tempauksia juhlavuoden iloksi on kuitenkin tulossa. Juomaa päästiin
myös maistamaan Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtumassa Tampereella
toukokuussa.
Ryypiskelystä ruokailuun
Mustan Virran Panimo tekee jatkuvasti erikoiseriä, ja niiden kysyntä on myös kasvavaa.
– Yhä useammat yritykset ja yhteisöt tuntuvat näkevän oman oluen lanseeraamisessa merkittäviä julkisuushyötyjä, Vänttinen sanoo.
– Lisäksi uuden kohtuukäyttöön pyrkivän pienpanimokulttuurin kautta yhteistyöoluet eivät enää anna alkoholinkäytölle usein haittoihin viittaavia merkityksiä samassa määrin. Uskomme, että tämä uusi olutkulttuuri on juuri kohtuukäyttöön ja oluiden laatuun painottuvaa.
Oluttyyleissä suosioon ovat hänen mukaansa nousemassa marja- ja hapanoluet.
– Me Laitilassa uskomme, että villeimpien
kokeilujen aika alkaa osittain olla jo ohi. Kuluttajat haluavat ensisijaisesti
hyvän makuista olutta, ja erilaisilla kokeiluilla on lisäarvoa vain, jos ne
tuovat parannusta oluen makuun, Alanko toteaa.
Ennusteena on paluu perusasioiden äärelle; helposti juotaviin, vaaleisiin ja
raikkaisiin lager- ja pils-oluisiin, jotka sopivat moneen käyttötilanteeseen.
– Uskomme myös vahvasti siihen, että fokus
siirtyy entistä selkeämmin ruoan yhteydessä nautittavaan olueen. Samalla oluen
ja ruoan parittamisen eteen halutaan nähdä aiempaa enemmän vaivaa ja aikaa.
Teksti: Asta Kettunen