Korona-ahdistus voi lievittyä
Psykoterapeutti Maikki Louhivaara analysoi korona-ahdistusta ja listaa sitä helpottavia asioita. – Kuten elämässä yleensäkin, meidän on nyt hyvä muistaa kolme kannattelevaa K:ta: keskustele, kävele ja kosketa!
– Epätietoisuus viruksesta, sen tarttumisesta ja kriisin kestosta on meillä kaikilla sama, mutta erilaisten elämäntilanteiden myötä ahdistusta on toisilla paljon enemmän.
– Riskiryhmiin kuuluvilla ja omaisilla on surua ja pelkoa vakavasta sairastumisesta tai jopa kuolemasta. Toisaalta enemmistö meistä selviää sairaudesta todennäköisesti hyvin, Louhivaara arvioi.
Kun tunnelma kiristyy
Joillakin on huolta monesta asiasta. Tunnelma tiivistyy.
– Yhtäkkinen työtilanteen heikkeneminen, lomautus, irtisanominen tai konkurssi tuovat surun ja pelon taloudellisesta ahdingosta. Hurjat taloushuolet tuottavat joillekin vielä suuremman ahdistuksen kuin sairastumisen ja kuoleman pelko.
Rankka tilanne voi viedä yöunet ja jopa aiheuttaa fyysisiä reaktioita, särkyjä tai suoliston oireita.
Koska ongelma on uusi ja yllättävä, ihmisen mieli stressaantuu.
– Stressin sietäminen vie voimia. Emme ole yhtä virkeitä ja aikaansaavia kuin normaalisti. On hyvä miettiä, mikä on tärkeintä. Nyt saa laskea rimaa siellä, missä voi, ja hidastaa tahtia.
– Lapsista huolehtiminen vie entistä enemmän aikaa. On tilanteita, tunteita ja riitoja, jotka vaativat aikuisen läheisyyttä, Maikki Louhivaara muistuttaa.
Perheissä yhteinen aika on lisääntynyt etätyön ja -opiskelun, lomautusten ja liikkumisrajoitusten takia.
– On luonnollista, että monessa kodissa hermot kiristyvät.
Mieti miltä lapsesta tuntuu
Stressin lievittäminen päihteillä voi olla ristiriitojen lähde, joka vaikuttaa voimakkaasti lastenkin psyykkiseen hyvinvointiin.
Vaikeinta on lapsilla, joilla on oppimisvaikeuksia, ja joiden vanhemmilla on päihteidenkäytön kaltaisia elämänhallinnan haasteita.
– Nettikameran edessä oleminen ei vähennä etäopetuksen hankaluutta, jos lapsella on häpeä omasta kodista tai pelko takana liikkuvien vanhempien tai sisarusten toiminnasta.
–Aiemmin lapsen ei ole tarvinnut paljastaa taustansa ongelmia, mutta kesken video-oppitunnin vanhemmat voivat saada raivarin. Myöhemmin ei ole mukava palata luokkaan.
Lapsi ei ehkä pääse hetkeksikään eroon väsyneistä vanhemmistaan muiden aikuisten pariin, kun isovanhemmat ovat karanteenissa ja harrastukset ovat seisahtuneet.
– Joskus naapurin tervehdys ja hymykin voivat tuntua tosi tärkeiltä.
Perheenjäsenten välit voivat myös lähentyä. Tällöin neljän seinän sisään vetäytyminen on rentouttavaa ja mukavaa, melkeinpä lomaa.
–Ruuanlaitto, leipominen ja kodin kunnostaminen yhdessä lisääntyvät. Kotona viihtymiseen liittyviä juttuja löydetään: yhteiset elokuvaillat, musiikki, käsityöt.
– Jotkut lapset nauttivat ja puhkeavat kukkaan, kun he saavat tehdä koulutöitä etänä ja omatoimisesti. Toiset lapset pärjäävät hyvin, jos vanhemmat pystyvät tarvittaessa auttamaan läksyissä.
Puhu ja kuuntele
Keskustelu on erityisen hyödyllistä korona-ahdistuksen painaessa päälle, Maikki Louhivaara painottaa.
