Jokainen tarvitsee kokemuksen, että on arvokas
”Ihmisen perustarve on kokea olevansa arvokas, rakastettu ja tärkeä. Se pätee niin parisuhteeseen, vanhemmuuteen kuin työelämään. Jos kokee jäävänsä ilman näitä kokemuksia, kannattaa pysähtyä ja miettiä omaa elämää”, miettii psykoterapian maisteri ja työnohjaaja Hanna Myllymaa.
– On monenlaisia teemoja, jotka kuormittavat ihmisiä tällä hetkellä, miettii terapeutti, joka on työssään viime vuosina törmännyt ihmisten elämässä moniin haastaviin ilmiöihin.
Huolet koronasta, maailmanpoliittisesta tilanteesta, ilmastonmuutoksen etenemisestä ja hintojen kallistumisesta ovat aiheuttaneet sen, että nykyisin monet ihmiset ovat kuormittuneita. Myös suorituskeskeisyys, kiire ja sosiaalinen media aiheuttavat uupumista.
– Se heijastuu väistämättä jaksamiseen esimerkiksi parisuhteissa, vanhemmuudessa ja työelämässä, lisää Myllymaa.
Terapeutin mukaan parisuhteen hyvinvoinnista tulee huolehtia – ellei päivittäin – ainakin useita kertoja viikossa.
– Parisuhteeseen kuuluvat asiat, kuten halaukset ja kosketukset sekä kysymykset, mitä toiselle kuuluu, kannattaa pitää mukana arjessa. Silloin kummallakin on tunne, että tässä ollaan yhdessä. On vakava signaali, jos toisen huomioiminen unohtuu jokapäiväisessä elämässä.
Yleinen virhe parisuhteissa onkin, että harvoin toteutuvaan yhteiseen lomamatkaan tai hotelliviikonloppuun ladataan liian paljon odotuksia. Lopputuloksena voi olla iso pettymys, kun pari onkin jo etääntynyt toisistaan arkielämässä.
– Tärkeää on myös kunnioittava puhe. Väsymys ja kuormitus voivat aiheuttaa sen, ettei puhe puolisoa kohtaan ole aina niin arvostavaa. Vaikka vaikuttaa siltä, että puheella ei ole vaikutusta, se voi usein loukata ja jättää pinnan alle kaikenlaista. Niitä sitten käsitellään täällä terapeutin luona vuosienkin päästä.
Parisuhdeasiat kietoutuvat usein vanhemmuuteen, ja pareilla on haasteita myös tiiviin lapsiperhearjen jälkeen jälkikasvun muutettua pois kotoa.
– Ruuhkavuodet on eletty, ja perheen lomamatkatkin on tehty lasten ehdoilla. Kahden jäätyään moni pari ihmettelee, tuleeko tästä vielä ehjä kahden aikuisen parisuhde.
Hyvä vanhempi on hyvinvoiva
Hanna Myllymaa korostaa, että paras lähtökohta vanhemmuuteen on hyvinvoiva vanhempi.
– Hyvä vanhempi on levollinen aikuinen, joka pitää huolen itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan. Hänellä on myös omia juttuja, eli harrastuksia ja ystäviä. Samalla hän toimii esimerkkinä lapselle, joka huomaa, että jokaisen tulee antaa aikaa myös itselleen.
Korona-aikana monessa perheessä lapset ja lemmikit tottuivat siihen, että etätöitä tekevät aikuiset ovat aina läsnä ja saatavilla.
– Sitten tulikin iso kriisi, ja ihmeteltiin, miten perheen arki nyt pyöriikään, kun vanhemmat taas lähtivät töihin kodin ulkopuolelle. Viime vuosina perheillä on ollut monia uusia asioita, joihin sopeutua, päivittelee Myllymaa.
Myös lasten koulu ja monet harrastukset haastavat vanhempia. Joidenkin perheiden kalenterit ovat todella ruuhkaisia.
– Täällä vastaanotolla monet vanhemmat ihmettelevät itsekin, miksi kalenteri on niin täynnä. Siinä vaiheessa on hyvä kysyä, mistä kaikki menot ja harrastukset ovat ilmaantuneet, ja kenen etua ne palvelevat.
– Itsekin neljän lapsen äitinä huomaan usein, että työpäivän jälkeen on seuraava rupeama kotona edessä, kun lapset tulevat läksykirjojen kanssa pyytämään apua, kertoo Myllymaa, joka juuri edellisiltana oli puolisonsa kanssa kuulustellut kahdelta lapselta englannin sanoja. Myllymaan perheessä aikaa vie myös koko perheen yhteinen harrastus, lentopallo.
