Jos haluaa ymmärtää tulevaisuutta, kannattaa perehtyä historiaan
Maailmalla tapahtuu tällä hetkellä monenlaista mullistavaa. Se on omiaan saamaan ihmiset hämmennyksiin, ehkä pelokkaiksikin.
Tapahtuvatko asiat täysin sattumanvaraisesti vai onko ainakin osa niistä jollain tavalla nähtävissä jo etukäteen? Kysytäänpä asiaa tulevaisuuden tutkimiseen erikoistuneelta futuristilta Elina Hiltuselta.
Häneltä pyydetään usein ennustuksia vaikkapa tulevasta vuodesta.
– Mutta emme me futuristit suinkaan ennustajia ole, pikemminkin ennakoijia. Kukaan ei voi tietää varmaksi tulevaisuutta, mutta monia asioita voi ennakoida.
– Itse asiassa tulevaisuuden tutkiminenkin on hieman harhaanjohtava käsite, sillä meillähän ei ole olemassa vielä mitään tulevaisuutta, jota tutkia.
Hiltusen mukaan tulevaisuuden ennakointi tarkoittaa erilaisten vaihtoehtoisten skenaarioiden eli tulevaisuuskuvien laatimista. Skenaariot pohjautuvat faktoihin, jotka ovat tätä päivää, ja historiaan sekä mielikuvitukseen.
– Historian tuntemus on tärkeää, sillä monet ilmiöt ja asiat toistuvat säännöllisin väliajoin – oletettavasti siis myös tulevaisuudessa. Tietyssä määrin pitää paikkansa, että historia toistaa itseään.
– Kun historian lisäksi otetaan mukaan tämän hetken faktatieto, tarkkaillaan trendejä ja käytetään mielikuvitusta, saadaan lopputulokseksi useampia erilaisia tulevaisuusskenaarioita.
Ennakointi auttaa varautumisessa
Esimerkiksi koronaan liittyen meillä on koko ajan tehty ennakointia ja laadittu vaihtoehtoisia malleja siitä, millä tavalla tartunnat maassamme etenevät.
– Ennakointi auttaa varautumaan asioihin. Sen avulla pelataan aikaa ja pyritään minimoimaan yllätyksiä.
Futurologia eli tulevaisuudentutkimus kuulostaa terminä hienolta, jopa tieteiselokuvamaiselta.
– Itse asiassa kyse on aika arkisesta asiasta. Kaikki ihmiset harrastavat ennakointia, mutta sitä ei vain tule ajatelleeksi. Otamme esimerkiksi vakuutuksia siltä varalta, että jotain sattuu. Tai vilkaisemme säätiedotusta ennen ulos lähtemistä, ja nappaamme sateenvarjon mukaan, mikäli ennusteet lupaavat epävakaista, Hiltunen kuvailee.
Arkisuudestaan huolimatta ennakointi on tärkeää – jopa elintärkeää.
Valtakunnan tasolla moniin tulevaisuustutkimuksiin panostetaan Hiltusen mukaan yhä enenevässä määrin.
– On huomattu, että asiat eivät etene lineaarisesti täältä ikuisuuteen, vaan yllätyksiä ilmenee milloin milläkin saralla. Siksi on haluttu laajemminkin avata näkökulmia erilaisille vaihtoehdoille.
– Globaalisti ajateltuna Suomessa ollaan hyvin edistyksellisiä tulevaisuuden tutkimisen suhteen. Meillä esimerkiksi toimii eduskunnassa tulevaisuusvaliokunta, joka käsittelee muun muassa tulevaisuuden kehitykseen vaikuttavia tekijöitä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa monella tavalla
Niin sanotut megatrendit ovat olemassa olevia suuria, maailmanlaajuisia ilmiöitä, joita futuristit seuraavat tarkasti ja jotka toimivat omanlaisinaan alustoina vaihtoehtoisia tulevaisuusmalleja laadittaessa.
– On tärkeää nähdä pohjalla olevia isoja kuvioita. Esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa hyvin monella tavalla tulevaisuuteen: zoonoosit eli eläimistä ihmisiin tarttuvat taudit lisääntyvät, samaten ilmastopakolaisuus, Hiltunen selvittää.
Myös väestönkasvu on yksi merkittävimmistä megatrendeistä. Yhdistyneiden Kansakuntien yhden ennusteen mukaan maailman väkimäärä olisi vuonna 2100 yli 11 miljardia.
– Maapallon kestokyky alkaa olla koetuksella. Paljon puhuttu jatkuva talouskasvu ei kerta kaikkiaan ole tällä nykymenolla mahdollista, vaan suuntaa pitäisi muuttaa.
Hiltusen mukaan kiertotalouteen panostaminen olisi välttämätöntä, jotta tuhoisa kehitys saataisiin käännettyä paremmille raiteille.
– Esimerkiksi tavaroiden lainaaminen voisi lisääntyä; kaikkien ei tarvitse omistaa kaikkea. Palattaisiin tietyllä tavalla vähän ajassa taaksepäin, eikä sen tarvitsisi tarkoittaa elämänlaadun huononemista – ehkä jopa päinvastoin.
Innovaatioista menestystarinoita
Megatrendien ohella futuristit pyrkivät aistimaan yhteiskunnassa piileviä heikkoja signaaleja.
– Ne ovat uusia, ehkä outojakin innovaatioita, joista saattaa kasvaa tulevaisuuden menestystarinoita.
– Aikoinaan esimerkiksi kännyköille naureskeltiin. Ne olivat raskaita möhkäleitä, joita oli vain harvoilla. Varmasti kovinkaan moni ei uskonut, että jonain päivänä kännykkä on käytännössä jokaisen taskussa, ja että suomalaisesta Nokiasta kasvaa usean vuoden ajaksi yksi alan merkittävimmistä toimijoista maailmassa.
Jos trendit ovat hallussa, heikot signaalit aistittu ja historiakin opiskeltu, voiko ennakointi silti mennä pieleen?
– Totta kai niin voi käydä, koska tulevaisuuttahan ei lopulta voi mitenkään tietää varmaksi.
– Tärkeintä ei olekaan, toteutuuko joku vaihtoehto vai ei, vaan se, miten vaihtoehtoiset skenaariot vaikuttavat toimintaamme: alammeko muuttaa käyttäytymistämme siten, että pahin skenaario vältettäisiin ja pyrkisimme pikemminkin kohti parasta vaihtoehtoa, Hiltunen painottaa.
Teksti: Heli Haring
Kuva: Elina Hiltusen arkisto