Miten yhteistyö perheiden hyväksi kehittyy?
Seurakunnat ovat koko kaupungin alueella kehittämässä lasten, nuorten ja perheiden palveluja. Mikä on perhekeskus-toimintamalli, perheneuvontatyön johtaja Heikki Syrjämäki?
– Kaupunki, seurakunnat ja yhdistykset tekevät tätä työtä yhdessä. Perhekeskustoiminnan myötä perheet saavat tiedon kaikista palveluista ja valitsevat itse, mihin ja kenen järjestämään palveluun haluavat tarttua. Työn alla on ensimmäiseksi perhekeskustoiminnan käynnistäminen, kehittäminen ja seuranta alueilla.
2) Miksi seurakunnat ovat mukana?
– Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat usein vaikeasti löydettävissä, koska toimijoita on paljon. Niitä järjestävät kunta, seurakunta ja monet kansalaisjärjestöt. Yhdessä on haluttu saada tieto palveluista paremmin saavutettavaksi ja samalla tehdä työtä tehokkaammin sekä välttää päällekkäisyyksiä.
– Haluamme toimia tamperelaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Toive on, että se monipuolinen toiminta, jota seurakunnissa on, olisi entistä paremmin tamperelaisten saavutettavissa.
3) Esimerkiksi miten seurakunta kohtaa ihmisiä päiväkotien, koulujen, neuvoloiden ja hyvinvointikeskusten kautta, varhaiskasvatuksen ohjaajat Anne Halttula Messukylän ja Henna Ahrikkala Eteläisestä seurakunnasta?
– Messukylän alueella on toiminut runsaan kahden vuoden ajan pienten lasten ja lastaan odottavien perheille suunnattu Koilliskeskuksen Kulmakahvila. Se on avoin kohtaamispaikka, jossa on mahdollisuus tavata muita perheitä ja osallistua toimintaan. Kulmakahvila toimii nykyisin yhteistyössä Koilliskeskuksen neuvolan ja kirjaston kanssa.
– Teemme myös yhteistyötä kaupungin lapsiperhetoimijoiden, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Tärkeimpinä näistä ovat olleet neuvola, kotipalvelu, palveluohjaus ja Ensi- ja Turvakoti -yhdistyksen alaisuudessa toimiva Linnainmaatupa.
– Olemme olleet järjestämässä myös Koilliskarnevaaleja, jonka yhteydessä järjestettävänä perheiden päivänä lapsiperhetoimijat ovat kertoneet omasta toiminnasta, ja tieto vaihtuu myös toimijalta toiselle.
– Koilliskeskuksen neuvola, palveluohjaus ja kotipalvelu ovat olleet tiiviisti mukana, kun varhaiskasvatuksen ja perhediakonian yhteistä uutta, kotiin tehtävää maksutonta työmuotoa, PikkuHelppiä alettiin suunnitella. Yhteistyökumppanit ovat toimineet tiedottaen toimintaamme perheille. Se on mielletty luontevaksi vaihtoehdoksi perheiden palvelutarpeisiin.
– Viime kevätkaudella Vuoreksessa järjestettiin vanhemmuuden tueksi rakennettu monitoimijainen tapahtumasarja, jossa olimme mukana kasvatusaiheisten teemailtojen, perheleiripäivän ja perhepiknikin kanssa.
4) Mitkä ovat polttavimpia näiden palvelujen haasteita Tampereella?
– Palautteiden ja perheiltä tulleiden palvelupyyntöjen perusteella pikkulapsiperheissä haasteita tuovat oma jaksaminen, ohuet läheistukiverkostot, vanhemmuus ja parisuhde. Kynnys tuen ja avun hakemiseen on edelleen melko korkea. Tietoisuudessa tarjolla olevista palveluista on myös parannettavaa. Se lisää mahdollisuuksia tehdä saumattomammin yhteistyötä ja ohjata perhe heidän tarpeidensa mukaisten palveluiden piiriin.
– Palveluiden ja toimijoiden suuri määrä tekee kentästä hajanaisen. Yksittäisen työntekijän saati tavallisen kaupunkilaisen voi olla hankala hahmottaa, mitä apua tai palvelua on mahdollista saada ja mistä. Jos perhekeskustoiminta saadaan hyvin toimimaan, voidaan saada parannusta aikaan.
Yksi esimerkki yhteistyöstä oli matalan kynnyksen kohtaamispaikka, PerhePoPUp, Hervannan kauppakeskus DUOssa touko-syyskuussa. Se oli suosittu ja helposti saavutettavissa oleva palvelu, jossa kävi päivittäin 10–50 asiakasta. Työntekijöitä oli niin Tampereen kaupungilta ja Eteläisestä seurakunnasta kuin järjestöistäkin. Perheiden talossa Tammelakeskuksen Lähitorilla puolestaan toimii Kulmakahvila seurakunnan järjestämänä perjantaisin.
Teksti: Asta Kettunen