Miksi kirkko pitää kirjaa?

Tampereen aluekeskusrekisteristä näyttää tulevan seurakuntalaisten määrällä mitattuna Suomen suurin. Siihen liittyi vuoden alussa kahdeksan uutta seurakuntaa, joista eteläisin on Riihimäki ja pohjoisin Kihniö.

Leena Parkkinen on työskennellyt Tampereen keskusrekisterissä tammikuusta 2001 alkaen. Kari Salonen aloitti rekisteripäällikkönä helmikuun 2018 alussa.

Millaisissa tilanteissa ihminen tarvitsee näitä palveluita, rekisterisihteeri Leena Parkkinen?

– Tavallisimmin silloin, kun tarvitsee virkatodistuksen tai sukuselvityksen, tai on solmimassa avioliiton ja tarvitsee hoitaa kuntoon avioliiton esteiden tutkinta. Myös kirkkoon liittymisten, kirkosta eroamisten ja kirkollisten toimitusten – kaste, rippikoulu, avioliittoon vihkiminen, avioliiton kirkollinen siunaaminen –rekisteröinnit tapahtuvat aluekeskusrekisterissä.

– Seurakuntien talon asiakaspalvelupiste on suljettu toistaiseksi koronavirusepidemian vuoksi. Yhteyden saa puhelimitse tai sähköpostilla. Nettisivuilta löytyvät myös linkit sähköiseen asiointipalveluun ja lomakkeisiin, joiden kautta voi hoitaa virkatodistus-, sukuselvitys- ja sukututkimustilaukset, avioliiton esteiden tutkinnat ja kirkkoon liittymiset.

Miksi kirkko yhä pitää kirjaa, ja miksi asioita hoidetaan nyt alueellisesti, aluekeskusrekisterin johtaja Kari Salonen?

– Kirkko tarvitsee joka tapauksessa jäsenrekisterinsä, johon merkitään myös kirkolliset toimitukset. Lisäksi kirkko on niin suuri osa suomalaista yhteiskuntaa, että vaikkapa monet vauvat rekisteröidään tämän yhteiskunnan jäseniksi kasteen rekisteröimisen kautta.

– Kirkossa on kymmenen viime vuoden aikana harkittu, mikä olisi paras tapa hoitaa kirkonkirjojen pito. Tähän asiaan keskittyviä yksiköitä puoltaa se, että ammattitaito ja asiantuntemus on niissä helpompi pitää ajan tasalla. On myös laskettu, että ajan myötä suuret yksiköt tulevat taloudellisesti edullisemmaksi. Alueellisia yksiköitä puoltaa alueen tuntemus.

Mihin suuntaan palvelut kehittyvät?

– Yksi tärkeä kehityssuunta on sähköisten palveluiden kehittäminen. Niille on selvästi kysyntää. Vaikkapa avioliiton esteiden tutkintaa pyytävistä pareista suurin osa hoitaa jo nyt sen sähköisen palvelun kautta.

– Sukuselvitysten osalta ollaan matkalla kohti KirDi-järjestelmää, jossa vainajan omaiset saavat yhdelle sukuselvitykselle vainajan koko historian. Tähän mennessä sukuselvitys on pitänyt pyytää erikseen jokaisesta seurakunnasta, jossa vainaja oli eläessään asunut.

– KirDi-järjestelmä on käytössä viimeistään vuoden 2022 alussa ja osittain jo nyt. Samalla yhtä sukuselvitystä kohti tarvittava työmäärä kasvaa, ja siksi ainakin siirtymävaiheessa aiheutuu helposti jonoa ja ruuhkaa. Lisääntynyt työmäärä on edellyttänyt lisähenkilökunnan rekrytoimista.

– Kirkkohallitus on tehnyt kirkolliskokoukselle ehdotuksen uudeksi kirkkolaiksi. Jos ehdotus hyväksytään, vuosisatainen perinne siitä, että kirkonkirjojenpidosta vastaavat paikalliset seurakunnat, siirtyy jatkossa keskusrekisterien ja kirkkohallituksen kannettavaksi.

Mitä muutoksia laajeneminen on aiheuttanut?

– Tampereen aluekeskusrekisteri aloitti toimintansa vuoden 2019 alussa ja on sen jälkeen merkittävästi laajentunut. Vuonna 2021 hoidamme työtä viiden tamperelaisen seurakunnan lisäksi 23 muun seurakunnan puolesta.

– Lisääntynyt työmäärä on edellyttänyt lisähenkilökunnan rekrytoimista. Sen myötä olemme tarvinneet myös lisää toimistohuoneita, joita onneksi on järjestynyt Seurakuntien talosta.

Kissa kainalossa

Olette kiertäneet maakunnassa, miksi, Leena Parkkinen?

