Monet muutokset vaikuttavat lähetystyön tulevaisuuteen
Kristinusko ei ole enää pitkään aikaan ollut valkoisen, keski-ikäisen miehen uskonto. Nykyisin keskimääräistä kristittyä edustaa jostain Afrikan maasta kotoisin oleva, hiv-positiivinen yksinhuoltajaäiti.
Joulukuussa uutisoitiin, että lähetystyöntekijöiden määrä vähenee. Miltä lähetystyön tulevaisuus siis näyttää?
Sitä pohtivat Suomen Lähetysseuran missiologian erityisasiantuntija Kati Kemppainen ja toiminnanjohtaja Rolf Steffansson. He kertovat, mitkä seikat vaikuttavat maailman kirkkojen elämään ja lähetystyöhön lähivuosina.
Jo vuonna 2004 Helsingin yliopiston missiologian dosentti ja Lähetysseuran teologi Risto A. Ahonen kirjoitti Helsingin Sanomissa, että kristinuskon painopiste on siirtynyt etelään. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Afrikassa on suhteessa enemmän kristittyjä kuin Euroopassa.
Kati Kemppaisen mukaan kehitys jatkuu samanlaisena, koska kristittyjä asuu paljon sellaisissa maissa, joiden väestö kasvaa nopeasti.
– Tilastointi on hankalaa, koska ihmiset voivat käydä monessa eri kirkossa, Kemppainen huomauttaa.
Hänen mielestään on tärkeää suostua vuoropuheluun, eikä viedä omia asialistojaan kehittyviin maihin.
Lähetysseuran työssä kristinuskon painopisteen muuttuminen näkyy niin, että kirkot, joita on tuettu monta vuosikymmentä, ovat kasvaneet vahvoiksi toimijoiksi. Rolf Steffanssonin mielestä se asettaa lähetystyön uudenlaisen tarkastelun alle.
– Ei tarvita ulkomaista työntekijää kertomaan kirkoille, mitä pitäisi tehdä, Steffansson sanoo.
Työalueilla tuetaan jo nyt paikallisia työntekijöitä. Vuonna 2020 Lähetysseuran työtä teki 1100 ihmistä, joista vain 70 oli ulkomaille lähetettyjä suomalaisia.
Kansalaisyhteiskunta kaventuu
Monissa maissa ihmisoikeustilanne on heikentynyt, mikä vaikuttaa myös järjestöjen ja kirkkojen toimintaan. Pandemia heikensi ihmisoikeustilannetta koko maailmassa, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.
– Tämä asettaa kirkot tilanteeseen, jossa niiltä odotetaan rohkeaa vastapuhetta ja toimintaa, Kemppainen sanoo.
Steffanssonin mukaan paikoin puhutaan jo uudenlaisesta maailmasta, jossa ei ole ollenkaan varmaa, että ihmisoikeuksien puolustaminen säilyy tärkeänä arvona. Käytännössä maan vaikeutunut tilanne voi näkyä esimerkiksi avustusjärjestöjen työlupien ja viisumien eväämisinä.
Lähetystyöllä pystytään vaikuttamaan ihmisoikeuksiin tukemalla kehittyvien maiden kirkkoja.
– Näemme, miten kristillinen sanoma itsessään tuo toivoa ja muutosvoimaa. Kumppanikirkkojen kohdalla mietimme, jääkö niistä mahdollisesti joitain ryhmiä ulkopuolelle. Onko etnisillä vähemmistöillä ja vammaisilla pääsyä kirkkoihin, onko naisilla ja tytöillä samat mahdollisuudet kuin miehillä ja pojilla, Steffansson miettii.
Ilmastopakolaisuus lisääntyy
Vuoden 2020 lopussa maailmassa eli yli 82 miljoonaa kotinsa jättänyttä ihmistä, kertoo Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR. Määrä on suurempi kuin koskaan ennen. Tulevaisuudessa pakolaisten määrä kasvaa, kun ilmastonmuutos tekee monista alueista asuinkelvottomia. Muuttoliike vaikuttaa sekä yhteiskuntiin että kirkkoihin.
