Miten Yhteisvastuun keräysrahojen käyttöä seurataan?

Suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle tänä vuonna runsaat kolme miljoonaa euroa. Tampereella kerättiin noin 92 000 euroa. Varoilla avustetaan vähävaraisten lasten ja nuorten kouluttautumista Suomessa ja hauraissa maissa.

Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnassa tämän vuoden keräysvaroilla autetaan lasten ja nuorten koulunkäynnin ja opiskelujen kustannuksissa. Seuraavan keräyksen oman osuuden käytöstä päätettäneen tammikuussa. Pirjo Heikkinen, Helena Vettenranta, Hanna Välimaa, Mari Vuorisalmi, Jussi Houttu ja Paula Taipalus keräsivät Raatihuoneen nurkalla, samalla kun työntekijät tempautuivat soittamaan ja laulamaan kadulle.

Kuinka keräyskohteet valikoituvat, keräysjohtaja Tapio Pajunen?

 – Kohteet valitaan vuodeksi kerrallaan. Järjestöiltä ja muilta toimijoilta tulee esityksiä kohteista ja kumppaneista. Yhteisvastuun keräystoimisto yhdessä laajan kumppaniverkoston ja sosiaalialan asiantuntijoiden kanssa tekee alkukartoituksen ja valmistelun, jonka jälkeen Yhteisvastuun keräystoimikunta laatii esityksen Kirkkopalvelujen hallitukselle, joka tekee asiassa päätöksen. Asiasta pyydetään tämän jälkeen vielä lausunto kirkkohallituksen täysistunnolta.

– Kohde- ja teemavalinnassa keskeisiä kriteereitä ovat teeman diakonisuus, eli hätä on suurin ja kohde, jota ei muutoin riittävästi tueta; asian ajankohtaisuus ja se, että teema on sovitettavissa sekä kotimaiseen että kansainväliseen auttamistyöhön.

– Kotimaisen kumppanin valinnassa keskeisiä kriteereitä ovat toiminnan ammatillisuus ja luotettavuus sekä valtakunnallisuus

 Miten kerättyjen varojen käyttöä seurataan? 

– Kansainvälisen diakonian kumppanimme (vuodesta 1963 alkaen) Kirkon Ulkomaanapu toimittaa vuosittain Yhteisvastuun keräystoimikunnalle sekä numeeriset että sanalliset raportit keräysvarojen käytöstä.

– Kotimaisten hankkeiden ja kumppaneiden kohdalla käytännöt vaihtelevat. Kirkon Diakoniarahasto toimittaa myös keräystoimikunnalle raportin Yhteisvastuuvarojen käytöstä.

– Yhteisvastuuvaroilla rahoitetuissa hankkeissa, joissa on järjestökumppaneita, toimintaa ja taloutta valvoo sekä ohjaa ammatillinen ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Yhteisvastuun keräysjohtaja. Yhteisvastuun keräystoimikunta hyväksyy ohjausryhmän laatimat toiminnan ja talouden suunnitelmat sekä päätökset.

– Lopuksi Kirkkopalvelujen tilintarkastajat ja poliisihallitus hyväksyvät toimitetut raportit niin kotimaisesta kuin kansainvälisestä avustustyöstä.

Totesitte, että esimerkiksi vuoden 2017 ihmiskauppahanke on tehnyt tehokasta työtä. Miten työ aloitettiin käytännössä, ja jatkuuko se?

– Yhteisvastuuvaroin käynnistettiin verkostohanke, jossa toimijoina on ProTukipiste, Monika-naiset, Rikosuhripäivystys ja Pakolaisneuvonta. Edellä mainitut toimijat olivat jo aiemmin tehneet tätä työtä, mutta Yhteisvastuu-varoilla on kyetty merkittävästi vahvistamaan toiminnan resursseja. Toimintaan liittyivät mukaan myös sisäministeriön alainen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä sekä useilla paikkakunnilla seurakuntien diakoniatyö.

– Hanke jatkuu edelleen ja toiminta on näillä näkymin pysyvää. Näkyvimpiä tuloksia on se, että merkittävästi aiempaa suurempi määrä ihmiskaupan uhreja on onnistuttu tunnistamaan ja ohjaamaan heidät joko viranomaistoiminnan ja tai järjestöjen auttamistoiminnan pariin. 

Tehdäänkö kohteiden valinnassa ja jatkotyössä yhteistyötä muiden kuin kirkon järjestöjen ja hankkeiden kanssa? 

– Kohteiden valinnassa kuullaan laajaa joukkoa monen alan toimijoita. Keskeinen on kirkon ja seurakuntien diakoniatyö, jolta kuulemme, missä asioissa tarve on juuri tällä hetkellä suurin. Sosiaalialan valtakunnallisten toimijoiden, viranomaisten ja järjestöjen kanssa käydään säännöllisesti neuvotekuja, joissa yhtenä teeman on myös tulevien vuosien mahdolliset Yhteisvastuukeräyksen teemat ja kumppanit.

– Yhteisvastuun kumppaneina on viime vuosikymmeninä ollut hyvin usein ei-kirkollinen toimija, kun on haluttu hakea kumppania nimenomaan ammatillisen erityisyyden perusteella. Esimerkiksi ihmiskauppahankkeessa valintakriteerinä oli järjestötoimijoiden toiminnan erittäin vahva ammatillisuus ja erikoistuminen juuri kyseiseen teemaan. Kumppanivalinnassa haetaan mahdollisimman vahvaa ammatillisuutta ja sen seurauksena tuloksekkuutta.

Miltä tulevaisuus näyttää? 

– Yhteisvastuukeräyksen tulevaisuuden näen valoisana siitäkin huolimatta, että keräystulos takavuosina koki muutaman merkittävän pudotuksen käteisen rahan käytön vähenemisen vuoksi. Nyt on käyttöön otettu tämän ajan lahjoitusvälineitä MobilePay -sovelluksesta alkaen. Käteisen rahan katoamiseen on ollut pakko reagoida. 

– Yhteisvastuuta tarvitaan jatkossakin muun muassa kirkon diakonisena äänenä, joka huutaa niiden puolesta, jotka eivät saa omaa ääntään kuuluviin, ja samalla tuo näkyväksi piilossa olevaa hätää.

– Ensi vuoden keräysteemamme on vanhemmuuden tukeminen ja kumppaneina kaksi isoa valtakunnallista toimijaa: Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Pelastakaa Lapset. Yhteisvastuu on siis myös sillanrakentaja kirkon ja niin sanottujen maallisten toimijoiden välillä.

Kerääjiä aina tarvitaan. Hanna Välimaa esittelee keräyslippaita.

Palaa otsikoihin