Uusi testamentti taipui digitaaliseen muotoon
Tuore Uuden testamentin mobiilikäännös avaa sen sisällön uudella tavalla nykylukijalle. Digitaalisuus näkyy myös tekstin muotoilussa ja vastaanotossa.
Raamatun – tai sen osien – kääntäminen on riskialtista puuhaa. Pyhään kirjaan liittyy monilla jo lapsuudesta saakka periytyviä syviä tunnemerkityksiä. Vanhahtavien ilmaisujen, jopa yksittäisten sanojen muuttaminen voidaan kokea suoranaiseksi pyhäinhäväistykseksi.
Lokakuun lopulla julkistettiin Suomen Pipliaseuran yhteistyökumppaneineen toteuttama Uuden testamentin käännös.
Kyseessä on rohkea hyppy tulevaisuuteen. Tavoitteena ei ole ollut kirjamuotoinen Uusi testamentti, vaan kääntäminen on tapahtunut alkukielestä, kreikasta, suoraan mobiilikäyttäjälle.
Uuteen käännökseen voi kuka tahansa tutustua maksutta Raamattu.fi-verkkopalvelussa tai puhelimeen hankittavassa Piplia-sovelluksessa.
Käännös tehty tavallisille ihmisille
Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila perustelee uudenlaista käännöstä ajattelutavan muutoksella. Raamattua ei ole enää mielekästä ajatella ainoastaan perinteisessä formaatissa, painettuna kirjana.
– Digitaalisuus on paljon enemmänkin kuin pelkkä jakelukanava. Se on väline vaikuttaa tekstin muotoiluun ja vastaanottoon.
Käännöshanketta pohjustettiin DigiMarkus-pilottihankkeella. Siinä Markuksen evankeliumi käännettiin suoraan alkukielestä digitaaliselle päätelaitteelle.
– DigiMarkuksesta tuli hyvää palautetta, ja kirkkohallitus lähti mukaan koko Uuden testamentin kääntämiseen uudenlaisella tavalla. Kirkkohallituksen lisäksi UT2020-hanketta rahoittivat ekumeeniset kumppanit.
UT2020-käännös haluaa välittää alkukielen merkitykset rikkaalla, ymmärrettävällä suomen kielellä.
– Tätä käyttävä ei tarvitse apunaan sanakirjaa, Googlea tai teologia, sanoo Suomen Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari, joka johti UT2020-hanketta.
Parikymppisten kielentaju ohjenuorana
Kahden ja puolen vuoden projektin tuloksena nyt julkistettu Uusi testamentti merkitsee raamatunkäännöstyössä melkoista digiloikkaa.
Käyttöliittymässä voi tehdä hakuja, ja sieltä löytyy linkityksiä taustamateriaaliin. Mukana on myös monia lukemista helpottavia toimintoja, kuten monenlaiset fonttikoot.
Oman haasteensa kääntäjille asetti se, että käännöksen tulee toimia samaan aikaan luettuna, puhuttuna ja kuultuna. Audioversion luki elo–syyskuussa 2020 näyttelijä Krista Kosonen.
Toiminnanjohtaja Markku Kotila kertoo, että käännöstyön avuksi luotiin mallilukija, joka edustaa noin 20-vuotiaan kielentajua. Ajatuksena on, että mikä on ymmärrettävää nuorille, on ymmärrettävää myös vanhemmille.
– Mallilukijamme kielelliset valmiudet ovat hyvät, mutta korkea käsitteellisyys ja uskonnolliset termit tuottavat hankaluuksia. Hänen maatalous- ja luontosanastossaankin on aukkoja.
Kotila korostaa sitä, että mallilukijaa ei pidä sekoittaa kohderyhmään.
– Tämä käännös on tarkoitettu iästä riippumatta kaikille, jotka haluavat lukea ja kuunnella sanaa puhelimesta suomen kielellä.