– Kun kansat vaeltavat, heidän mukanaan myös uskonnot vaeltavat. Se nähdään Suomessakin, Kemppainen sanoo.
Steffanssonin mukaan aihe nousee usein esiin, kun Lähetysseura keskustelee kehittyvien maiden kirkkojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Köyhyys lisääntyy, elinkeinot muuttuvat, ja uudenlaisiin sään ääri-ilmiöihin täytyy sopeutua.
– Haluamme vaikuttaa siihen, että joka puolella varataan riittävästi rahaa tämän haasteen kohtaamiseen. Ilmastonmuutos on kumppaneillemme elämän ja kuoleman kysymys, Steffansson sanoo.
Teksti ja kuvat: Virve Rissanen
Kirjoittaja
on Tansaniassa työskentelevä Lähetysseuran viestintäasiantuntija.
Jutun
lähteinä on kaksi Kirkko maailmalla -podcastia, jotka on tuottanut Suomen
Lähetysseura.
Lähetysjärjestöjen talous supistui, julkinen rahoitus kasvoi
Suomen lähetysneuvosto (SLN) on julkaissut tilaston suomalaisen lähetystyön taloustilanteesta vuodelta 2020. Tilasto kattaa valtaosan suomalaisista lähetys- ja kehitysyhteistyötä tekevistä järjestöistä ja kirkoista.
SLN:n jäsenyhteisöjen lähetystyön ja kansainvälisen diakonian tulot olivat vuonna 2020 yhteensä 76 miljoonaa euroa. Laskua edellisvuoteen 2019 verrattuna oli 4 prosenttia.
Tuloista puolet muodostaa vapaaehtoinen kannatus, joka laski 9 prosenttia edellisvuodesta. Julkinen rahoitus puolestaan nousi jopa 20 prosenttia muodostaen nyt neljäsosan järjestöjen yhteenlasketuista tuloista.
Viimeisen neljänneksen muodostavat seurakuntien talousarviomäärärahat, jotka säilyivät lähes ennallaan. Muutamien järjestöjen talous jopa kasvoi vuoden aikana.
Julkisen rahoituksen kasvu koski lähinnä taloudeltaan suurimpia järjestöjä, Suomen Lähetysseuraa ja Fida Internationalia, joiden tuloista julkinen rahoitus muodostaa merkittävän osan. Useat pienet järjestöt sen sijaan ovat täysin vapaaehtoisten lahjoitusten varassa.
Kulujen puolella supistus oli 6 prosenttia. Suurin kuluerä olivat edelleen avustukset ja hankkeet kohdemaissa. Eniten laskivat lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijöiden henkilöstökulut, missä näkyy lähetystyöntekijöiden määrän huomattava supistuminen.
Viiden vuoden jaksolla 2015–2020 lähetystyön ja kansainvälisen diakonian tulot ovat pudonneet 14 prosenttia.
Kauneimmat keräsi lähes puoli miljoonaa
Viime jouluna Suomen Lähetysseuran Kauneimpia Joululauluja laulettiin toista kertaa koronan varjossa. Keräystulos oli suunnilleen sama kuin edellisvuonna, 443 000 euroa.
Suurin osa kampanjan tuloksesta koostuu perinteisesti seurakuntien järjestämissä yhteislaulutilaisuuksissa kerättävistä kolehdeista.
Kauneimmat Joululaulut -verkkosivulla oli mahdollisuus äänestää omaa suosikkijoululauluaan. Ääniä annettiin lähes 12 000 kappaletta.
Viiden kärki on hyvin tasainen. Voittajaksi äänestettiin Varpunen jouluaamuna. Kakkossijan säilytti viime vuosina kovasti suosiotaan kasvattanut Taivas sylissäni. Sydämeeni joulun teen tuli kolmanneksi.