Pyydä digineuvoa lapselta

Digitaalinen varhaiskasvatus ja nuorisotyö Suomen seurakunnissa on lähtenyt hyvin alkuun, ja siihen suhtaudutaan erittäin myönteisesti. Työhön kaivataan kuitenkin nykyistä enemmän panostusta.

Tämä kävi ilmi Nuoren kirkon, Kirkkohallituksen Kasvatus ja perheasiat -yksikön sekä digitaalisen nuorisotyön kehittämiskeskus Verken seurakuntien nuorisotyöhön ja varhaiskasvatukseen suuntaamasta kyselystä.

– Meidän ei ehkä kannata lähteä tekemään jotain omaa, se olisi resurssien haaskaamista, vaan olla mukana siinä, mitä muutenkin tehdään, miettii koordinaattori Outi Korppinen, jonka työnkuvaan kuuluu myös digitaalista nuorisotyötä Tampereen seurakunnissa.

Piirros: Susanna Kiiski

Varhaiskasvatuksen asiantuntija Päivi Aumala kertoo, ettei työntekijöillä usein ole tarvittavia laitteita, eikä niitä toisaalta toivota mukaan joka paikkaan. Lapsille ja nuorille puhelimet, tietokoneet, pelit ja sosiaalisen median palvelut ovat kuitenkin välineitä muiden joukossa.

Myös osaamisen taso on hajanainen.

– Osalle työntekijöistä teknologia on ehkä vierasta, stressaavaa ja vaikeasti haltuun otettavaa.

– On ihan ok välillä tunnustaa, että en hallitse tätä. Kenenkään tietämys ei pysy sataprosenttisella tasolla koko ajan, teknologia ja osaamisen vaatimukset menevät hyvin nopeasti eteenpäin. Kokeilemalla ja olemalla utelias pääsee aika pitkälle, Aumala kannustaa.

– Koulutuksessa pitää aloittaa jostain, kerralla kaikkea ei pysty oppimaan. Mahdollisesti voisi ottaa yhden näkökulman kerrallaan haltuun, Korppinen vinkkaa.

Hän lisää, että asiat pystyy usein tekemään monta eri reittiä. Palvelut myös helpottavat yhdessä tekemistä.

Aumala ja Korppinen ymmärtävät myös pyrkimyksiä luoda seurakuntien kerhoista digivapaita vyöhykkeitä. Mutta katoavatko nuoret seurakunnista viimeistään rippikoulun jälkeen, jos kehityksessä ei pysytä mukana?

Hyvää vuorovaikutusta

Lapsilla kynnystä välineiden haltuun ottamisessa ei juuri ole, vaan jo tosi pienet kokeilevat rohkeasti. Sen kynnyksen ylittäminen, että aikuinen kysyy lapselta, voi olla vaikeaa. On myös totuttu ajatukseen, että aikuisen pitäisi osata lasta enemmän.

– Tässä me ollaan niitä oppijoita. Vahvistaa lasten itsetuntoakin, kun lapsi neuvoo aikuista. Ei kaikkea tarvitsekaan osata itse, vaan neuvoa voi kysyä tosi pieniltäkin, jotka kyllä lähtevät kokeilemaan rohkeasti, Aumala vakuuttaa.

– Jos tietoa lähdetään etsimään yhdessä lapsen kanssa, itsellekin tulee jotain uutta koko ajan, ja syntyy hyvää vuorovaikutusta.

Esimerkiksi koottavaa robottia ohjelmoitaessa on pakko kommunikoida. Opettajien kertoman mukaan kuvasymbolien tai piirrosohjelmien käyttö maahanmuuttajien ja niiden lasten parissa, joilla on vaikeuksia ilmaista itseään kirjallisesti, on tuottanut onnistumisen kokemuksia.

Mahdollisuuksia digitaalisen median käyttöön on monia. Lapset ja nuoret voivat vaikka tehdä videoita, ottaa ja katsoa valokuvia leireillä. Lapset ja nuoret suhtautuvat kuvaamiseen mutkattomasti.

Hyvä esimerkki on tuore Ttila, jossa 13–19 -vuotiaat nuoret tekevät sisältöä nuorille. Valikoimassa on suora lähetys kerran viikossa tiistaisin kello 16, vuorovaikutteista sisältöä ja videoita.

