Elämänlaadulla on väliä myös ehtoopuolella
Eläkeläisjärjestöjen edustajista koostuva Tampereen vanhusneuvosto tuo esiin ikäihmisten toiveita ja huolenaiheita. Esittelijäsihteeri Kirsi Nurmio kertoo, että suurimmat huolet liittyvät tehostettuun palveluasumiseen.
– Aika paljon yhteydenottoja tulee tutkijallekin. Silloin kyse on henkilökohtaisista kokemuksista, ikäihmisistä, jotka ovat saaneet huonoa hoitoa, sanoo tutkija Jari Pirhonen.
Hänelle kerrotut kokemukset ovat ääritapauksia siitä, miten asioiden ei pitäisi mennä. Näissä tilanteissa vanhusasiamies järjestää neuvotteluja palvelun tuottajan ja omaisten välillä, joiden välit saattavat jo olla tulehtuneet ja osapuolten kohtaaminen siksi vaikeaa.
Vanhusasiamies on tamperelainen keksintö, mutta heitä työskentelee muissakin kaupungeissa.
– Vanhusasiamies palvelee tamperelaisia ikäihmisten palveluja koskevissa huolissa. Häneen voi ottaa yhteyttä, jos asiakas tai hänen omaisensa on tyytymätön palveluun tai haluaa antaa muuta palautetta, kertoo vanhusasiamies Elina Willberg.
Vanhusasiamies selvittelee asiakkaiden, omaisten ja palveluntarjoajien välisiä ristiriitatilanteita ja neuvottelee heidän kanssaan ratkaisun löytymiseksi. Reilu kolmasosa valituksista koskee juuri asumispalveluja.
Vielä on tehtävää
Tampereella ikäihmisten palveluita valvotaan, ja siksi ongelmiin on voitu saada parannusta. Tehostettu palveluasuminen kilpailutetaan nykyään pelkästään laadun perusteella. Vaatimukset koskevat myös elämänlaatua, kuten sitä, että asukas saa itse päättää heräämisensä ja nukkumaan menemisensä.
Kodinomaisuuden hyväksi on kuitenkin vielä tehtävää. Miksi sängyn ja vessan on oltava näkyvissä heti ovelta? Onko jokaiseen huoneeseen pystytettävä kaikki kalliit laitteet, vai voisiko osan varustaa kevyemmin?
– Kaikki huoneet tehdään standardin mukaisesti, mutta voisiko osa siirtyä esimerkiksi saattohuoneeseen, Nurmio pohtii.
– Pitäisi keskittyä enemmän elämän laatuun ja vähemmän hoitoon, mutta julkisuudessa tästä ei ole puhuttu mitään.
Kotiin kuuluu myös ystävyyssuhteiden ja jopa romanssien mahdollisuus.
Kaikki lähtee ajattelusta
Henkilökunnalla on suuri rooli siinä, kokoontuvatko ihmiset toistensa seuraan vai kokevatko yksinäisyyttä huoneissaan.
– Ihmiset voivat esimerkiksi ottaa itse ruokansa tai voidella leipänsä, tehdä mitä pystyvät. Kaikki lähtee ajattelusta, Nurmio huomauttaa.
– Arjen sujumista koskevissa yhteydenotoissa tulee usein esiin omaisten huoli palvelukodissa asuvien läheisensä yksinäisyydestä sekä siitä, etteivät vanhukset itse välttämättä osaa sanoittaa tarpeitaan. Kohdatuksi tulemisen tunne on tärkeä, painottaa Willberg.
– Olin viime viikolla tutustumassa Satamakadun Kontu-kotiin, joka tämän teeman osalta oli erittäin mainio esimerkki pyrkimyksestä hoitokeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen.
Lukittuja ovia varten voisi kehittää avaimen tai anturin, jolla pääsisivät ulos he, jotka eivät ole muistisairaita. Dementoituneet taas voisivat ilahtua vaikka sisäpihan bussipysäkistä, vaikka bussi ei koskaan tulisikaan.
