Hyvä uni luo hyvää
Ihminen nukkuu kolmanneksen elämästään, mutta se aika ei mene hukkaan.
– Mutta tiedämme kaikki, miten hyvältä tuntuu hyvin nukutun yön jälkeen, sanoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Miikka Peltomaa.
Hän on myös uni- ja musiikkilääkäri, joka osaa kertoa erikoisalojensa hyvistä vaikutuksista.
– Unta voisi kutsua kilpa-ajojen varikkokäynniksi, kuvailee Peltomaa.
– Elämä on aika kovaa kyytiä, joka kuluttaa meitä. Siksi pitää päästä huoltokäynnille. Yö on se hetki vuorokaudesta, jolloin koko elimistöä huolletaan.
Asiantuntijan mukaan 90 prosenttia koko elimistön palautumisesta tapahtuu hyvän unen aikana. Vasta-ainetuotanto on vahvaa, ja koko immunologista järjestelmää vahvistetaan.
Varikkokäynnille on annettava aikansa. Aikuisiässäkin tarvitsemme noin kahdeksan tuntia unta, ja teini-iässä palautumiseen ja aivojen toiminnan ja oppimiskyvyn tukemiseen olisi hyvä antaa yhdeksän tuntia unta.
Unirytmiimme vaikuttaa vahvasti teollinen yhteiskunta. Alkuperäiskansoilta löytyy muunkinlaisia vuorokausirytmejä.
– Olemme myös geneettisesti rytmittyneitä aamu- ja iltavirkkuihin ja niihin, jotka ovat siltä väliltä. Tätä jakoa haastaa työelämän rytmi. Iltavirkuilla luonnollinen unirytmi on sellainen, että unen tulo menee helposti yli puolenyön, joten he saavat tehdä vähän enemmän töitä järkevän unirytmin eteen.
Auttavatko päivätorkut?
– Unilääkärihän on päivätorkkujen ystävä, Miikka Peltomaa hymyilee.
– Pitää kuitenkin muistaa, että liian myöhäiset päiväunet vaikeuttavat yöunen tuloa. Päivällä kannattaa myös nukkua vain lyhyesti, 20–30 minuuttia riittää.
Huonoa unta ei aina huomaa
Jatkuva päiväunien tarve voi kertoa liian vähäisestä unesta yöllä.
– Uni voi olla huonolaatuista huomaamattamme. Saatamme mennä nukkumaan ja herätä aamulla ihan tyytyväisenä: nukuinpa taas koko yön. Uni voi kuitenkin olla toivomamme sakean puuron sijasta laihaa velliä.
Jos uni tulee heti, kun pää kolahtaa tyynyyn, ei kyse ehkä olekaan hyvästä nukkujasta.
– Lyhyt univiive on yleensä ensimmäinen merkki siitä, että unessa voi olla laadullisia ongelmia. Normaalia on, että unta odotellaan 15-30 minuuttia. Siinä ehtii vähän lukea tai vaikka rukoilla, ja sen jälkeen uni tulee hyvin.
Kannattaa myös tarkistaa, että makuuhuoneessa on sopivan viileää, hiljaista ja pimeää. Älylaitteet on parasta sulkea hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa.
Totumme helposti asioihin, jotka elämässä ovat hiukan vinossa, myös huonoon uneen. Väsyneinä emme myöskään jaksa tarttua tilanteen korjaamiseen.
– Huonoa unta ei pidä koskaan hyväksyä osaksi omaa elämää. Meillä on noin sata erilaista unen häiriödiagnoosia, jotka osataan tutkia ja hoitaa, kannustaa Peltomaa.
Uniapnea on kansantauti
Yksi keskeisimmistä unen häiritsijöistä on uniapnea, joka on viime vuosina noussut esiin ja hyväksytty virallisestikin kansantaudiksi.
Uniapneataudissa hengitysteiden ahtaus kurkussa aiheuttaa hengityskatkoksia ja hapenpuutetta. Uniapnea lisää moninkertaisesti sydän- ja aivoinfarktin, verenpainetaudin ja muistisairauksien riskiä.
Se on myös masennuksen ja vakavan liikenneonnettomuuden riskitekijä. Painonhallinta voi torjua uniapneaa, mutta tauti ei ole vain ylipainoisten sairaus.
– Oireisiin kuuluvat myös yölliset heräilyt ja vessassa käyminen. Miehillä syytä tähän etsitään helposti eturauhasvaivoista, mutta uniapneataudin hoitaminen lopettaa nämä yöjuoksut.
