Pitkäniemen sairaalan muutto herättää innostusta ja huolta
Valtaosa Tampereen yliopistollisen sairaalan psykiatrisista potilaista on tutkittu ja hoidettu Pitkäniemen sairaalassa Nokialla. Psykiatrinen hoito siirtyy kuitenkin alkuvuonna Tays Keskussairaalan kampukselle. Käytännössä sairaala muuttaa Pitkäniemestä Kaupin kampuksen T-rakennukseen viikolta kolme alkaen.
Muutto herättää sekä innostusta että huolta, ja monenlaisia ristiriitaisia tunteita niin hoitohenkilökunnassa kuin potilaissa ja heidän läheisissäänkin, sanoo sairaalapastori Elina Kaunisto.
– Tilat Pitkäniemessä eivät täytä enää niitä vaatimuksia, joita lainsäädäntö edellyttää. Esimerkiksi psykiatrisen hoidon ohessa täytyy olla mahdollista tutkia ja hoitaa myös somaattisia sairauksia. Keskussairaalassa muun muassa kuvantamis- ja laboratoriopalvelut ovat lähellä.
Pitkäniemen sairaalarakennukset ovat vanhoja. Monilla osastoilla potilaita on samassa huoneessa useita, eikä kaikissa huoneissa ole omaa vessaa tai suihkua, Kaunisto toteaa.
– Uusi T-rakennus on valoisa, ja melkein kaikki potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita, joissa on oma wc ja suihku. Uuden sairaalan tilat on suunniteltu vastaamaan nykyajan vaatimuksia, ja niissä on otettu huomioon toiminnallisuus sekä potilaskeskeisyys.
Pitkäniemi on kuitenkin ympäristönä kaunis, ja siitä luopuminen on monelle vaikeaa.
– Toisaalta sairaalajaksot ovat nykyisin lyhyitä, eikä ympäristöllä ole enää samanlaista merkitystä kuin sillä on ollut joskus aikaisemmin, kun sairaalajaksot olivat monien kuukausienkin pituisia.
Jospa leima poistuisi
Kaunisto on kuullut monelta pirkanmaalaiselta, kuinka ”Niemeen” joutuminen on ennen merkinnyt sairastuneen leimautumista.
– Minä uskon ja toivon, että psykiatrisen sairaalan siirtyminen somaattisen sairaalan yhteyteen vaikuttaa siihen, että mielen sairauksiin ei enää tulevaisuudessa liittyisi samanlaista stigmaa kuin niihin on aikaisemmin liittynyt ja jossain määrin yhä vieläkin liittyy.
– Että ihmisiä, joilla on ongelmia mielenterveytensä kanssa, ei enää eristettäisi muista sairaalahoitoa tarvitsevista.
Kirkon kohtalo avoin
Sairaala muuttaa muutama osasto kerrallaan. Uudessa sairaalassa on pieni hiljentymistila, jonka yhteydessä sijaitsee sairaalapapin työhuone, pieni sekin.
– Alustavasti minulla on edelleen päävastuu psykiatrian toimialueesta, mutta varmasti jaamme työtehtäviä tarpeen mukaan, kun meitä on jatkossa neljä sairaalapappia samalla kampuksella.
Pitkäniemen sairaalakirkon kohtalo on vielä avoin.
– Todennäköisesti se ainakin toistaiseksi säilyy kirkkotilana ja toivottavasti tulevaisuudessa voisi palvella kirkkona, jos esimerkiksi ne suunnitelmat toteutuvat, että Pitkäniemen alueella oleviin rakennuksiin tulee asuntoja.
Hallintola-talon toisessa kerroksessa, Talo 1:ssä, sijaitseva kirkko on vihitty käyttöön 27.10.1901. Tuolloin paranemiseen ajateltiin kuuluvan ihmisen oman mielen eheytymisen ohella lähimmäissuhteiden ja jumalasuhteen hoitamisen.
Sotien päätyttyä kirkkoa korjattiin ja hautausmaata laajennettiin, ja laajennustöiden vihkimisjuhlaa vietettiin joulukuussa 1946.
Vuonna 1998 vaihdettiin alttaritaulu ja uudistettiin kirkkotekstiilit. Nykyisin alttaritauluna on vuonna 1996 lahjoituksena saatu nokialaisen taiteilijan Osmo Rauhalan kolmiosainen teos Toivo.
Aiemmin paikalla oli Pitkäniemen ensimmäisen ylihoitajan Agnes Von Pfalerin lyijytyö Ristin juurella, joka nykyisin sijaitsee kirkon vasemmalla sivuseinällä.
Kirkkosalin takaosan ikkunan lyijylasityö Kristuspuu koostuu 2000 osasta. Teema on sairaalassa hoidettavana olleen potilaan hahmottelema, ja työ on valmistettu sairaalassa. Lasityön keskeisenä aiheena on sinisävyinen toivo, jota kohti ojentuvat Kristuspuun oksat. Se valmistui vuonna 1999.
Teksti: Asta Kettunen
Kirkon tiedot: pirha.fi, aikanaan.fi