Miten seurakuntayhtymällä menee talouden saralla?
Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi marraskuussa seurakuntayhtymän ja hautainhoitorahaston toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2025. Talousarviossa toiminnan tuottojen määrä on 20 miljoonaa euroa.
Kasvua vuoden 2024 talousarvioon hyväksytyt talousarviomuutokset huomioituna on 5,2 prosenttia. Toimintakulut ovat 54,6 miljoonaa euroa, jossa kasvua on 5,3 prosenttia. Henkilöstökulut kasvavat 4,4 prosenttia ja toimintakate 5,3 prosenttia.
Kirkollisveroja odotetaan kertyvän 42 miljoonaa euroa. Kirkollisveroprosentti on edelleen 1,25. Kirkollisverotulojen odotetaan kasvavan Tampereen asukasmäärän kasvun ja jäsenten verotettavan tulon kasvun takia sekä hallituksen sopimien verotusperustemuutoksien takia.
Ansiotulovähennyksen poistuminen lisää kuntien ja sen myötä seurakuntien verotuloja. Valtion rahoitusta on budjetoitu 3,8 miljoonaa euroa.
Merkittävimmät yksittäiset hankkeet ensi vuonna ovat Hervannan kirkon peruskorjauksen jatkaminen ja Vatialan kappelin peruskorjauksen aloittaminen sekä Vatialan hautausmaahuollon tilojen rakentaminen. Näiden osuus on 10,3 miljoonaa euroa.
Miltä taloustilanne näyttää, talousjohtaja Birgitta Bragge?
– Lyhyellä tähtäimellä seurakuntayhtymän taloustilannetta voi luonnehtia kohtuulliseksi.
– Marraskuun kirkollisverotilitys osoittautui odotettua pienemmäksi. Kasvua tammi-marraskuun kirkollisverotilityksessä verrattuna viime vuoden vastaavan ajankohdan kirkollisverotilityksiin oli 2,4 prosenttia, kun tammi-lokakuussa kasvu oli vielä 4,1 prosenttia.
– Kirkollisverotulossa on vielä kasvuodotusta. Vuosikate riittää suunnitelman mukaisiin poistoihin ja lainojen lyhennyksiin. Toisaalta rahavarat vähenevät korkean investointiohjelman takia. Vähennys vuonna 2025 voidaan kuitenkin kattaa vuonna 2023 kertyneillä rahavarojen lisäyksellä.
Millaisia haasteita Tampereen seurakuntien taloudessa on?
– Investointiohjelma on suhteellisen raskas. Kappeleiden ja kirkkojen peruskorjaukset tarvitsevat varoja.
– Pidemmällä tähtäimellä epävarmuus kirkollisverotulon kehityksestä kasvaa. Samoin valtion rahoituksen riittävyys niihin toimintoihin, joiden kuluja valtion rahoituksella tulee kattaa.
– Kirkolliskokous hyväksyi marraskuussa valtion rahoituksen uudet jakoperusteet. Vuosina 2025–2026 siitä puolet jaetaan vanhojen ja puolet uusien jakoperusteiden mukaan. Tampereen seurakuntien saama valtion rahoitus vähenee ensi vuonna vajaat 1,3 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna.
Missä on onnistuttu?
– Luottamushenkilöiden ja yhtymän johdon välillä on vallinnut luottamus ja hyvä keskusteluyhteys. Päätöksenteko on ollut linjakasta.
Mitkä ovat suurimmat tulonlähteet ja menot?
– Suurin tulonlähde ovat jäsenten maksama kirkollisvero ja valtion rahoitus. Ne muodostavat kolme neljäsosaa kaikista tuloista. Toiminnan tulojen osuus kaikista tuloista on noin viidennes.
– Menoista suurin osa muodostuu henkilöstömenoista, niiden osuus on noin 43 prosenttia kokonaismenoista. Toiseksi suurin erä kokonaismenoissa ovat investoinnit, 21 prosenttia.
Millainen osuus tuloista saadaan vuokraamisesta?
– Kokonaistuloista noin kuusi euroa sadasta tulee asuntojen, tonttien, kiinteistöjen ja liike– ja toimistohuoneistojen vuokratuloista.
Sanna Heinonen Tampereen seurakuntien kiinteistöpalveluista toimii kiinteistöomaisuuden hoidon ja hallinnon asiantuntijana:
Mikä osuus Tampereen seurakuntien asunnoista on niin sanottuja kohtuuhintaisia asuntoja?
– Meillä on kaksi Ara-kohdetta: As Oy Lampirivissä Annalassa 20 ja As Oy Tampereen Keskisenkatu 20:ssa Kaukajärvellä 42 asuntoa. Nämä kohteet edustavat kaikista seurakuntayhtymän asunnoista noin neljäsosaa.
– Ara-vuokra-asunnot ovat valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja, joilla pyritään turvaamaan kohtuuhintainen asuminen kiireellisessä asunnontarpeessa oleville ja pienituloisille.
– Muussa asuntokannassamme on markkinoihin nähden hieman kohtuullisempi vuokrataso.
Yhteinen kirkkoneuvosto teki vuonna 2021 päätöksen Kirkkoasunnot-osakeyhtiön perustamisesta. Sen yhtiöjärjestys on korkotukilain mukainen ja toimialana aravalainsäädännössä tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttaminen, omistaminen ja vuokraaminen.
Miten Kirkkoasunnot Oy:n perustaminen on muuttanut tilannetta?
– Asunnot saatiin vuokrattua nopeasti, ja niille oli kova kysyntä. Tällä hetkellä vapaana Keskisenkadulla on ainoastaan yksi asunto.
Teksti: Asta Kettunen