Kirkosta eronneiden määrä laskussa
Tampereella kirkosta erosi viime vuona 2 560 henkeä. Tämä on selvästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna, kertoo aluekeskusrekisterin johtaja Kari Salonen.
Vuosina 2018–2019 eroajia oli kumpanakin vuonna hieman yli 3 000.
Kirkkoon liittyjiä oli virallisten tilastojen mukaan 974 henkeä vuonna 2020. Mukaan on kirkon tilastojärjestelmän mukaisesti laskettu myös pieniä lapsia, jotka on kastettu vasta muun virallisen rekisteröinnin jälkeen.
– Kun 0–2-vuotiaat otetaan luvusta pois, liittyjiä jää noin 800 henkeä, mikä vastaa siis noin kolmasosaa kirkosta eroajien määrästä.
Liittyjissä eniten parikymppisiä
Tamperelaisista kuului kirkkoon viime vuonna noin 146 000 eli 60,5 prosenttia. Prosenttiosuus on hieman laskenut edellisvuosista. Tampereelle ja myös seurakuntiin muuttanut paljon lisää väkeä, mutta kirkosta eroajia on enemmän kuin kirkkoon liittyjiä.
Eniten sekä liittyjiä että eroajia on 20–29-vuotiaissa, jotka muodostavat suurimman ikäryhmän myös Tampereen seurakuntien jäsenistä.
Tuomiokirkkoseurakunnan alueelle muuttajia tuli eniten. Väki väheni eniten Messukylän seurakunnasta. Kirkollisen vihkimisen tai avioliiton siunaamisen valitsi viime vuonna alle puolet tamperelaisista vihityistä.
Kastetilaisuudet ovat siirtyneet
Viime vuoden aikana kirkon jäseneksi liittyi koko maassa reilut 18 100 henkilöä. Kirkkoon liittyjissä oli poikkeuksellisen paljon eli noin 3 400 alle 1-vuotiasta, joiden kastetilaisuutta siirrettiin myöhempään ajankohtaan koronatilanteen aiheuttamien kokoontumisrajoitusten takia. Heidät on siis ensin liitetty väestörekisteriin ja vasta sitten kastettu.
Noin 48 100 suomalaista erosi kirkon jäsenyydestä. Eronneiden määrä on edeltäviä vuosia merkittävästi pienempi. Kirkosta erosivat erityisesti 20–29-vuotiaat (33 % eronneista), kun taas liittyjissä 30–39-vuotiaat (23 % liittyneistä) olivat suurin ikäryhmä.
Vuoden 2020 aikana kasteen sai 24 900 alle 1-vuotiasta. Kirkon jäsenistä kuoli 45 200.
Kirkon tutkimuskeskuksen teettämän Gallup Ecclesiastica 2019 -kyselyn perusteella suomalaisten yleisimmät perusteet kirkon jäsenyydelle liittyvät kirkollisiin toimituksiin ja kirkollisten juhlapyhien kristillisiin perinteisiin. Kaksi kolmesta kirkon jäsenestä myös kokee kirkon roolin tärkeäksi suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kirkosta eronneista lähes puolet kokee eroamispäätökselleen ratkaisevana tekijänä sen, ettei ole uskonnollinen ihminen tai ei usko Jumalaan. Kirkkoinstituution kokeminen merkityksettömäksi ja kirkollisveron välttäminen ovat ratkaisevia tekijöitä yli 40 prosentille kirkosta eronneista.
Vuoden 2019 lopussa vastaavasti kirkkoon liittyneitä oli noin 16 200, kirkon jäsenyydestä erosi 56 000 henkilöä, kastettuja oli 28 300 ja kuolleita 43 800.
Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2020 lopussa noin 3 743 000 henkilöä, mikä tarkoittaa 67,6 prosentin osuutta Suomen väestöstä. Vuotta aikaisemmin vastaava jäsenluku oli 3 792 000 henkilöä eli 68,6 % väestöstä.
Yksilön kohtaaminen korostui
Koronapandemia näkyi viime vuonna kokoavan toiminnan ja yksilön kohtaamisten tilastoissa myös valtakunnallisesti. Maaliskuusta 2020 alkaen monia seurakuntien toimintamuotoja jouduttiin rajoittamaan.
Eniten rajoitukset näkyivät retkien ja leirien osallistujamäärissä, jotka vähenivät alle puoleen edellisen vuoden lukemista. Myös musiikkitilaisuuksien osallistujamäärät pienenivät alle puoleen.
Ehtoollisjumalanpalvelusten osallistujamäärät vähenivät neljänneksellä, mutta sanajumalanpalvelusten osallistujien määrä kasvoi hieman verkkolähetysten ansiosta.
Koronavuoden aikana yksilöiden kohtaamisissa tavoitettiin lähes 1,4 miljoonaa henkilöä vuonna 2020: puhelin- ja verkkokeskusteluissa (443 000) kolminkertainen määrä ja ruokakassien jakeluissa (309 000) yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.
Korona vaikutti myös rippikouluihin
Rippikoulun kävi vuonna 2020 yhteensä 46 818 henkeä. Rippikoulun kävijämäärä laski vuodesta 2019, jolloin rippikoulun kävi 49 831 henkeä.
Kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista nuorista rippikoulun kävi 88 prosenttia ja kaikista 15-vuotiaista nuorista 74 prosenttia. Vuonna 2019 kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista nuorista rippikoulun kävi 92 prosenttia ja kaikista 15-vuotiaista nuorista 77 prosenttia.
Koronaepidemia vaikutti myös rippikoulun suorittamisen ajankohtiin. Rippikoulut painottuivat viime vuonna loppuvuoteen.
Elokuu oli suosituin rippikoulukuukausi, jolloin rippikoulun kävi 12 137 henkeä. Tavallisesti suosituimmat rippikoulukuukaudet ovat kesä- ja heinäkuu, jolloin rippikoulun käy yli puolet kaikista rippikouluun tulevista nuorista.
Teksti: Asta Kettunen
Vinkkikuva: Heli Mielonen