Unen laatua ja unihäiriöitä tutkitaan monilla tavoilla.
– Tärkeintä on kuunnella potilaan tarina, mitä on tapahtunut, mitä on tutkittu, mikä on auttanut ja mikä ei.
– Jos epäillään erityisesti uniapneatautia, tehdään yöpolygrafia. Sillä etsitään hengityskatkoksia, happipitoisuuden laskua ja pulssin nousuja. Se on yksinkertainen, helppo tutkimus, joka tehdään kotona omassa sängyssä nukkuen.
Uniapneaa hoidetaan käyttämällä nukkuessa CPAP-laitetta, joka luo pienellä ylipaineella hengitysteihin niitä avaavan, kevyen ilmatyynyn. Sen pinnalla nukkuja hengittää rauhallisesti, hapenpuutos häviää, sydän ja verenpaine rauhoittuvat, ja uni on palauttavaa ja hyvää.
Hoidon vaikutus elämän laatuun on valtava. Tästä Miikka Peltomaa saa kuulla hienoja tarinoita potilailtaan.
– Oma innostukseni syntyy juuri potilaiden hyvistä kokemuksista ja työn merkityksellisyydestä.
Uniapneatautia sairastaa arviolta noin viidennes yli 40-vuotiaasta väestöstä, mutta jopa 80 prosenttia uniapneatapauksista on löytämättä.
Resursseja taudin toteamiseen tarvittaisiin enemmän, sillä jonot tutkimuksiin ovat pitkät. Tämä epäkohta koettelee paitsi taudista kärsiviä myös koko yhteiskuntaa. Hoitamattoman uniapnean kustannukset yhteiskunnalle ovat arviolta 1,5 miljardia vuodessa.
Tällä hetkellä Peltomaa kiertää maata valtakunnallisen uniklinikkaketjun vastuulääkärinä rakentamassa uniasiantuntemuksen yhteistyötä sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten kanssa.
Tavoitteena on tuottaa yhdessä palvelua, joka pienellä sijoituksella veisi uniapnealta sen tämänhetkisen valta-aseman.
Uni on luovuuden lähde
Hyvän unen merkitys aivojen toiminnalle nousi uudelle tasolle muutama vuosi sitten kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa myös suomalaisia oli mukana.
Peltomaan mukaan tuolloin löydettiin aivojen glymfaattinen järjestelmä. Se on vastine lymfaattiselle järjestelmälle muualla elimistössä, siis imunestekierrolle, joka toimii kuonan poistajana.
– Nyt huomattiin, että laadukkaan unen aikana hermosolut rentoutuvat, ja niiden ja verisuonten ympärille avautuu pieniä soluvälitiloja, joissa aivoselkäydinneste alkaa kiertää aivan vimmatulla vauhdilla. Käytännössä se huuhtelee aivot joka yö. Siihen vaaditaan makuuasento ja hyvänlaatuinen uni, jota ilman huuhtelujärjestelmä ei käynnisty.
Luovuus on aivotyötä, ja sitä on myös luovan ja esittävän muusikon työ, jonka vaatimuksiin ja terveysongelmiin Miikka Peltomaa on musiikkilääkärinä perehtynyt.
Hyvän unen aikana aivot tuottavat monenlaisia asioita ja ratkaisuja.
– Tunnettu esimerkki on Paul McCartneyn klassikko Yesterday, joka hänen herättyään soi mielessä. McCartney uskoi pitkään, että sävelmä oli jo olemassa ja että hän oli vain tietämättään sen kuullut. Tällaisia tapauksia on varmasti paljonkin.
Aivojen ilotulitus ja kuulon aktivointi
Kautta aikojen ihmiset ovat kokoontuneet yhteen kuuntelemaan musiikkia. Musiikin vahvaa vaikutusta todistaa myös tutkimus.
– Korvalääkärinä tarkastelen tietysti musiikkia myös kuuloaistin ja aivojen näkövinkkelistä. Moderneilla toiminnallisilla aivokuvantamismenetelmillä on todettu, että aivoissa on kuin ilotulitus musiikin ja kuuloaistin vaikutuksesta. Kuuloaisti aktivoi suurta osaa aivoista.
Tiedämme, että konsertti, esitys tai hetki hyvän musiikin äärellä voi koskettaa syvästi.
– Kun Soile Isokoski oikein ihanasti laulaa, tulee kyyneleet silmiin ja vahva kosketetuksi tulemisen olo. Näin aivojen limbinen järjestelmä, jossa tunteet ja muistot asuvat, aktivoituu hyvästä musiikista.