Lasten ongelmat kuormittavat
Vanhempia huolestuttavat myös lasten käyttäytymishäiriöiden yleistyminen ja levoton koulumaailma. Mediassa on viime vuosina uutisoitu runsaasti lasten levottomuudesta ja väkivaltaisuudesta sekä opettajien uupumuksesta.
Monilla lapsilla ja nuorilla on vaikeuksia keskittymisessä ja tarkkaavaisuudessa sekä sosiaalisissa tilanteissa.
– Vanhemmat saattavat miettiä, onko heidän lapsellaan kenties sellaisia neuropsykiatrisia oireita tai häiriöitä, jotka olisivat diagnosoitavissa. Usein kyse on kuitenkin lapsen temperamenttiin ja persoonallisuuteen liittyvistä ominaisuuksista, rauhoittelee Myllymaa.
Terapeutin mukaan usein auttaa pelkästään se, että perhe ja opettaja istuvat alas pohtimaan, mitä lapselle oikeasti kuuluu, ja kokeeko hän tulevansa kuulluksi.
Samalla Myllymaa kuitenkin myöntää, että monet lapset ovat kuormittuneita, koska koulussa on rauhatonta. Myös harrastusten määrä voi uuvuttaa.
– Olin jokin aika sitten tutustumassa päivän ajan oman, seitsemäsluokkalaisen lapseni kouluun. Olin aika yllättynyt levottomuudesta ja melusta. Koko ajan vaihdetaan luokasta toiseen, ja ärsykkeiden määrä on ihan valtava.
– Myös opiskelutavat olivat haastavia: Perinteistä opetusta ei ollut ollenkaan, vaan tehtiin ryhmätöitä sekä pelattiin, ja koko ajan oppilaat olivat sosiaalisessa kontaktissa keskenään.
Työelämä vaatii paljon
Työelämä haastaa ihmisiä nykyisin monella tavalla. Tosin koronan vuoksi monet käytännöt muuttuivat hyväänkin suuntaan.– Tuottavuus nousi, kun ihmiset pystyivät keskittymään töihin paremmin kotona. Nyt on taas erilaista, kun ollaan toimistolla. On hyvä, että näkee työtovereita ja voi vaihtaa kuulumisia kasvokkain, mutta tutkimusten mukaan työteko jää vähemmälle, kertoo Myllymaa.
Etätöissä monet tekevät liikaakin töitä, eivätkä malta pitää taukoja riittävästi.
– Palauttavia hetkiä pitäisi olla säännöllisesti etätöissäkin. Välillä voi vaikka käydä tyhjentämässä astianpesukoneen ja tehdä pienen taukojumpan.
Myllymaan mukaan työntekijöiden poissaolot ja sairauslomat ovat viime vuosina lisääntyneet mielenterveysongelmien vuoksi. Monet kärsivät stressistä, unettomuudesta, ahdistuneisuudesta, masennuksesta ja uupumisesta.
– Työelämässä on nykyisin kovat vaatimukset. Tahti on kova, ja kaikki pitäisi tehdä fiksummin, ketterämmin ja tuottavammin, ja kuitenkin edelleen säilyttää laatu, pohtii Myllymaa, joka toimii puolet työajastaan työhyvinvointipäällikkönä kahdessa isossa yrityksessä.
Myös monikanavaisuus ja sosiaalisten kontaktien runsaus haastavat työntekijöitä.
– Eräs työntekijä kertoi, että hän käyttää yhdeksää viestintäkanavaa päivän aikana. On kuormittavaa, että ärsykkeitä ja muistettavaa asiaa on niin paljon päässä.
Myllymaa onkin erityisen kiinnostunut aivojen hyvinvoinnista.
– Ihmisellä on usein mielikuva, että hän voi hyvin. Mutta kun tutkitaan aivoja, huomataan, että ne käyvät koko ajan ylikierroksilla, jos ihmisellä ei ole riittävästi palautumisaikaa.
Vapaa-aikakaan ei aina ole palauttavaa, jos vielä työpäivän jälkeen kalenteri on täynnä menoja, ja illalla luetaan työhön liittyviä papereita.
– Nykyisin työntekijä tarvitsee vahvaa itsensä johtamisen taitoa. On opeteltava, miten palautua työstä ja myös epäonnistumisesta, kun sitäkin tapahtuu. Nämä asiat saattavat olla tuttuja, mutta aina niitä ei osata laittaa käytäntöön omassa elämässä.
– Kuormitus, osaaminen, työtahti, kanavien runsaus, sosio-ekonominen status ja ikääntyminen vaikuttavat tosi paljon työntekijän jaksamiseen, ja siihen, miten mielenterveysongelmat näkyvät töissä, lisää Myllymaa.