– Puhu, kuuntele ja puhu. Puhelinkeskustelut ja virtuaaliset yhteydet ystävien, sukulaisten ja työtoverien kanssa helpottavat.
Psykoterapiakin perustuu keskusteluun.
– On aina suuri loikka eteenpäin, jos ihminen avautuu ongelmistaan tai jos vaikka pariskunta alkaa keskustella keskenään. Puhuminen on parisuhteen hinta.
– Kodin kynnyksen sisäpuolella meidän täytyisi oppia kertomaan parisuhteessa toiselle tunteistamme, myös loukkaantumisen ja ärsytyksen aiheista. Niitä ei pysty loputtomasti nielemään, psykoterapeutti tähdentää.
Suomalaisten keskustelutaidot ovat onneksi parantuneet.
– Lapsille opetetaan tunnetaitoja jo päiväkodissa ja koulussa. Nuoremmat sukupolvet ovat tottuneita avoimeen puhumiseen, ja he osaavat käyttää tunnesanoja sujuvasti.
– Me vanhemmat yritämme pysyä yhteiskunnan kehityksessä mukana. Kurkimme nuorten olan takaa ja opettelemme aikuisena samoja vuorovaikutuksen taitoja monessa torpassa.
Turvaudu toisiin ihmisiin
Liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset vaikuttavat eniten jo ennestään yksinäisiin ihmisiin, jotka eivät ehkä kohtaa juuri ketään kaupungillakaan.
– Suru ja pelko yksinäisyydestä koskettavat erityisesti yksinasuvia, läheisensä jo aiemmin menettäneitä tai vaikkapa uudelle paikkakunnalle hiljattain muuttaneita.
Henkinen kosketus voi kompensoida eli korvata ja tasoittaa fyysisen kosketuksen ja kasvoista kasvoihin kohtaamisen puutetta, psykoterapeutti suosittelee.
Ota vastaan tukea ja tarjoa sitä muille. Kokemusten ja tunteiden jakaminen kannattaa. Tällöin voit huomata, että ne ovat samankaltaisia kuin muillakin, etkä ole ahdistuksinesi yksin.
Mielenterveysongelmaiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.
– Monet tukimuodot ja ryhmätapaamiset on peruttu. Yksinäisyys voi tuntua tosi massiiviselta.
Älä epäröi pyytää apua
Yksinäisyys on usein vähän piilossa, Maikki Louhivaara tietää.
Korona-ajan ja yksinäisyyden yhdessä tuottamasta psyykkisestä kuormituksesta selviämiseen vaikuttaa se, miten ihminen myöntää tukalan tilanteen itselleen.
– Tukipalveluihin ja -ryhmiin soittaminen voi tuntua työläältä, mutta se on yksi reitti ulos ahdistavasta yksinäisyydestä.
Älä epäröi kääntyä ammattilaisten puoleen, jos ahdistus ja pelot eivät hellitä.
– Soita auttaviin puhelimiin tai seurakuntaan. Varaa tarvittaessa aika terapian ammattilaiselle. Keskustellessa on helpompi vahtia, ettei mielikuvituksemme tee meille tepposia ja turhaan pahenna ajatuksiamme ja pelkojamme.
– Toivottavasti ihmiset uskaltavat pyytää ajoissa apua ennen kuin he ovat kovin syvissä ongelmissa. Korona-aika voi asettaa haasteita esimerkiksi parisuhteelle.
Louhivaara on erikoistunut paripsykoterapiaan, perheterapiaan ja vanhempien ohjaamiseen. Aiemmin hän on työskennellyt kirkon perheneuvojana kymmenen vuotta.
Kävely on luksuslääke
Kävely auttaa aina ihmistä, Maikki Louhivaara sanoo, ja kannustaa kaikkia kynnelle kykeneviä kävelemään.
Koronakriisin hyvä puoli saattaa olla, että yhä useammat löytävät kävellessään luonnon, kun kuntosalit ja ryhmäliikunnat ovat tauolla.
– Onneksi me saamme Suomessa mennä yhä ulos. On loistavaa, jos pääsemme kauniiseen luontoomme. Jopa 15 minuuttia luonnossa elvyttää elimistöä, virkistää aivoja, vähentää stressiä ja tekee monenlaista muutakin hyvää.
