Sujahtaako kirkkovene vesille?
Seurakuntien kirkkovene on lojunut Torpan venevajassa viime vuodet vähällä käytöllä. Ensimmäisen kauden kirkkovaltuutetulla Jouko Mäki-Lohiluomalla alkoi itää ajatus veneen saamisesta useammin vesille.
– Sillä voisi vaikka lipua liperit liehuen kansan pariin, sanailee muusikko.
Samalle kannalle hän on saanut ainakin toisen valtuutetun Olli Löytyn sekä Harjun kirkkoherran Ari Paavilaisen ja satamapäällikkö Matti Joen.
Veneen kohtaloa selvittäessään Mäki-Lohiluoma on ottanut selvää kirkkoveneiden käytön historiasta.
– Vesistöt ovat aikoinaan olleet nopein tapa liikkua. Kirkkovene on ollut entisaikojen joukkoliikenneväline, jolla voitiin mennä myös kaupoille tai markkinoille. Ja niillä ajettiin kilpaa.
Tarinoita löytyy 1700-luvulta alkaen.
– Tiedetään tapaus, jossa nuoret lähtivät omin luvin kirkkoveneellä tansseihin. Aikuiset hakivat veneen salaa pois, ja teineille tuli pitkä paluumatka rantoja pitkin kävellen.
– Aamulla sitten keskusteltiin yhteisten pelisääntöjen ja asioista sopimisen merkityksestä. Ehkäpä vähän anteeksiannosta ja armostakin. Kirkkovene on meillä liittynyt ihmisten yhteiseloon tosi monella tavalla.
Soututapahtumat.fi -sivusto kertoo, että suomalaisten kirkkoveneiden varhaisin esikuva olivat Skandinavian viikinkien suuret veneet, joiden mallin mukaan pakanuuden ajan suomalaiset heimot rakensivat kookkaita veneitä meri-, järvi-, ja jokiliikenteeseen.
Uskonpuhdistuksen myötä, 1600-luvulta lähtien, veneiden ylläpitämistä alkoi vaatia kirkko. Tämä selittää kirkkoveneiden laajan levinneisyyden.
– Niissä on voinut olla kyydissä melkein sata ihmistä. Yleensä perustettiin venekunta, mutta kyytiin otettiin köyhemmätkin, joilla ei ollut varaa tulla mukaan venekuntaan.
Ilmastonsuojelu-ajatus taustalla
Torpan veneellä on osallistuttu Sulkavan Suursoutuun, ja myös partiolaiset ovat käyttäneet sitä. Se on 12 metriä pitkä, ja mukaan mahtuu 14 soutajaa.
– Lisäksi jonkun täytyy pitää tahtia yllä, Mäki-Lohiluoma viittaa perämieheen.
Hän itse on ollut soutamassa Saimalla kaveriporukan mukana.
– Kyllä näitä vielä Pyhäjärvellä on, mutta käyttö on vähentynyt, kertoo puolestaan Matti Joki, joka itsekin on kokeillut kirkkoveneen käyttöä joskus kauan sitten.
Näsijärven puolella seurakuntien kirkkovenettä voidaan jatkossa säilyttää Aito keskuksessa, koska Torppa ei ole enää käytössä.
Tarkoitus on myös lainata venettä. Vuokra sovitaan tapauskohtaisesti, ja lainaamista hoitaa Ari Paavilainen.
Tulot lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavun kautta Kambodžaan Pursatin provinssiin ilmastonmuutoksen tuomien vaikeuksien ennaltaehkäisyyn.
– Tämän voi luontevasti kytkeä ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Ilmastonsuojelu on ihmisen suojelua ja siten seurakunnan ydintehtävää, Mäki-Lohiluoma perustelee.
Yhdessä soutaminen on Mäki-Lohiluoman mukaan sosiaalinen tapahtuma.
– Samassa veneessä syntyy ihmeellinen tunnelma ja yhteys ihmisten kesken. Miksei voisi pitää vaikka souturippileirin, hän ideoi.
Teksti: Asta Kettunen