Vatialassa tuhkataan vainajista ainakin tamperelaiset
Vatialan krematoriolla on luvat 3000 vainajan tuhkaamiseen vuosittain, mikä riittää tamperelaisille. Kun on ylimääräistä kapasiteettia, vainajia otetaan tuhkattavaksi myös ympäristökunnista, kertoo hautaustoimen päällikkö Jyrki Lehtonen.
Muussa tapauksessa naapurit joutuvat kuljettamaan heitä esimerkiksi Hämeenlinnaan, Poriin, Jyväskylään ja Lahteen.
– Yhteistyö seurakuntien välillä sujuu hyvin, Lehtonen kuitenkin huomauttaa.
Hänen mukaansa liikkeellä on myös väärinkäsitys siitä, että Tampereen seurakunnat olisi velvollinen tuhkaamaan koko Pirkanmaan vainajat. Yksi taustaselitys tälle on, että hautaustoimistojen henkilöstön vaihtuessa tieto ei siirry eteenpäin.
– Nyt on tarkoitus aloittaa mietintä lisäkrematorion tarpeesta Pirkanmaalla, koska alueella on selkeästi kapasiteettivajetta.
Riittävyysongelma on valtakunnallinen. Sen syitä ovat sekä tuhkaamisen suosion lisääntyminen että vainajien määrän kasvu isojen ikäluokkien vanhetessa.
Viime vuonna Suomessa, ja myös Tampereella, kuoli ennätysmäärä ihmisiä. Tuhkausten osuus hautauksista on kasvanut vuosittain: esimerkiksi Tampereella vuosina 2005–2021 osuus kasvoi 70 prosentista 84,4 prosenttiin.
– Uuneja ei voi käyttää määräänsä enempää, ne lämpiäisivät liikaa.
Uunit tarvitsevat myös huoltoa, minkä vuoksi ne ovat toisinaan vuorotellen poissa käytöstä. Vanhempi Vatialan krematorion uuneista on otettu käyttöön vuonna 2013 ja jouduttiin remontoimaan neljä vuotta sitten. Ensi vuonna edessä on toisen uunin peruskunnostus.
Kangasalan puolella sijaitsevaan Vatialaan on aiemmin tullut vainajia lähikuntien lisäksi myös muualta muiden paikkakuntien krematorioiden huoltojen aikana. Hinnoittelu on erilainen tamperelaisille ja muille vainajille.
Kylmätilatkin täyttyvät
Tuhkauksen kustannus on muille kuin tamperelaisille suurempi. Kylmätilojen käytöstä vieraspaikkakuntalaisilta peritään pieni maksu.
Vatialan krematorio toimii arkisin aamukuudesta iltaan asti ja usein myös lauantaisin. Vakituisen krematorionhoitajan lisäksi töissä onkin pari erityisammattimiestä.
Maanlaajuinen pulma on myös kylmätilojen täyttyminen.
– Periaatteessa vainajat tuodaan seurakunnille vain siunattavaksi. Kun kaupungilta soitetaan, että on ruuhkaa, yritämme saada siunaustilaisuuksia aikaistettua. Se ei kuitenkaan henkilökunnan puolesta järjesty noin vain, ja omaistenkin toiveita halutaan kuunnella, kertoo Lehtonen.
Krematorio vaihtoi kesällä nestekaasuun Venäjältä tulleesta maakaasusta. Investointi maksoi kaikkiaan noin 100 000 euroa.
Myös yksityismaille
Tuhkan voi Tampereen hautausmailla haudata arkku- tai uurnahautaan tai muistolehtoon. Tuhkan sirottelusta hautausmaan sirottelualueelle on sovittava Tampereen seurakuntayhtymän hautauspalveluissa.
Kalevankankaan ja Messukylän hautausmaiden sirottelualueille voidaan sijoittaa tamperelaisten vainajien tuhkia. Aitolahden ja Teiskon hautausmailla on rajoituksia myös uurnahautauksissa.
– Vuosittain yksityismaille sirotellaan Tampereella kymmenien vainajien tuhkat. Pyhäjärveen sirottelu Hatanpään arboretumin Pajaniemessä on ollut yllättävänkin suosittua. Toinen paikka on Siilinkarin takana, mutta sinne on mentävä veneellä.
Jos maastoon sijoitetaan pysyvä muistomerkki, viimeinen lepopaikka vaatii kaavamuutoksen. Muuten sirottelu on vapaata maanomistajan tai vesialueen haltijan luvalla. Suomen lain mukaan tuhkat on kuitenkin sijoitettava yhteen paikkaan, kertoo Lehtonen.
Teksti: Asta Kettunen
Hautauksen järjestäminen Tampereella