Kirjoittajan ääni nousee esille
Markku Kotila muistuttaa Raamatun yhdestä merkittävästä piirteestä, joka helposti unohtuu.
Raamattu ei pohjimmiltaan ole kirja vaan hyvin monenlaisista osista koostuva kirjakokoelma. Asia tulee uudessa käännöksessä huomioitua.
– Digitaalisessa ympäristössä lukeminen on kirjaan verrattuna katkelmallisempaa. Digikäännöksen käyttäminen onkin lähempänä varhaista tapaa käyttää raamatuntekstejä.
Kotilan mukaan perinteisessä raamatunkäännöksessä on meillä ja maailmalla usein lähdetty yhdenmukaistamaan tyylejä.
Tästäkin on tuoreessa Uuden testamentin käännöksessä pyritty tietoisesti eroon. On haluttu kirjoittajan äänen nousevan aidosti esiin.
– Esimerkiksi Ilmestyskirja on alun perin aika ronskia kieltä. Sitä on käännöksessä saatettu hieman silotella.
Kääntäjä ei jää enää kammioon
Maailma kehittyy. Myös raamatunkäännöstyön luonne on muuttunut aika paljon perinteisestä.
– Kääntäjä ei enää vetäydy tekemään työtään jonnekin kammioon. Tätä Uuden testamentin käännöstä on tehty isolla joukolla ja testaamisen myötä myös joukkoistaen, Terhi Huovari kertoo.
Käytännössä käännöstyö organisoitiin useampaan vaiheeseen. Kuusihenkisessä projektiryhmässä oli muun muassa kaksi kääntäjää.
Heistä eksegetiikan asiantuntija, teologian tohtori Niko Huttunen laati kreikankielisestä tekstistä suomennoksen, joka oli vielä karkeaa kieltä.
– Kieliasiantuntija, filosofian tohtori Tuomas Juntunen sitten muotoili raakatekstistä hyvää suomea. Keskeistä oli, että alkukielen merkitysten haluttiin välittyvän tarkasti ja ymmärrettävästi, Huovari sanoo.
.jpg)
Testaajilla merkittävä rooli
Seuraavassa vaiheessa tekstistä otti kopin seitsenjäseninen ekumeeninen ohjausryhmä. Se kommentoi tekstiä verkkopohjaisessa käännösohjelmassa sekä kokoontui keskustelemaan kustakin käännetystä jaksosta.
Lopuksi käännöksen arvioi eksegetiikan kannalta dosentti Kari Kuula sekä kieliasuun keskittyen runoilija, filosofian tohtori Katja Seutu.
Terhi Huovari kertoo, että tärkeässä roolissa olivat myös testaajat. Heitä oli kaikkiaan noin 3000.
– Testaajissa oli muun muassa Kallion ilmaisutaidon lukiolaisia sekä rippikoulua käyviä varusmiehiä.
Toukokuussa 2020 osa käännöstekstistä avattiin pariksi viikoksi verkkoyleisölle vapaasti luettavaksi ja kommentoitavaksi.
– Silloin kuka tahansa pystyi antamaan palautetta ja näin omalta osaltaan osallistumaan raamatunkäännöstyöhön.
Alkuperäistekstin äärelle
Itä-Suomen yliopiston eksegetiikan professori Lauri Thurén työskenteli projektin ekumeenisessa ohjausryhmässä.
Hänen roolinsa oli se, että käännös vastasi mahdollisimman hyvin alkuperäistekstin ajatuksia.
– UT2020 on käännetty alkukielestä osin tarkemmin kuin aiempia raamatunkäännöksiä. Emme siis käyttäneet perinteistä menetelmää, jossa olisi otettu vanha käännös ja lähdetty korjailemaan sitä.
Thurén huomauttaa, että myös Martin Luther oli sillä kannalla, että käännöstyössä pitää huomioida se, millä tavalla tavalliset ihmiset puhuvat.
