Kuntarajat ylittävä rippikoulu syntyi molempien tarpeesta

Messukylän tuplakesäriparilla oli tänä kesänä mukana myös Ruoveden seurakunnan rippikoululaisia. Ennakko- ja kesäleiri pidettiin yhdessä, mutta ennakkojaksot ja konfirmaatiot olivat erillään.

– Aloite tuli Ruovedeltä, jossa ikäluokka on sen kokoinen, että ryhmiä olisi ollut yksi täysi ja yksi vajaa. Messukylän ripareille puolestaan oli tarvetta työntekijöille, joten molemmat voittivat, Messukylän seurakunnan pastori Liisa Ruusukallio kertoo.

Hän arvioi rippikouluyhteistyön seurakuntien välillä yleistyvän jatkossa, sillä pienillä seurakunnilla ei välttämättä jatkossa ole tarpeeksi henkilökuntaa tai sopivia tiloja. 

– Naapuriseurakuntien kanssa on viritelty muitakin yhteistyökuvioita.

Riparilla ryhmätyöskentelyn tuloksen saattoi esittää näyttelemällä.

Pastori Ville Vauhkonen Ruoveden seurakunnasta arvioi yhteistyön olleen välttämätöntä. Sitä tähyiltiin usean kunnan suuntaan.

– Esimerkiksi kaksi vuotta sitten meillä oli viimeisellä leirillä vain yhdeksän nuorta, eikä kuitenkaan haluttu siirtyä yhteen leiriin. Silloin syntyi ajatus, että tehdään tämä yhdessä jonkin seurakunnan kanssa.

Vauhkonen arvioi leirin sujuneen hyvin.

– Myös yhteishenki on ollut aika hyvä, vaikka nuoret tulevat vähän eri maailmoista.

Arvosana yhdeksän miinus

Tamperelaiset Eemil Ahokas ja Kasper Kivinen sekä ruoveteläiset Siiri Nyykooli, Iiris Moisio ja Jenni Peltonen ovat olleet tyytyväisiä yhteiseen rippikouluun. Leirillä on ollut kivaa, ja yhdessä päätetään arvosanaksi 9 –.

– Ihan mukavaa on ollut, Ahokas vahvistaa.

– Täällä on paljon kavereita, ja on tullut myös muutama lisää, kertoo Kivinen

– Tosin vielä kivempaa olisi, jos olisi enemmän vapaa-aikaa, hän sanoo.

Iiris Moisio, Jenni Peltonen ja Siiri Nyykooli Ruovedeltä sekä Kasper Kivinen ja Eemil Ahokas Tampereelta aikovat viettää syksyä koulun ja harrastusten lisäksi kavereiden kanssa ja pitää yhteyttä myös rippikoulussa tulleisiin uusiin ystäviin.

Kivinen aikoo pitää yhteyttä uusiin kavereihin myöhemminkin. Nyykooli odotti etukäteen eniten juuri muihin tutustumista.

Opituista asioista Moisiolle tulevat ensimmäisenä mieleen ulkoläksyt Raamatusta.

– Ehkä olen enemmän sosiaalistunut, hymyilee puolestaan Peltonen.

Nuorisolähtöisyyttä ja tukea

Kirkkohallituksen taannoisen tiedotteen mukaan rippikoulussa käsitellään ihmistä ja Jumalaa, elämää ja kuolemaa, iloja ja suruja yhteisöllisesti ja toiminnallisesti, mutta myös nuorilähtöisesti. Haastateltavat arvioivat nuorisolähtöisyyden toteutuneen yhteisleirillä hyvin.

– Toiminta on ollut just nuorisolle suunnattua, vaikka se, ettei hiljaisuus ole niin aikaisin, Kivinen pohtii.

Jokin asia myös yllätti:

– En osannut odottaa, että täällä olisi leffataukoja ja meditaatiota.

Viimevuotisesta valtakunnallisesta rippikoululaisten itsearviointikyselystä ilmeni, että 68 prosenttia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikoululaisista arvioi rippikoululla olleen myönteistä vaikutusta henkiseen hyvinvointiin. Kyselyyn vastasi yli 19 800 rippikoululaista.

– En itse ole tarvinnut tukea siihen, mutta uskon, että täällä on sellaista, Kivinen havainnoi.  

Ville Vauhkonen näkee henkisen hyvinvoinnin tukemisen mahdollisuuksia ennen kaikkea isoskoulutuksessa.

– Koulutus tapahtuu oman aikuisen johdolla, jolloin tämäkin tulee ehkä helpommin huomioiduksi. Myös hiljentymistä ja harauselämää yhä harvemmin jossain on.

Ohjelmassa oli myös pieni meditatiivinen hetki, eli lepotauko vilkkaan päiväohjelman keskellä.

Vauhkosen lisäksi työpanoksensa Aito-keskuksessa pidetylle leirille toi Ruoveden puolelta kanttori Eeva-Kaisa Paloviita.

Ruoveden ja Messukylän ripariyhteistyön jatkosta päätetään tämän kesän kokemusten perusteella.

Yhteistyö olisi järkevää

Kirkon tilastojen mukaan yhteistyössä toisen seurakunnan kanssa järjestettyjä rippikoululeirejä on ollut viime vuosina 20–30 vuosittain. Luvuista ei kuitenkaan käy ilmi, mikä osuus näistä on järjestetty kuntarajojen yli.

Jonkin verran yhteistyötä on myös ulkomaille. Esimerkiksi Tammerfors Svenska Församling on järjestänyt rippikouluja Ruotsin kirkon seurakunnan kanssa.

– Uskon ja toivon, että seurakuntien välinen rippikouluyhteistyö lisääntyy. Ainakin erikois- ja teemariparien järjestäminen useamman seurakunnan voimin voi olla järkevää, koska sekä osallistujia että työntekijöitä on silloin tarjolla enemmän, toteaa rippikoulun ja kirkon kasvatuksen kehittämisen asiantuntija Mikko Wirtanen Kirkkohallituksesta.

Hänen mukaansa on mahdollista, että yhdessä seurakunnassa ei saada kokoon riittävän suurta ryhmää, tai työntekijöitä tai erityisosaamista ei ole riittävästi.

– Myös pienryhmärippikouluja voisi olla järkevää järjestää yhdessä. Toki suuret seurakunnat voisivat tarjota yhteistyömahdollisuutta pienemmille naapureille, jotta näiden rippikoulutarjottimet runsastuisivat. Tässähän voisi sopia esimerkiksi, että kymmentä nuorta kohti tulee yksi työntekijä tai vastaava muu resurssi.

Teksti: Asta Kettunen

Kuvat: Hannu Jukola

Palaa otsikoihin