Muuttuuko Tuomiokirkon puiston käyttö?
Tampereelle on tarkoitus perustaa kansallinen kaupunkipuisto, joita on Suomessa jo kymmenen. Valtuustoaloitteen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Tampereelle teki Matti Höyssä vuonna 2012.
Puiston rajauksen sisään jäisivät Finlaysonin kirkko, Vanha kirkko ja Viinikan kirkko. Myös Pyynikin kirkkopuisto ja Tuomiokirkon ympäristö aiotaan nyt liittää mukaan.
Mitä tarkoittaa, että alue on mukana kansallisessa kaupunkipuistossa, yleiskaavapäällikkö Pia Hastio Tampereen kaupungilta?
– Kansalliseen kaupunkipuistoon liitettävät alueet ovat paitsi merkittäviä Tampereen viher-/puistoalueita, liittyvät myös kaupungin historiaan ja kehittymiseen. Kansallinen kaupunkipuisto tarkoittaa, että alueiden ominaisuuksia ja arvoja halutaan edelleen ylläpitää.
Muuttuuko puistoalueen käyttö jotenkin?
– Lähtökohtaisesti ei ole tavoitteena, että käyttö muuttuisi.
Alueen rajauksiin tehtiin muutoksia kaupunkilaisilta saatujen palautteiden perusteella. Vastaajat esittelisivät erityisen mielellään vierailijoille Tuomiokirkon puistoineen. Mukaan haluttiin myös muun muassa Kalevankankaan harjualue ja hautausmaa, Kalevan kirkko ja puisto, Messukylän vanhan kirkon alue, hautausmaa ja koulukokonaisuus sekä Messukylän kirkko ympäristöineen.
Tuomiokirkon ja sen ympäristön ottamista mukaan päätettiin tutkia tarkemmin, miksi?
– Tampereen Tuomiokirkko on yksi kaupungin merkittävistä julkisista rakennuksista ja muodostaa ympärillä olevan puiston kanssa erityisen kaupunkirakenteellisen kohteen. Tuomiokirkko ja siihen liittyvä puistoalue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-alue).
– Hankkeen valmistelun aikana on saatu palautetta, että kokonaisuus olisi hyvä lisä Tampereen kansallisen kaupunkipuiston kokonaisuuteen, ja aluetta onkin esitetty liitettäväksi kansalliseen kaupunkipuistoon. Kaupunginhallitus hyväksyi liittämisesityksen 11.5.2020.
Miten asia etenee?
– Kaupunki valmistelee hakemuksen Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi syksyn 2020 aikana. Hakemuksen hyväksyy ympäristöministeriö.
Useat ihmiset kokivat, että asukkaiden kuuleminen on ollut hankkeessa puutteellista. Tarvitaanko päätös myös seurakunnilta?
– Seurakuntaa kuullaan liitosesityksen johdosta, ja mielipiteen voi jättää myös kirjallisesti 20.8.–4.9. kaupungin kirjaamoon.
Mitä Tampereen seurakunnissa ajatellaan asiasta, kiinteistöpäällikkö Heikki Päätalo?
– Itse suhtaudun asiaan perusmyönteisesti – hankkeen tarkoitushan on turvata arvokkaiden kaupunkiympäristöjen säilyminen ja kehittäminen viihtyisänä kaupunkilaisten olohuoneena kestävällä tavalla. On hyvä huomata, että kansallinen kaupunkipuisto ei estä alueiden kehittämistä – kunhan se tapahtuu edellä mainitulla kestävällä tavalla.
Tähtikaupunkien verkosto
Kansallisen kaupunkipuiston tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena – kaupunkilaisten olohuoneena.Se on maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty kaupunkiympäristössä sijaitsevien arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden kokonaisuus, jonka säilyttämiseen ja hoitamiseen kaupunki on sitoutunut.
Sen täytyy olla osa kaupunkirakennetta eli alkaa ydinkeskustasta tai heti sen läheisyydestä. Tärkeää on myös, että alueelle muodostuu lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavia ekologisia käytäviä.
Kaupunkipuistoa hoidetaan ja kehitetään luonnon- ja kulttuuriperinnön arvoja vaalien ja vahvistaen. (Tavoitteiden saavuttamiseksi kaupunki laatii hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka hyväksyy ympäristöministeriö.)
Suomessa mukana on jo kymmenen kaupunkia: Forssa, Hanko, Heinola, Hämeenlinna, Kokkola, Kotka, Kuopio, Pori, Porvoo ja Turku.
Ympäristöministeriön arvion mukaan puistoja olisi Suomessa yhteensä noin kaksitoista.
Teksti: Asta Kettunen
Kuva: Juha-Pekka Aaltonen