– Kävely on lääke. Sitä ei tarvitse ottaa urheilusuorituksena. Se voi tuottaa uusia ja vaihtelevia ajatuksia, sillä liike saa aivot toimimaan vilkkaammin.
Kävellessä voi antaa ajatusten virrata vapaana tajunnanvirtana.
– Tunteet voivat vaihdella laidasta laitaan, surusta sisuuntumiseen tai kateudesta kiitollisuuteen. Kaikki tunteet ovat sallittuja, vaikka joitakin tunteita onkin ehkä vaikea myöntää itselleen.
Kosketus vähentää stressiä
Psykoterapeutti korostaa myös kosketuksen merkitystä korona-ahdistuksen lieventäjänä. Vieraiden ihmisten läheisyydestä ja ylimääräisistä ihmiskontakteista on tietysti pidättäydyttävä.– Viranomaisten ohjeen mukaisesti emme voi nyt tervehtiä kätellen tai halaten toisiamme, mutta jos sinulla on perhettä ja olet oireeton, muista kosketuksen tärkeys.
– Kosketus luo turvallisuudentunnetta. Se voi jopa parantaa vastustuskykyä. Pidä lasta tai kumppaniasi kädestä, halaa ja istu tai makoile lähekkäin, Maikki Louhivaara neuvoo.
Läheskään kaikilla ei ole läheisiä ihmisiä, joita voisi koskea.
– Normaalisti meillä on mahdollisuus tulla kosketetuiksi kampaamoissa, hieronnoissa ja kasvohoidoissa. Niihin voi nyt mennä yleisten ohjeiden ja oman harkinnan mukaan.
– Tässäkin kohtaa minulle tulee mieleen liikunta ja vaikkapa vilttiin kääriytyminen omaan nojatuoliin. Kun ihminen saa jotain kautta myönteisesti koettua paineen tunnetta iholle, se antaa turvan tunnetta.
Ylivirittynyttä hermostoa voi rauhoittaa myös monenlaisilla rentoutusharjoituksilla, kuuntelemalla musiikkia ja lukemalla kirjoja.
Rentoutunut mieli havaitsee enemmän vaihtoehtoja ja näkee myönteisiä mahdollisuuksia.
Toivottavasti hyvää seuraa
Krisis on alunperin kreikkalainen sana, joka tarkoittaa käännekohtaa, jonkin asian päätöstä ja toisen alkua.
Psykoterapeutti toivoo, että koronakriisistä seuraa meille kaiken ikävän ja raskaan jälkeen myös mahdollisimman paljon hyvää.
– Toivottavasti osaamme entistä paremmin arvostaa terveydenhuoltoa ja hyvin järjestäytyneen yhteiskuntamme turvaverkkoja, jotka korostuvat tässä kriisissä myönteisellä tavalla.
– Ihmisiä autetaan nyt hädässä monin tavoin systeemiemme kautta. On upeaa, että yhteiskunnan eri osa-alueet puhaltavat yhteen hiileen. Voimme olla toiveikkaita, sillä Suomessa asiat yritetään hoitaa niin hyvin kuin mahdollista.
Jos hädänalaisten ihmisten tukijärjestelmien kehittäminen laajenee Euroopassa ja globaalilla tasolla, kriisillä voi olla lopulta suotuisia seurauksia maailmanlaajuisesti.
Yksilöitä tämä kriisi saattaa auttaa tarkentamaan asioiden tärkeysjärjestystä, jolloin elämänarvot kirkastuvat, Louhivaara rohkaisee.
– Näen myönteisenä mahdollisuutena, että läheisten ihmisten, ystävien, parisuhteen ja perheen merkitys voivat vahvistua. Ehkä ymmärrämme paremmin myös fyysisen läheisyyden arvon, kun se on osittain kielletty.
– Jos saamme kokemuksia siitä, miten toisen ihmisen läsnäolo tai kosketus auttavat stressitason laskemiseen ja fyysisten tuntemusten rauhoittumiseen, ne voivat olla valtavan tärkeitä opetuksia vastaisuuden varalle.
Teksti: Janne Villa