Videoita tekevät pilottiseurakuntien kouluikäiset eri puolilla Suomea. Palvelun taustalta löytyvät Nuori kirkko -yhdistys, kirkkohallitus, kirkon viestintä sekä Suomen Lähetysseura.

Ttilan toimintaa esiteltiin myös valtakunnallisilla kasvatuksen ja nuorisotyön NUORI2020-päivillä Tampereella. Tapahtumassa pohdittiin muun muassa, pelastaako teknologia nuorisotyön tulevaisuuden, tuleeko robotista nuorisotyöntekijän työkaveri, poistaako tekoäly nuorten syrjäytymisongelman ja pitääkö vanhempien olla huolissaan e-urheilusta.

Materiaalia on jo

Yksi mahdollisuus digin haltuunottoon on muiden tuottamien materiaalien käyttö. Suomen Lähetysseura esimerkiksi esittelee tansanialaista perhe-elämää virtuaalisena, ja suomalaiset ja nepalilaiset ovat kuvanneet päiväänsä ja näin tutustuneet toistensa elämään.

– Myös kummikohteista voisi olla esittelyä, Korppinen innostuu.

Pipliaseuralta puolestaan löytyy Raamatun kertomuksia virtuaalitodellisuus-ympäristössä. Lapsi voi katsella animoituja kertomuksia monista näkökulmista tai tutustua tapahtumien maisemiin. Materiaali on ilmaista, tarvitaan kuitenkin teknologia, kuten lasit.

Korppinen tuo esiin, että kasvattaja tarvitsee ymmärrystä siitä todellisuudesta, jossa lapset ja nuoret elävät: missä nämä kohtaavat esimerkiksi kiusaamista.

– Ryhmiä on tosin vaikea päästä näkemään, koska ne ovat usein suljettuja.

Tutki tilaa -korttien avulla on mahdollista tehdä kirkkotilaa tutuksi. Tutki tilaa -materiaalin on kuvittanut graafikko Johanna Nordblad ja tehnyt uskonnonopetus.fi.

Tukea, rahoitusta, sovelluksia

Toisia nuoria kiusataan myös siitä, jos nämä eivät käytä digivälineitä. Aumalan mielestä nuoret tarvitsevatkin tukea välineiden itsenäiseen hallintaan: käytän niitä, jos haluan ja niin kuin haluan.

Selvityksessä havaittiin, ettei digityölle juurikaan haeta seurakunnissa ulkopuolista rahoitusta, vaikka monien tahojen rahoituskriteerit varmasti täyttyisivät. Kuitenkin esimerkiksi Verke pystyisi paitsi tukemaan kouluttamisessa myös auttamaan rahoitushakemusten tekemisessä.

Perheen pienimmille on suunnattu Lastenkirkko.fi ja pelisovellus Päkän päivä, ja myös YouTubesta löytyy Lastenkirkon videoita.

– Lastenkirkko tarjoaa turvallisen ympäristön, jossa touhuta, Aumala mainitsee.

– Muitakin sovelluksia, kuten Fisucraftia, voisi tuoda esiin. Tietoisuus voisi lisätä näiden käyttöä.

Pelit madaltavat vieraan kielen käyttämisen kynnystä, laajentavat ystäväpiiriä ja rakentavat laajoja yhteisöjä. Tampereen seurakunnilla ja kaupungilla onkin viritteillä yhteinen pelitila Hervantaan.

Kotien lisäksi tietoa voi jakaa myös uskonnonopetuksessa. Esimerkiksi Oulun hiippakunnassa on tehty kirkkotilaa tutuksi lisätyn todellisuuden avulla. Materiaalia ja vinkkejä siihen, miten ja missä ”tutki tilaa” -sisältöä voisi kehittää, löytyy uskonnonopetus.fi:n sivuilta.

Mobiilisovellus ”Lasten pyhiinvaellus ja kirkkoreitti” on käytössä Tampereen seurakunnilla.

Teksti: Asta Kettunen

Ttila

Linkkejä Verken tekemiin digitaaliseen nuorisotyöhön liittyviin materiaaleihin:

Palaa otsikoihin