Vielä työn alla olevassa ikääntyneiden suunnitelmassa on tarkoitus nostaa esiin myös valvonta. Suunnitelma menee kaupunginvaltuustoon vielä tänä syksynä. Siinä todetaan muun muassa, että mahdollisuus päivittäiseen ulkoiluun on järjestettävä kaikille asukkaille heidän toimintakykynsä ja tahtonsa mukaisesti.
Nurmion mielestä pitäisi pohtia myös sitä, miten omaiset saataisiin helpommin mukaan toimimaan. Vapaaehtoisillakin on tärkeä rooli, mutta vapaaehtoisen tulo täytyy suunnitella etukäteen. Siinäkin voitaisiin tehdä enemmän, Pirhonen huomasi vapaaehtoisena toimiessaan.
Huoli on kova
Yliopistossa on meneillään tutkimus vanhenemisesta ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Tänä vuonna siihen on haastateltu jo 36 yli 63-vuotiasta, ja lisäksi järjestetään ryhmätapaamisia. Tutkimuksessa halutaan selvittää, mitä asioita kuuluu hyvään elämään.
Tutkijat ovat kysyneet, miten haastatellut kokevat ikäihmisten aseman.
– Monella on semmoinen olo, että hän on pelkkä kuluerä, ja muut voisivat voida paremmin, jos hänet tapettaisiin. Ihmisillä on myös aika paljon pelkoja siitä, että joutuu sairaalaan ”käänneltäväksi ja väänneltäväksi”, eli huoli on kova.
Tutkimuksessa on noussut esiin myös huoli autonomian puutteesta: ”kun eivät toiset tulisi käskemään”.
Nurmion mukaan äärimmäisen huonot kokemukset myös vääristävät koko kuvaa, sillä ne ovat kuitenkin harvinaisia, ja tehostettu palveluasuminen on pieni osa ikäihmisten asumisesta.
– Kaikkein vanhimpien ihmisten määrä kasvaa silti kaikkein nopeimmin, eli yhä useampi tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa.
Haastava tilanne on esimerkiksi se, kun puolisoista toinen tarvitsee tätä hoivaa, mutta toiselle riittää paikka palvelutalossa.
– Sellaisia muotoja meillä ei oikein ole, että nämä asuisivat silti yhdessä, Nurmio toteaa.
Toisten ihmisten seuraan
Pirhosen mukaan tutkimukset osoittavat ihmisten haluavan asua kotona. Mutta kotona ei haluta asua missä tahansa olosuhteissa.
Kotihoitoa tarvittaisiin nykyistä enemmän, mutta Tampereen kriteerit kotihoidon saamiseen ovat tiukat. Kotihoitajia on liian vähän, ja Kotitori ohjaa usein yksityisten palvelujen pariin. Järjestöt puolestaan eivät saa tehdä kilpailevaa toimintaa.
– Yritetään kehittää välimuotoja, kuten palvelukortteliajattelua, koska ihmiset ovat yksinäisiä ja oireilevat kotona. Jo se, että näkee muita ihmisiä, auttaa.
– Kaiken kaikkiaan pitäisi olla enemmän neuvontaa, varsinkin kaupungin omista palveluista.
Digitalisaatiosta on hyötynsäkin, mutta iso huolenaihe on kaikkien palveluiden muuttuminen sähköisiksi.
– Viimeksi pankkikonttorin ovella oli kaksi tuntia pitkä jonotus, ja joku vietiin ambulanssilla pois. Miksei jokin pankki ota linjakseen, että tarjoaa asiakaspalvelua ja penkkejä, Nurmio vinkkaa.
Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Hannu Jukola
---
Tampereen yliopistossa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa työskentelevä Jari Pirhonen luennoi 9.10. kello 17–18.30 Seurakuntien talon Näsin salissa aiheesta Vanhuksen kohtaaminen persoonana pitkäaikaishoidossa. Sen yhteydessä esitellään lokakuussa alkavaa Muistisairaiden tukena -yhteisövalmennusta.
Vuorovaikutteinen yleisöluento aiheesta Hyvinvointi vanhuudessa ihmisten kertomana on puolestaan tiistaina 8.10. kello 13–14.30.
Lisätietoa vanhustenviikon luennoista ja yhteisövalmennuksesta
Vanhustenviikon 6.-13.10. ohjelma Tampereen seurakunnilla
Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi -tutkimus