– Toivon, että etenkin nuoret pystyisivät tutustumaan Uuteen testamenttiin entistä helpommin tämän käännöksen pohjalta.
Käännösprosessikin kehittyy
Lauri Thurén ei näe omalta osaltaan käännöksen tekemistä päätelaitetta varten kovinkaan olennaisena asiana.
– Kaikenlaisissa käännöksissä pyritään nykyisin tiiviyteen. En usko lauseiden pidentyneen, vaikka työmme olisi tähdännyt kirjamuotoiseen Uuteen testamenttiin.
Työskentelyn aikana hankaluuksia aiheutti se, että esille tuli joitakin kreikan sanoja, joille ei yksinkertaisesti löydy vastinetta suomen kielestä.
– Samaan ongelmaan on törmätty aikaisemminkin, esimerkiksi nykyistä Kirkkoraamattua käännettäessä.
Professori arvioi, että nyt UT2020 oli projektinakin onnistunut. Keskeinen työväline oli verkkoalusta, jolla käännöksen työstäminen porukalla sujui joustavasti.
– Ero on huikea verrattuna takavuosina läpi kahlattuihin pitkällisiin raamatunkäännösprojekteihin. Sellaiseen työskentelytapaan en näe enää paluuta.
Käännöksiä harvakseltaan
Raamatun ja Uuden testamentin käännöstyö on aina valtava urakka. Käännöksiä onkin maassamme toteutettu aika harvakseltaan.
Tienraivaajana toimi Mikael Agricolan kääntämä Uusi testamentti vuonna 1548. Sen jälkeen erityisesti vuoden 1642 Raamatulla on ollut tärkeä merkitys.
Kyseisen käännöksen korjattu laitos ilmestyi vuonna 1776. Vanhan Kirkkoraamatun nimellä tunnettu teos säilyi evankelis-luterilaisen kirkon virallisena käännöksenä aina vuoteen 1938 asti.
Monien vaiheiden jälkeen Vanhan testamentin seuraava virallinen käännös hyväksyttiin vuonna 1933 ja Uuden testamentin viisi vuotta myöhemmin.
Kirkolliskokous asetti vuonna 1973 raamatunkäännöskomitean. Komitea jätti asiaa koskevan mietinnön kirkolliskokoukselle 1975. Tavoitteeksi uudelle käännökselle annettiin selkeä, luonteva ja nykyaikainen yleiskieli.
Uuden testamentin teksti ilmestyi kokeilupainoksena 1989, ja Vanha testamentti kahdessa osassa 1990 ja 1991. Kirkolliskokous hyväksyi raamatunkäännöksen virallisesti käyttöön vuonna 1992.
Näiden virallisten käännösten ohella on olemassa epävirallisempia. Esimerkiksi vuonna 2012 julkaistiin Raamattu Kansalle -käännös.
Muuttuneita käännöksiä
Joh. 3:16
”Jumala
osoitti rakkautensa maailmalle antamalla ainoan Poikansa, jottei kukaan
häneen uskova tuhoudu vaan saa ikuisen elämän.” (UT2020)
”Jumala
on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei
yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi
iankaikkisen elämän. ” (Raamattu 1992)
1 Kor. 1:10
”Veljet ja sisaret, kehotan teitä Herramme Jeesuksen Kristuksen nimissä: välttäkää erimielisyyksiä ja pitäkää yhtä, olkaa yksimielisiä ja eläkää yhteisymmärryksessä.” (UT2020)
”Veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen kehotan teitä kaikkia pitämään keskenänne yhtä,
välttämään hajaannusta ja elämään yksimielisinä.” (Raamattu 1992)
Mark. 2:16
”Kun oppineet fariseukset näkivät Jeesuksen syövän syntisten ja tullimiesten kanssa,
he sanoivat hänen oppilailleen: ’Miksi hän syö syntisten ja tulliaseman välistävetäjien kanssa?’”(UT2020)
Teksti: Vesa Keinonen