Myös arvoristiriidat vaikuttavat kokemukseen omasta jaksamisesta.
– Jos työyhteisön arvot ovat jatkuvasti ristiriidassa omien arvojen kanssa, ja joutuu taistelemaan omia tunteitaan vastaan, kannattaa pysähtyä miettimään omaa elämää, kannustaa Myllymaa.
Vastuu hyvinvoinnista on itsellä
Etätyö on vaikuttanut myös perehdyttämiseen, tiedon siirtämiseen ja johtamiseen.
– Etätyö on usein hyvin itseohjautuvaa, jossa vastuu jää pitkälti yksilölle. Johtajuus perustuu luottamukseen, ja johtaja enemmänkin valmentaa johdettaviaan. Se kuitenkin edellyttää, että johtaja tuntee ihmiset ja heidän vahvuutensa.
Myllymaan mukaan työelämässä onkin alettu ottaa huomioon ihminen kokonaisuutena, jolloin yksityiselämää ja työtä ei erotella yhtä voimakkaasti kuin aiemmin.
– Tarve tulla arvostetuksi ja hyväksytyksi on läsnä kaikissa työn ja vapaa-ajan tilanteissa. Siksi olisi hyvä, että myös työpalavereissa kysyttäisiin kuulumisia, ja olisi aikaa kohdata ihminen. Toki osa taas kokee, etteivät omat asiat kuulu työyhteisöön.
Terapeutti korostaa, että vastuu ihmisen jaksamisesta ja hyvinvoinnista on ennen kaikkea ihmisellä itsellään. Omia tarpeita kannattaa pysähtyä miettimään silloin tällöin.
– Joskus ihminen voi ihmetellä, miksi puoliso tai pomo ei huomaa, että kaikki ei ole kunnossa. Toisen ihmisen ajatusten lukeminen ei kuitenkaan ole mahdollista.
– Vaatii rohkeutta, että pystyy puhumaan ja uskaltaa nostaa omia tunteitaan ja tarpeitaan esiin. Jokainen meistä tarvitsee tunteen siitä, että on arvokas ja rakastettu.
Teksti: Kirsi Airikka
Kuvat: Hannu Jukola
Hanna Myllymaa
- Kotoisin Nurmosta, asuu Pirkkalassa
- Ratkaisukeskeisen psykoterapian ja kasvatustieteen maisteri, työnohjaaja, ero-ohjaaja, opiskelee kognitiiviseksi lyhytterapeutiksi. Pitää terapiavastaanottoa omalla toiminimellään Mieletön Oy.
- Ensitreffit Alttarilla -ohjelman asiantuntijana vuosina 2021 ja 2022
- Neljän lapsen äiti, naimisissa
- Harrastukset: lentopallo Tampereen aluesarjassa, kuntosali, käsityöt
- Vuonna 2018 perustanut lentopallojaoston Pirkkalan Pirkat -seuraan, jossa pelaa tällä hetkellä 160 junioria, ja seuralla on viisi aikuisten joukkuetta
Perheneuvonta tarjoaa tukea kasvokkain ja verkossa
Tampereen seurakuntien Perheneuvonta antaa ammatillista keskusteluapua parisuhteen, perheen tai muun henkilökohtaisen elämän kysymyksissä. Tukea on mahdollista saada kasvokkain ja verkkopalveluiden avulla.
PariTunnetta -nettiparisuhdekurssi on verkossa itsenäisesti tehtävä kurssi, joka auttaa lisäämään ymmärrystä omasta parisuhteesta sekä parantamaan parin yhteyttä ja läheisyyttä.
Kurssi koostuu teoriasta, videoista ja harjoituksista, jotka sisältävät apukeinoja ja vinkkejä suhteen kehittämiseen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Videoissa näyttelevät näyttelijät Karoliina Blackburn ja Jyrki Mänttäri.
Osallistujilla on myös mahdollisuus saada apua perheneuvojilta sähköpostitse tai varaamalla ajanvarauskalenterista 1–2 Teams-tapaamista.
Pari tunnetta -nettiparisuhdekurssi
Pulmaluotain on verkossa oleva työkalu pareille, jotka juuttuvat toistuvasti samaan aiheeseen. Toiminnallisten tehtävien avulla tuttua aihetta lähestytään uusista suunnista, ja niiden avulla kumppanit voivat tunnistaa, mistä hyvästä he yrittävät pitää kiinni. Samalla vastakkainasettelu helpottaa. Pulman luotaaminen palkitsee.
Perheneuvonnan asiakkaaksi: yhteydenotot puhelimitse ma–pe klo 10–11, p. 040 804 8100
Tiedustelut: perheneuvonta.tampere@evl.fi
Tampereen seurakuntien perheneuvonta