– Meidän mielestä on ollut hyvä tutustua etukäteen ennen yhteistyön aloittamista seurakuntiin ja heidän työntekijöihinsä. Yhteydenpito on jatkossa helpompaa ja mukavampaa, kun nimillä ja äänillä on myös kasvot. Tapaamisissa olemme voineet käydä läpi yhteistyön aloittamiseen liittyviä asioita.

Kävijät on otettu joka paikassa vastaan oikein lämpimästi.

– On ollut hienoa päästä kiertämään ja tutustumaan moneen erilaiseen seurakuntaan. Pullaakin on meille tarjottu, ja seurakunnissa on muutenkin pidetty hyvin huolta siitä, että mahat täynnä olemme saaneet reissata.

– Yhdessä tapaamisessa muistan istuneeni kauniissa vanhassa pappilassa kirkkoherran kissa kainalossa. Keskustelujen lomassa silittelin Kissa-Kerästä ja kuuntelin hänen kehräämistään.

Uudistus on otettu vastaan pääsääntöisesti hyvin.

– Seurakunnilta saatu palaute on ollut positiivista. Yhteydenpito puolin ja toisin on ollut helppoa ja luontevaa.

– Aluekeskusrekisteriin liittyvien seurakuntalaisten informointi on ollut tärkeä asia muistaa tässä yhteydessä. Muutokseen sopeutumisessa auttaa, kun tietää hyvissä ajoin, millaisia palveluja saan jatkossa omasta seurakunnasta ja mitä asioita hoidan aluekeskusrekisterin kanssa.

Kielteistä palautetta on tullut sukuselvitysten toimitusajoista. Pienemmissä seurakunnissa ne on voitu toimittaa asiakkaalle hyvinkin nopealla aikataululla. Tampereen aluekeskusrekisterissä sukuselvitysten käsittelyaika on tällä hetkellä kolmesta neljään viikkoa.

Rekisterin laajenemisen takia on tarvittu lisää väkeä. Merja Airaksinen, Minna Hällfors, Sanna Jokipohja-Mattila, Anni Kuljuntausta, Salla Siltakoski ja Paula Suutari aloittivat toimistosihteerin työt Tampereella joulukuun alussa. Merja Airaksinen on ollut työssä aiemmin Sääksmäen seurakunnassa Valkeakoskella ja Paula Suutari Lempäälän seurakunnassa.

Millaista työ rekisterissä on, Kari Salonen?

– Työ on luonteeltaan täsmällistä, huolellista ja luottamuksellista toimistotyötä. Elämänhistorioiden kaivaminen vanhojen kirkonkirjojen uumenista saattaa välillä sisältää myös salapoliisityön aineksia.

– Aluekeskusrekisteri on tuntunut olevan haluttu työpaikka. Kun tammikuussa 2021 päättyi haku toimistosihteerin virkaan ja viransijaisuuteen, saimme 79 hakemusta.

– Monet toimistosihteerit ovat viihtyneet tässä työssä ja työyhteisössä pitkäänkin, pisimmillään yli 40 vuotta. Töissä on yhteensä 25 henkilöä, joista on 23 viranhaltijoita, yksi on määräaikainen ja yksi harjoittelija.

– Koronapandemian myötä töitä on ensimmäistä kertaa tehty etätöinä muun muassa Hämeenkyrön, Kalvolan, Mänttä-Vilppulan ja Oriveden seurakuntien ystävällisesti tarjoamissa tiloissa, Salonen kiittelee.

Mitä tapahtuu jatkossa?

– Hiippakunnassa 12 seurakuntaa ei vielä kuulu mihinkään aluekeskusrekisteriin. Tampereen seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto lähetti joulukuussa 2020 niille pyynnön liittyä Tampereen aluekeskusrekisteriin vuoden 2022 alusta lukien. Sastamalan seurakunta ehti jo tehdäkin liittymispäätöksen. Muiden seurakuntien vastauksia odotetaan vappuun mennessä.

– Jos kaikki vastaavat myönteisesti, aluekeskusrekisteriin kuuluu lopulta 40 seurakuntaa, joista useimmat kuuluvat Tampereen hiippakuntaan. Tampereen ruotsalainen seurakunta kuuluu Porvoon hiippakuntaan ja Jämsän seurakunta puolestaan Lapuan hiippakuntaan.

Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Hannu Jukola

Aluekeskusrekisterin yhteystiedot

• Sukuselvitys- ja virkatodistusasiat:
p. 03 2190 700 (arkisin klo 9–15)
keskusrekisteri.tampere@evl.fi

• Kaste- ja avioliittoasiat, kirkkoon liittyminen, kirkosta eroaminen:
p. 03 2190 222 (arkisin klo 9–15)
rekisteroinnit.tampere@evl.fi

Aluekeskusrekisterin sivuilta
löytyvät linkit sähköiseen asiointipalveluun ja lomakkeisiin, joiden kautta voi hoitaa virkatodistus-, sukuselvitys- ja sukututkimustilaukset, avioliiton esteiden tutkinnat ja kirkkoon liittymiset.

Palaa otsikoihin