– Koen vahvasti, että muusikko on samalla alalla kuin minäkin, parantamassa ja auttamassa meitä jaksamaan paremmin.
Miikka Peltomaa kertoo tutkimusesimerkin musiikin vaikutuksesta kuuloon.
– Meille kaikillehan kehittyy iän myötä ikäkuulo, kuulon alentuma. Puheen erottaminen hälyssä vaikeutuu.
Hän kertoo esimerkin tutkimusasetelmasta: otettiin ikäihmisiä, joilla ei ollut kuulolaitetta, ja tehtiin tarkat kuulotutkimukset. Toinen tutkimusryhmä alkoi harrastaa intensiivisesti kuorolaulua, toinen kirjallisuuspiiriä.
– Kuulotutkimus kolmen kuukauden kuluttua osoitti, että kuorolaulua harrastaneessa ryhmässä puheen erottaminen hälyssä oli merkittävästi parantunut. Sitä ei selittänyt mikään muu kuin altistuminen aktiiviselle itse tuotetulle ja kuoron laululle. Kuulojärjestelmää saatiin aktivoitua siten, että se pystyi paremmin toimimaan.
Musiikkia lääkkeeksi ja hoitajaksi
Aivojen monipuolinen aktivoituminen on alkanut kiinnostaa erityisellä tavalla neurotieteilijöitä ja neurologeja. Suomessakin on tutkittu musiikin vaikutusta aivosairauksien hoidossa ja todettu, että musiikin kuuntelu on merkittävä työkalu nopeuttamaan potilaan toipumista.
– On siis ihan perusteltua, että lääkäri määrää musiikkia potilaalle lääkkeeksi, vakuuttaa Peltomaa.
Kuuloaisti ja musiikki voivat myös avata kanavan kommunikaatiolle silloin, kun kontakti ulkomaailmaan on esimerkiksi muistisairauden vuoksi hävinnyt.
– Tämä näkyy vanhusten osastoilla, kun kuorot vierailevat laulamassa tai veisataan virttä. Dementoitunut vanhus, joka ei ehkä vuosiin ole keskustellut kenenkään kanssa, alkaa ulkomuistista laulaa mukana virttä säkeistö toisensa jälkeen.
Peltomaan mukaan tälle on lääketieteellinen selityksensä. Esimerkiksi Alzheimerin tauti koettelee aivoissa rakenteita, jotka vaikuttavat verbaaliseen ja näkökommunikaatioon, mutta säästää kuuloyhteyksiä.
– Tieteen näkökulmasta on päivänselvää, että meillä pitäisi olla vanhusten hoivaosastoilla musiikkia, elämänlaadun parantamiseksi ja terveyden kannattelemiseksi. Musiikin kuunteleminen on tavattoman kustannustehokas keino tarjota jotain hyvää.
– Mielestäni meillä on täydet perusteet sille, että luotaisiin sairaalamuusikoiden ammattikunta, lisää Peltomaa.
– Myös teknologia voi auttaa: Turun yliopistollisen keskussairaalan neurologian osastolla on ostettu iPod-soittimia kuulokkeineen, ja päiväohjelmaan kuuluu lääkkeen nauttimisen aika, jolloin laitetaan musiikkia korville kuultavaksi.
Teksti: Outi Viitasalo
Kuvat: Hannu Jukola
Miikka Peltomaa
- Syntynyt 21.10.1960 Tampereella
- Lääketieteen tohtori, Helsingin yliopiston korva-, nenä ja kurkkutautiopin dosentti
- Aloitti kuorouran Pirkanpojissa, jatkoi muun muassa Harjun Nuorten Kuorossa ja Savonlinnan Oopperajuhlakuorossa. Laulaa nyt tenoria Järvenpään seurakunnan Canzonetta Nova -kuorossa
- Toimi valmistuttuaan Savonlinnan Oopperajuhlien lääkärinä
- Oli perustamassa Suomen Musiikkilääketieteen yhdistyksen
- Oli luomassa musiikkilääketieteen erityispätevyyskoulutuksen Suomeen
- Perusti muusikkopoliklinikan Helsingin Musiikkitaloon ja työskentelee siellä erikoislääkäritiimissä
- Valtakunnallisen Coronaria-uniklinikkaketjun vastuulääkäri
- Hyvän unen ja musiikin merkityksen puolestapuhuja kotimaassa ja maailmalla. Luennoi Tampere Chamber Music -festivaalilla Tampere-talossa 26.1.2020