Pitääkö apua tarvitsevien jonottaa pitkään Perheneuvonnassa?
Kirkon perheneuvonta sai alkunsa vuonna 1944 Tampereelta, kun pastori Matti Joensuu laittoi ilmoituksen Aamulehteen ja kehotti eroaikeissa olevia pareja tulemaan keskustelemaan ennen mahdollista avioeroa.
Sodan jälkeinen aika nostatti ristiriitoja puolisoiden välille, ja avioerojen määrä nousi sotaa edeltäneestä ajasta kolminkertaiseksi.
Viime vuonna perheneuvonnan asiakastapaamisten määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 950 tapaamisella. Yhteensä kohtaamisia ihmisten parisuhde- ja perhekriisien keskellä oli yli 4570.
Miksi perheneuvonnan kysyntä on vain kasvanut viime vuosina, Tampereen seurakuntien Perheneuvonnan johtaja Timo Tavast?
– Kirkon kriisiauttamiseen ja perheneuvonnan pari- ja perheterapeuttiseen osaamiseen luotetaan laajasti. Yhteiskunnan palvelut eivät riitä vastaamaan ihmisten hätään, eikä kaikilla ole taloudellisia mahdollisuuksia hakeutua yksityisesti esimerkiksi pariterapiaan.
– Perheneuvonnallaan seurakunnat ovat onnistuneet luomaan palvelun, jonka kynnys on matala. Tulijaa ei lähestytä tarkastelemalla, millainen on hänen katsomuksellinen taustansa, maksukykynsä tai vaikkapa diagnoosinsa. Sen sijaan olennaista on ihminen, hänen elämänsä kokonaisuus ja lähisuhteidensa ilo ja kipu.
Millaisten haasteiden kanssa ihmiset hakeutuvat perheneuvontaan?
– Useimmat asiakkaat painivat parisuhdeongelmien tai erokysymysten kanssa, mutta myös muun muassa vanhemmuus, seksuaalisuuden kysymykset, perheissä koetut traumaattiset kriisit ja mielenterveyden ongelmat ovat asiakaslähtöisesti läsnä keskusteluissa.
–Parisuhteissa ydinhaaste ja suurin ilo kätkeytynee yhteyden ja erillisyyden paradoksiin: miten löytää turvallinen intiimi yhteys ja kuitenkin niin, että samanaikaisesti säilyy terve erillisyys?
Mistä asiakkaat tulevat?
– Tampereen perheneuvonta palvelee käytännössä lähes koko Pirkanmaata: 60 prosenttia asiakkaista tulee Tampereelta ja 40 prosenttia muualta maakunnan alueelta.
– Toiminta on Pirkanmaan seurakuntien yhteistyön ansiota kunkin seurakunnan maksaessa kuntansa alueelta tulevien asiakkaiden käynnit.
– Meidät löydetään erityisesti verkkosivujemme kautta, mutta myös esimerkiksi seurakuntien työntekijät ja hyvinvointialueen perhepalvelut ovat tärkeässä roolissa välittäessään tietoa perheneuvonnan tarjoamasta tuesta.
Riittävätkö voimavarat tulijoiden vastaan ottamiseen?
– On totta, että jono perheneuvontaan on ajoittain pitkä, eikä resursseja ole yhtään liikaa. Noin 530 000 ihmisen alueelle mahtuu paljon perheiden kipua, jota kirkon ei tule ohittaa. Samalla totta on se, että perheneuvonnan kautta Tampereen ja Pirkanmaan seurakunnat panostavat poikkeuksellisen merkittävästi perheiden, parisuhteiden ja lasten turvallisen kasvuympäristön tukemiseen.
– Perheneuvonnan 80-vuotisjuhlavuonna asiakastyöhön on resurssoitu henkilöstöä enemmän kuin koskaan ennen. Palveluja on pyritty uudistamaan siten, että vakavissa perhekriiseissä ja painopisteeksi nostetuissa 18–40-vuotiaiden kohderyhmissä (parisuhteita rakentavat nuoren aikuiset ja toisaalta pienten lasten vanhemmat) avun piiriin pääsee nopeasti, parhaimmillaan parin viikon sisään yhteydenotosta.
– Kirkon rahat -ohjelmassa (MOT, YLE TV1 12.2.2024) esitetty väittämä kirkosta, joka leikkaisi erityisesti lapsilta, nuorilta ja heidän perheitään, ei osu Pirkanmaalla kohteeseensa, kun otetaan huomioon seurakuntien yhteinen sitoutuminen perheneuvontaan ja perheiden kriisiauttamiseen. Tämän uskon olevan seurakuntien tahtotila myös tulevaisuudessa.
Miten rohkaisisit ihmisiä hakemaan apua parisuhdeongelmiin?
– Etsikää apua ajoissa. Paljon on tehtävissä silloin, kun yhteyden langoista kaikki eivät ole vielä katkenneet. Ja toisaalta: koskaan ei ole liian myöhäistä. Ongelmat eivät aina ratkea, mutta kaikissa ihmissuhdekriiseissä – eronkin hetkellä – voi olla iso merkitys sillä, että löytyy kolmas, ulkopuolinen, joka kestää kuulla, ottaa vastaan ja luo kohtaamiselle tilan.
Teksti: Kirsi Airikka
Kuva: Hannu Jukola