Uutta vai perinteistä jouluvirttä?
Onko vanhassa virressä vara parempi? Yksi luottaa perinteisiin, toisen mielestä on jo aika uusien sävelten tai sanojen, mutta kolmannelle käyvät molemmat.
Enkeli taivaan on monien Tampereen seurakuntien kanttoreidenkin suosikki. Myös riemullinen, valoisa ja juhlava 27, Juhlimaan tulkaa, on kovasti mieleinen.
Joulun tuovat myös virret 30 Maa on niin kaunis, 31 Ei valtaa, kultaa, loistoa sekä 35 Joulu riemukas.
– Tykkään uusista enemmän, pidän useimpia jouluvirsiä jo kadonneena kansanperinteenä. Monet ovat liian pitkiä, raskaita ja outoja, eikä niissä ole kosketuspintaa nykyihmisen elämään, kommentoi Eveliina Ylikoski Kelevasta.
Kun virsikirjan vuonna 2016 käyttöön otettua lisävihkoa valmisteltiin, oli haluttu löytää teemoja, jotka puhuttelevat nykyihmistä. Melankolisten ja joskus synkkienkin virsien sijaan kirkkokansa sai veisattavakseen virsiä, joissa kaikuu elämänriemu ja nykypäivä.
– Sitä, mikä virsi milloinkin puhuttelee, ei mitata sen kansansuosiolla, muistuttaa puolestaan Tuomiokirkkoseurakunnan johtava kanttori Osmo Honkanen.
– Havainnollinen tapaus on virsi 31. Sen sanat ovat mielestäni hyvää ja oikein kaunista suomen kieltä, ja käännös on uskollinen alkuperäistekstille. Silti usein halutaan laulaa perinteistä käännöstä, koska siihen on totuttu. Minusta molemmilla on paikkansa ja niitä laulaessa voi kiinnittää huomiota vähän eri asioihin, itsessään ja joulussa.
– Ensi jouluna kaikki nykyiset virret ovat jo vanhoja. Kiva kuitenkin, jos joka joulu tuo jotakin uutta myös virsiperinteeseen. Toivottavasti itse kullekin löytyy tilaisuuksia laulaa ja kuulla myös harvinaisempia jouluvirsiä ja lauluja.
Aleksanterin kirkon kanttori Pirjo Mäntyvaara lisää, että uusissakin on raikkaita ja kauniita, kuten 934 Profeetat aikanaan ja 935 Hetkeksi hiljene, maa.
Adventtina Hoosiannan alkusoitto käynnistää joulunajan, sanoo kasvatuksen johtava kanttori Maiju Helin. Häntä miellyttää erityisesti Virsi 23, On ruusu Iisain juuren.
– Se on kaunis ja vähemmän laulettu virsi. Tässä virressä tulee esiin joulun mystiikkaa ja sitä ihmettä, jonka äärellä ollaan sekä sanoissa että sävelessä.
Muiden laulujen varjossa?
Rajaa virsien ja muiden laulujen välille on vaikea vetää. Jäävätkö virret muiden joululaulujen varjoon?– Kyllä jäävät. Jouluvirsiä lauletaan oikeastaan vain joulukirkossa, kun taas joululauluja ihan joka paikassa, Sanna Ketola Harjun seurakunnan kanttoreista pohtii.
Samoilla linjoilla on Martti Syrjäniemi Hervannasta. Virsiaarteisto on kuitenkin niin arvokas kansanperintö, että sitä kannattaa vaalia.
– Kanttorikunnalla on iso vastuu tuoda jouluvirsiä mahdollisuuksien mukaan monipuolisesti esille – ei vain messuissa, vaan muissakin joulunajan tilaisuuksissa. Yksi hieno ja vähemmän laulettu helmi on virsi 24 Kas, yöllä paimenille.
Mielipiteet eroavat sen suhteen, edistävätkö kuuluisat artistit jouluvirsien merkitystä tai sanomaa. Osa haastatelluista sanoo suoraan ei. Ylikosken mielestä kirkossa esiintyviltä pitäisi edellyttää, että joulun sanoma tulee konsertissa ilmi, eikä kirkkoon tultaisi vain halvan tilavuokran takia.
Kyllä ne voivat edistää, tuumii puolestaan Ketola.
– Hienoa että myös populaarimusiikin esittäjät ovat löytäneet kirkkoon.
– Artistit todella ovat tehneet hienoa työtä tämän eteen ja hyvä näin, toteaa Syrjäniemikin.
