3.4.2024 10.10

Pispalan kirkon taide avautuu kuvailutulkkauksella

Kuvailutulkkaus on sanallista kuvailua, jossa kerrotaan kuvailun kohteen visuaalisesta puolesta. Tulkkaus palvelee erityisesti näkövammaisia, mutta samalla taideteosten yksityiskohdat ja kirkon kauneus avautuvat myös näkeville aivan uudella tavalla.

Maalauksen keskiosaa hallitsevat naishahmon lempeät kasvot. Ne on taivutettu sivulle niin, että naisen vasen poski lepää hänen sylissään olevan lapsen oikeaa poskea vasten. Naisen vasen käsi on kietoutunut lapsen ympärille ja sormet lepäävät lapsen olalla.

Teksti on katkelma Pispalan kirkon juuri valmistuneesta kuvailutulkkauksesta, ja kenties monet Pispalan kirkon kävijät tunnistavatkin tekstistä tutun maalauksen. Kyseessä on Annukka Laineen vuonna 2005 maalaama Immanuel – Jumala kanssamme, toinen alttaritauluista.

Käsikirjoitukset Pispalan kirkon kuvailutulkkauksiin ovat kahden kääntäjän ja kuvailutulkin, Mirja Kytökarin ja Kirsi Vainionperän käsialaa. Viime vuonna he kirjoittivat kuvailutulkkeet Tampereen tuomiokirkosta. Ne ovat tiettävästi Suomessa ensimmäiset kirkosta tehdyt kuvailutulkkeet, jotka ovat verkossa kaikkien kuunneltavissa.

Neljä ihmistä kiertelee koristeellisen rakennelman ympärillä, jonka yläpuolella on pieni katos. Yksi ihmisistä koskettaa lukutukea.
Saarnatuoli oli kuvailutulkki Kirsi Vainionperän mukaan Pispalan kirkon haastavin tulkkauskohde, koska se on rakenteeltaan monimuotoinen ja täynnä pieniä yksityiskohtia. Saarnatuolia tarkastelevat Harjun seurakunnan kirkkoherra Tero Matilainen, Kirsi Vainionperä, Sirkku Heinäluoto ja näkövammaisten parissa työskentelevä erityisdiakonissa Minna Sormunen.

Aiempi kokemus Tuomiokirkon tulkkeiden kirjoittamisesta helpotti työntekoa, mutta toisaalta haaste oli uusi, sillä Tuomiokirkko ja Pispalan kirkko ovat varsin erilaiset.

– Aiemmista tulkkeista saamamme palautteen perusteella tiesimme, että voimme jatkaa tyylillisesti samalla linjalla. Ja toki työskentely tutun työparin ja nyt jo tutuksi käyneen kokemusasiantuntijan kanssa helpotti prosessia, kertoo Mirja Kytökari. 

Kytökari ja Vainionperä jakoivat kirkon tulkattavat kohteet puoliksi, mutta molemmat osallistuvat kaikkien tulkkeiden tekoon, kommentoivat toistensa tekstejä, kunnes saatiin aikaiseksi molempia tyydyttävä tulke. Tämän jälkeen he lukivat tulkkeet kokemusasiantuntijalle, Sirkku Heinäluodolle, ja tarvittaessa tekstejä vielä muokattiin.

Uusi ja vanha kohtaavat

Pispalan kirkko on yhdistelmä uutta ja vanhaa, sillä vuonna 1971 valmistuneen kirkon saarnastuoli on 1600-luvulta ja krusifiksi myöhäiskeskiajalta. Uutta kirkon taidetta edustavat Annukka Laineen maalaamat alttaritaulut, sekä öljyvärimaalaukset Aadam ja Eeva – ennen häpeää (1994) ja Veden viljaa – sekalaista seurakuntaa (2017).

Sinisävyisessä öljyvärimaalauksessa ui yhdeksän kokonaan näkyvää kalaa ja parvessa kauempana uivia kaloja.
Annukka Laineen maalaama Veden viljaa – sekalainen seurakunta edustaa Pispalan kirkon uutta taidetta, teos on vuodelta 2017. ”Kalojen kylkien värityksistä löytyy hopeanharmaata, sinertävää, turkoosia ja häivähdys liilaa. Jokaiseen kokonaan näkyvään kalaan on maalattu myös silmä sekä pieni vaaleanpunainen sydän vartaloon lähelle kalan päätä. Taiteilijan mukaan kalat symboloivat sekalaista seurakuntaa eli ihmisten moninaisuutta ja erilaisuutta.” (Ote kuvailutulkkauksesta)

Kytökarin ja Vainionperän mielestä uusi ja vanha kohtaavat Pispalan kirkossa mielenkiintoisella ja toimivalla tavalla.  

– Tila ja uudet elementit ovat suhteellisen neutraaleja, joten vanhat ja koristeellisemmat kohteet sopivat hyvin joukkoon ja tulevat kauniisti esiin, sanoo Kirsi Vainionperä.

Työtä helpottivat myös keskustelut taiteilija Annukka Laineen kanssa.

– Toisin kuin Tuomiokirkossa, meillä oli nyt tilaisuus keskustella kirkkosalin taideteoksista ne tehneen taiteilijan kanssa, mikä teki tästä projektista erityisen antoisan, kiittelee Kytökari.

Vainionperä kertoo, että hänelle mieluisin tulkattava Pispalassa olikin juuri Laineen maalaus Aadam ja Eeva. Kytökarin suosikki oli kaunis vanha krusifiksi, joka oli aikoinaan jo 1600-luvulla Harjun kappelikirkossa.

Molemmat kuvailutulkit kiittelevät Tampereen seurakuntia uraauurtavan tulkkausprojektin mahdollistamisesta. He ovat saaneet paljon myönteistä palautetta Tuomiokirkon tulkkeista, ja toivovat, että myös Pispalan kuvailutulkkaus tuo monille hyötyä ja iloa.

Teksti: Kaarina Lehtisalo

Kuvat: Hannu Jukola

Pispalan kirkon kuvailutulkkaus

Tampereen tuomiokirkon kuvailutulkkaus

Lukijoina ovat Leena Silfverhuth ja Jussi Holopainen.


Palaa otsikoihin