Myös Suomen Kanttori-urkuriliiton puheenjohtajan, Kerimäen kappeliseurakunnan kanttorin Minna Raassinan vastaus on kyllä:
– Esityksistä voi jokainen valita suosikkinsa. Erilaiset tulkinnat tuovat kappaleista esiin eri puolia. Ja kaikkihan eivät suinkaan halua itse laulaa, vaan kuuntelevat joululaulutkin. Sillekin pitää olla tilaa.
Mobiilioptimoitu verkkovirsikirja on yksi kirkon suosituimmista verkkopalveluista. Palvelussa virret löytyvät nimen, numeron tai yksittäisten sanojen perusteella. Virsiä voi hakea myös kirkollisten juhlien ja kirkkovuoden tapahtumien mukaan.
Monelle sivusto korvaa painetun virsikirjan. Kastehetkessä voidaan laulaa seuraamalla säveltä ja sanoja matkapuhelimesta.
Sivusto mainitsee myös viikon etsityimmät virret. Tämän jutun päivityksen aikana kärjessä oli adventtilaulu 13, Nyt sytytämme kynttilän.
Mieluummin kokonaan uusiksi?
Raassinan suosikkeihin kuuluu virsi 16 Jeesus Kristus meille nyt, jonka sävelmä on hänen mukaansa luonteikas, rytmikäs, kaunis ja kiva laulettava. Puhuttelevimmat sanat ovat virressä 25 Nyt seimellesi seisahdan.
– Erityisesti kohta "Vaan kuinka suuren vieraani / ottaisin oikein vastaan, / kun sydämeni, lahjani, / on multaa ainoastaan?" on minua lämpimästi ja syvästi puhutteleva ja herkistävä.
Ennemmin kuin perinteisten joululaulujen sanojen tai sävelten laittamista uuteen uskoon Raassina harkitsisikin uuden laulun tekemistä.
– Muistijälki vanhasta sävelmästä tai tekstistä häiritsee uuteen suhtautumista, jos jompikumpi uusitaan. Kokonaan uuteen luomukseen pystyy suhtautumaan avoimemmin.
Riskistä muistuttaa Syrjäniemikin:
– Vanhat sanat tuovat turvaa, joulun lämpöä sekä lapsuuden muistoja. Uusien sanojen myötä nämä elementit jäävät pois. Helposti raketin lailla suosioon tulleet sävelmät jäävät päiväperhosiksi. Tätä ajatusta ei kuitenkaan voi yleistää.
Iso osa joululaulujen viehätystä on Helinin mukaan se, että niitä osataan laulaa ja muistetaan jopa ulkoa.
– Myös yli sukupolvien osataan samoja joululauluja, mikä on muiden laulujen osalta harvinaista tänä päivänä. Joululaulut yhdistävät.
Hänen mielestään artistit voisivat esittää jouluvirsiä enemmänkin.
– Heidän kauttaan virret heräävät uudella tavalla eloon, erilaisina sovituksina. Usein ne ovat puhuttelevampia nykypäivän ihmisille, kuin perinteisellä tavalla lauletut virret.
Tuomiokirkkoseurakunnassa on pidetty jo parina vuonna loppiaisena jouluvirsiin liittyvä tilaisuus. Jouluvirsiä toivoivat nimenomaan seurakuntalaiset, kertoo Mäntyvaara.
Ajankohta on tuntunut luontevalta, koska loppiainen on vielä jouluaikaa, ja silloin tilaisuuksia on enää harvassa.
– Viime vuonna koronan vuoksi tapahtuma oli YouTuben välityksellä. Tulevana loppiaisena eli 6.1.22 kello 16 sen on tarkoitus olla yhteislaulutilaisuus livenä Aleksanterin kirkossa, Mäntyvaara kertoo.
Teksti : Asta Kettunen
Virsi
Ensisijaisesti yhteislauluksi tarkoitettu runomittainen hengellinen laulu. Virsien laulamista sanotaan joskus veisaamiseksi. Virrellä tarkoitetaan lähinnä kirkolliskokouksen hyväksymän Virsikirjan sisältämiä lauluja, mutta myös monien herätysliikkeiden lauluja kutsutaan virsiksi. Virret johdattavat laulajansa yhteiseen rukoukseen, kiitokseen ja ylistykseen. (Lähde: evl.fi/sanasto)
Harjavallan seurakunnan kirkkoherra Tuomo Lindgren: Joulun virsiä ja lauluja